Ilman tieliikennettä Suomi pysähtyy

28 järjestön yhteinen Auto- ja tiefoorumi (ATF) on huolissaan tieverkon rahoitustasosta

ATF toteaa, että tieverkon rahoitustaso on kestämätön, kun huomioon otetaan tieliikenteen merkitys kotitalouksien liikkumismahdollisuuksien ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Tilastokeskuksen uusimpien suoritetilastojen mukaan henkilö-, kuorma- ja pakettiautojen liikennesuorite kasvoi viime vuonna. Henkilöautojen liikennesuorite oli vuonna 2018 yli 40 miljardia kilometriä, eli yli 100 miljoonaa kilometriä enemmän kuin vuonna 2017. Kuorma-autojen liikennesuorite oli viime vuonna lähes 3,5 miljardia kilometriä. Kuorma-autojen suorite kasvoi noin 40 miljoonalla kilometrillä edellisvuodesta.

”Vaikka sähköautot valtaisivat markkinaa ja autot kulkisivat autonomisesti, tieverkon kehittämistarpeet kasvavat tulevaisuudessa”, arvioi Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Noin 85 prosenttia henkilökilometreistä tehdään henkilöautolla tai bussilla. Yli 85 prosenttia kotimaan tavaratonneista liikkuu tieverkolla. Kuljetusten kannalta tieverkon merkitys on ratkaisevan tärkeä. Suomen tuotanto- ja aluerakenne edellyttää hyvää tieverkkoa, jotta elinkeinoelämän kuljetuskustannukset pysyisivät kohtuullisina. Logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on Suomessa 14 prosenttia, mikä on kilpailijamaihimme nähden korkea. Teollisuuden lisäksi monet elinkeinoelämän ja kotitalouksien kannalta tärkeät palveluelinkeinot, muun muassa kauppa ja matkailu, edellyttävät hyvää tieverkkoa.

”Vuonna 2019 tieverkkoa päällystetään ennätyksellisen vähän, vain noin 1 500 kilometrin matkalta. Määrä on pienempi kuin kertaakaan vuoden 1960 jälkeen. Korjausvelan rinnalla myös tiestön investointivelka kasvaa”, toteaa Heikki Ojanperä Teknisen Kaupan Liitosta.

Tieverkon kehittämiseksi Auto- ja tiefoorumi on ehdottanut korjausvelkaohjelman määrätietoista jatkamista, jotta tieverkon kunnon heikkeneminen voitaisiin pysäyttää. Viime vuosina korjausvelkaa on lyhennetty, mutta määrärahoja on siirretty tieverkon ylläpidossa momentilta toiselle.

”Tieverkon korjausvelan pysäyttäminen edellyttää perusväylänpidon vuosittaisen rahoituksen pysyvää nostamista vähintään 300 miljoonalla eurolla. Investointivelkaa ei saa päästää muodostumaan, vaan tieverkon kehittämishankkeet tulisi ohjelmoida pitkäjänteisesti siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin kotitalouksien ja elinkeinoelämän tarpeita”, muistuttaa Nina Raitanen Suomen Tieyhdistyksestä.