Uutiset

Kuljetuskalusto

Tienhoitoauton tekniikka ja käyttäminen

Pajakulman tienhoitoautot

Tienhoitoauto on hyvin monipuolisesti ja tarkoin käyttötehtäväänsä varusteltu ajoneuvo. Vuodenaikojen vaihtelu ja siihen liittyvien, ajoittain hyvinkin nopeiden säätilan vaihteluiden takia tienhoitoauto on voitava valjastaa erilaisiin kuljetus- ja työtehtäviin nopeasti. Se asettaa varusteille ja päällirakenteille kovat vaatimukset.

Toimittajan koulupäivä

Oppia ikä kaikki, sanotaan. Konepörssin helmikuun numerossa vuonna 2022 kerrottiin toimittajan istuneen yhdeksi päiväksi niin sanotusti koulun penkille opiskelemaan puutavara-auton tekniikkaa. Vastaavanlainen oppimisen päivä – tällä kerralla tienhoitoautojen parissa – päätettiin järjestää, kun Pajakulma Oy:n suunnittelija Joni Joenniemi esitteli viime kevään Kuljetus 2023 -näyttelyssä tienhoitoautoa. Siihen hetkeen asiaa omaksuttavasti oli aivan liian paljon, tarvittaisiin enemmän aikaa.

Pajakulma

Pajakulma Oy:n tarinan voi katsoa alkaneeksi vuonna 1931, kun Kaarlo Sjögren ja Arttu Sinisalo perustivat yrityksen jatkamaan hevosenkenkien valmistusta ja hevosten kengittämistä konkurssiin menneen kengittämön jäljiltä.

Vuosien saatossa Pajakulman omistus on siirtynyt eri tahoille muutamaan otteeseen, ja vuodesta 2016 yhtiö on kuulunut Sirénin perheen omistamaan Jyki Groupiin.

”Pajakulman omistus on aina ollut hyvissä käsissä, ja erityisesti nyt, kun koko konserni toimii ajonevojen päällirakenteiden valmistuksen ja varustelun parissa”, sanoo Pajakulman toimitusjohtaja Harri Kumpu. Hän jatkaa, että toiminta on kasvussa, ja tekijöitä tullaan tarvitsemaan lisää: ”Saimme laajennettua tonttiamme, joten piha on nyt avarampi, ja ehkäpä laajennamme halliakin jonkin verran.”

Neljästä toimipisteistä Tampereella ja aivan Jyväskylän rajan tuntumassa Laukaassa on sekä valmistusta että huolto- ja korjauspalveluita. Helsingin piste on keskittynyt huoltoihin ja korjauksiin, Perniössä puolestaan on valmistava yksikkö.

Pajakulma-tienhoitoauto
Toinen Pajakulman esittelyautoista on Scania. Kuten Volvossakin, siinä on päällirakenteena Jorpe-soralava kasetointivarustuksella.

Pajakulman tuotevalikoima on hyvin laaja. Päivän agendana olleiden tienhoitoautojen lisäksi tarjontaan kuuluvat vain karkeasti jaotellen erilaiset lavat, nosturit, vaihtolavalaitteet, lakaisuajoneuvot ja ratkaisut lentokenttien tarpeisiin.

PURE-tuotelinja tienhoitoon

Vuonna 2004 Pajakulma osti muuramelaisen Konepaja M. Puuran, joka valmisti kalustoa tienhoitoon. Kaupan mukana tuli tuotemerkki Pure.

Tänäkin päivänä Pure on nimenä Pajakulman tienhoitotuotteille, joita ovat aurapuskurit, alaterät, sivuaurat, vaihtolava-aurat ja perälaitasirotin, sekä tienhoitoautojen sielu Pure Can 3.0 -ohjausjärjestelmä.

Tienhoidon Pure-tuotteita täydentämään Pajakulma tuo maahan Rasco-sirotinautomaatit, -piennarleikkurit, -pesurit ja -liuossäiliöt.

PURE Can 3.0

Tienhoitoautojen toimilaitteiden ohjaukseen Pajakulma on kehittänyt Pure Can -ohjausjärjestelmän. Kehitystyö aloitettiin vuonna 2006, ja Pure Can tuli myyntiin kaksi vuotta myöhemmin.

”Ensimmäisestä mallista tehtiin lopulta 67 kehitysversiota, jonka jälkeen, vuonna 2019, esiteltiin sitten toisen sukupolven Pure Can 2.0. Siinä siirryttiin seitsemän tuuman värikosketusnäyttöön, ja joystick vaihtui toisenlaiseen”, kertoo Joni Joenniemi.

Pajakulma-tienhoitoauto
Tienhoitolaitteistoa ja päällirakennetta käskytetään painonapeilla tai kosketuksella käytettävällä näytöllä, sekä yhdellä joystick-ohjaimella, jossa on kuusi painiketta yläpuolella ja yksi näkymättömissä etupuolella.

Vuonna 2022 esiteltiin Pure Can 3.0, jossa värikosketusnäyttö kasvoi kymmentuumaiseksi. Edellisen sukupolven tapaan näytön reunoilla on joukko painikkeita, joten käyttökokemuksessa tavatonta muutosta edelliseen sukupolveen ole tullut. Fyysisitä painikkeista ei ole haluttu luopua, jotta käyttö on myös ajon aikana helppoa ja luontevaa.

”Olimme tavallaan pakotettuja sukupolvenvaihdokseen, sillä aiemmin käytössä olleen tekniikan saatavuus heikkeni koronapandemian myötä”, Joenniemi taustoittaa muutosta. ”Nyt näyttö on parempilaatuinen, ja siihen voidaan tuoda myös kameran tuottamaa kuvaa.”

Oleellinen osa järjestelmää on kahdeksaan suuntaan liikkuva ohjainsauva, eli joystick, jossa on yhtensä seitsemän painiketta. Auton työlaitteiden toimintoja ohjataan joystickillä, näytöllä, tai niin, että toiminto esivalitaan näytöllä ja toteutetaan joystickin liikkeellä.

Mukautuva järjestelmä

Uuden laitteiston myötä ohjelmiston koodi jouduttiin tekemään uusiksi ja samalla siihen lisättiin uusia, käyttäjän työtä helpottavia automaattitoimintoja. Pure Can 3.0 -järjestelmässä on kaikki tienhoitoautossa käytettävät toiminnot sisäänrakennettuna.

Ohjausjärjestelmän tuottama tieto siirtyy sen omaa CAN-väylää pitkin moduuleille, jotka muuttavat tiedon analogiseksi, eli sellaiseksi, jolla ohjataan erilaisia toimilaitteita, esimerkiksi hydrauliikan venttiileitä. Auton CAN-väylästä saatavaa monipuolista tietoa hyödynnetään tehokkaasti eri toiminnoissa.

Pajakulma-tienhoitoauto
Toimittajan koulupäivänä toisena opettajana oli Pajakulman suunnitteluinsinööri Joni Joenniemi. Hän tuntee Pure Can 3.0 -ohjausjärjestelmän, ja sen edeltäjät, läpikotaisin.

Kussakin autossa on auton varusteiden mukaiset moduulit, kuten esimerkiksi alaterän, vaihtolavalaitteen ja katupesurin moduulit. Ohjausjärjestelmässä on ohjelmoitu vastaavat toiminnot käytettäviksi. Jos auton varustelua halutaan täydentää jälkeenpäin, se käy helposti. Järjestelmään lisätään tarvittavat moduulit ja täydennetään hydrauliikkaa, sekä avataan vastaavat toiminnot ohjausjärjestelmästä käyttöön.

”Jos autoon on valittu pieni valikoima laitteita, voi tuntua, että näytössä on liiaksi tyhjää tilaa. Kun varusteita ja työlaitteita on monipuolisesti, alkaa näytössäkin olla täydempää. Käytettävyyden takia kuvakkeiden ja symbolien on kuitenkin oltava tarpeeksi suurikokoisia”, Joenniemi sanoo.

Hydrauliikka säätötilavuuspumpulla

Tienhoitoauton hydrauliikan sydämenä on kuorman tunteva säätyvätilavuuksinen hydrauliikkapumppu. Englannin kielen sanapari load sensing tarkoittaa kuormituksen tunnistamista, siitä puhekielessäkin yleisesti käytettävä lyhenne LS.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että auton käydessä hydrauliikan paine on koko ajan käytettävissä ilman, että sitä erikseen kytkettäisiin päälle. Siksi siirtymäajossa ei joystickiä parane liiaksi heilutella, ettei sivuaura ala tehdä ei-toivottuja liikkeitä. Asetuksista voi toki sivuauran toiminnot kytkeä pois toiminnasta niin sanottuun kesätilaan, jolloin sivuauran liikkeet on eliminoitu.

Yhdellä ohjaimella

Vaikka tienhoitoautossa on toimintoja paljon, kaikkia työlaitteita ohjataan yhdellä, jo aiemmin mainitulla joystick-ohjaimella. Pääsääntöisesti haluttu liike tapahtuu, kun painetaan painike pohjaan ja liikutetaan samalla ohjainta. Poikkeuksena sivuaura, joka tottelee ohjainta ilman painikkeen painamista.

Se, mitä joystickin seitsemästä painikkeesta painetaan, vaatii varmasti oman aikansa oppia, mutta asiaa helpottaa, että painikkeitten järjestys on valittu harkitun loogisesti.

Automatisoituja toimintoja

Väyläohjatun järjestelmän etu on, että toimintoja voidaan automatisoida. Yhtenä esimerkkinä olkoon auraustehtävän päättäminen. Kuljettajan tarvitsee vain vetää kaksi kertaa joystickistä taaksepäin. Auton hydrauliikka tekee paljon enemmän: Ensin etuauraa ja alaterää nostetaan kahden sekunnin ajan, eli ne nousevat hieman irti maasta. Sen jälkeen koko hydrauliikan tuotto käytetään sivuauran sisäänvetoon, sillä se toimii suurikokoisella sylinterillä ja tarvitsee mahdollisimman suuren osan hydrauliikan virtauksesta. Lopuksi aurat ja alaterä nostetaan kokonaan ylös varsinaiseen kuljetusasentoon.

Pelkkä sivuauran sisäänveto, ilman sen nostamista kuljetusasentoon, onnistuu automaattisesti auton liikkeellä ollessa yhdellä joystickin käännöllä vasempaan. Auton ollessa paikallaan tarvitaan turvallisuussyistä kaksi peräkkäistä joystickin liikettä.

Pajakulma-tienhoitoauto
Yksistään etuauralle on seitsemän hydrauliikan pikaliitintä. Auran kytkemistä varten on painonapit, joilla saadaan auraa nostettua ja laskettua. Painamalla nappeja yhtä aikaa kahden sekunnin ajan aktivoidaan paineentasaustoiminto, jolloin letkujen liittäminen onnistuu paremmin.

”Näin siksi, että ei vahingossa vedetä auraa sisään, silla paikallaan olevassa autossa joku on saattanut mennä auran ja autonväliin. Liikkeellä ollessa sitä vaaraa ei ole”, Joni Joenniemi selvittää.

Automaattitoimintoja on järjestelmässä useita, riippuen auton varustuksesta. Ideana on, että toimintojen sarjat, jotka tapahtuvat aina samalla tavalla, voidaan jättää automatiikan tehtäväksi, ja kuljettaja voi keskittyä muuhun.

Patentoitu etuauran ja sivuauran yhtäaikainen ohjaus

Yhtenä esimerkkinä käyttäjiltä tulleesta ja toteutukseen edenneestä toiveesta on mahdollisuus kääntää etuauraa joystickin painonapeilla samalla kun sivuauraa käännetään joystickiä liikuttamalla. Työleveys saadaan sillä tavoin nopeasti ja helposti kapeaksi.

Pajakulman patentoima ominaisuus on hyvin käyttökelpoinen, kun tie kapenee vaikkapa kaiteen kohdalla.

Asetuksilla käyttökokemus mieleiseksi

Pure Can 3.0 tarjoaa kuljettajalle laajat mahdollisuudet tehdä omien mieltymysten mukaisia järjestelmän käyttöön liittyviä asetuksia.

Kuljettaja voi asetuksista säätää itselleen sopivaksi esimerkiksi sen, kuinka nopeasti joystickin kaksoisliike on tehtävä, jotta automatiikka aktivoituu tai kuinka paljon ohjainta on liikutettava, että jokin tietty toiminto aktivoituu.

Sorastuksessa kipin laskunopeutta voi rajoittaa, jolloin lavan laskeminen yläpuolisen esteen alittamisen ajaksi on helpompaa. Kipin nostoakin voi säätää, jotta vaikkapa sirottimen toiminta ei keskeydy, kun kippiä nostetaan. Nämä vain esimerkkeinä järjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista.

Diagnostiikka apuna

Tienhoitoautojen käyttöolosuhteet ovat vaativat. Vaikka suunnittelu ja valmistus on tehty huolella, on aina mahdollista, että ulkoiset tekijät aiheuttavat vikatilanteita.

”Suolavesi on sellainen veijari, että se menee pienimmästäkin reiästä sisään, mutta ei tule ulos. Ajan myötä se sitten hapettaa sähköisiä komponentteja ja liitoksia, jolloin virran kulku katkeaa ja syntyy vikatiloja”, Joenniemi kertoo.

Pure Can 3.0:ssa on diagnostiikkatoiminto, jolla kuljettaja voi helposti itse selvittää, toimivatko anturit ja ohjainlaite moitteettomasti. Joystickissäkin on kuluvia osia, jotka ahkeran käytön seurauksena saattavat rikkoutua. Diagnostiikkatoiminnolla vian aiheuttaja on helppo selvittää.

Pajakulma-tienhoitoauto
Pajakulman tuotevalikoima on hyvin laaja. Päivän toisella opettajalla, myyntipäällikkö Marko Pirttijärvellä tuotetieto on hyvin hallussa.

Pajakulman myyntipäällikkö Marko Pirttijärvi haluaa muistuttaa tässä yhteydessä vaarasta, joka liittyy autossa kiinni olevien rakenteiden korjaamiseen hitsaamalla.

”Jos auton rakenteita pitää hitsata, akut on ehdottomasti kytkettävä irti. Hitsaaminen akut kytkettynä tuhoaa paitsi tienhoitovarusteiden myös auton omat ohjainmoduulit todella helposti”, Marko Pirttijärvi muistuttaa.

Lyhyt oppimäärä tienhoitoauton käyttöön

Työssään olevan tienhoitoauton liikkumista seuratessaan tulee usein ihmetelleeksi, miten kuljettaja pystyykään hallitsemaan kaikkia toimintoja juuri oikea-aikaisesti? Toimittajan koulupäivän jälkeen on selvää, että tienhoitoauton mallikas käyttäminen vaatii tiukkaa keskittymistä ja harjoittelua. Yhtä varustetta ehkä pystyykin käyttämään melko lyhyellä harjoituksella, mutta kun samaan aikaan käytettävien laitteiden määrä kasvaa, kasvaa myös vaikeusaste.

Pajakulma-tienhoitoauto
Alaterällä käy sorateiden kesähoito. Pajakulman Volvo-esittelyautossa alaterä on kääntyvä, joten sen voi kääntää luovuttamaan materiaalin myös vasemmalle.

Kokeilla pitää kuitenkin. Syyskuinen Pirkanmaa ei lumisia tai jäisiä olosuhteita tarjonnut, mutta täytyyhän tieverkkoa hoitaa kesäkelissäkin. Joni Joenniemen ja Marko Pirttijärven yhteisvoimin antaman seikkaperäisen oppitunnin jälkeen oli toimittajan aika kokeilla alaterän purevuutta soratien pintaan.

Alaterässä on paljon toimintoja: nosto ja lasku, kallistukset neljään suuntaan, terän kummassakin päässä jatkeet, sekä kokeiltavana olleessa Volvo-alustaisessa autossa kääntö, jolla voi valita terän luovutuksen vasemmalle tai oikealle. Vertailuautona olleessa Scaniassa kääntöä ei ollut.

Mielenkiintoinen ominaisuus on alaterän vakiopainatus, jolloin terä seuraa pinnan muotoja painattaen kuitenkin tasaisella, kuljettajan valitsemalla voimalla. Ominaisuus sopii etenkin talvihoitoon, mutta tuo etuja myös kesäkäytössä. Paineen säätö on neliportainen, joista alin taso on alaterän kellutustoiminto. Myös portaaton säätö on mahdollinen. Tarpeen tullen kuljettaja voi joystickillä hetkellisesti lisätä painetta, edellyttäen ettei käytetä täyttä painetta, tai nostaa terä hetkellisesti ylös.

Aloittelijan suorituksesta alaterän käytössä ei juurikaan pisteitä voinut jakaa, mutta harjoituskohteena ollut kulkuväylä onnistuttiin pitämään kulkukelpoisena. Kiitos siitä lankeaa Joenniemelle ja Pirttijärvelle, jotka kärsivällisesti opastivat. Järjestelmä on kaikessa monipuolisuudessaan looginen käyttää ja siten helposti omaksuttavissa. Jo lyhyen harjoittelun jälkeen alkoivat oikeanlaiset toiminnot löytyä neuvoa kysymättä.

Ammattilaisen näkemys aiheesta

Oman näkemyksensä Pure Can -ohjausjärjestelmästä kertoi myös kuljettaja Nicolas Niinimäki Pimara Kuljetus Oy:stä. Niinimäki tekee tienhoitoa pääasiassa Parkanon hoitourakassa. Etu- ja sivuauran, alaterän ja sirotinautomaatin käyttö on tuttua, ja jutuntekopäivänä menossa oli reunantäyttö.

Pajakulma-tienhoitoauto
Nicolas Niinimäki pitää Pure Can -ohjausjärjestelmää selkeäkäyttöisenä. Omassa ajokissaan hänellä on käytössä edellisen sukupolven Pure Can 2.0.

Koeajo Pajakulman esittelyautoilla ei tuottanut suuria yllätyksiä. Pure Can on Niinimäelle ennestään tuttu, mutta hänellä on käytössään versio 2.0.

”Pure Can on selkeä käyttää, näyttö kertoo kaikki toiminnot. Ehdottoman hyvä ominaisuus on, että kaikki toiminnot ovat yhdessä joystickissä. Uudessa näytössä kiinnittää huomiota sen rakenne. Sileäpintaisena sen puhtaanapito on aiempaa versiota helpompaa. Järjestelmää on myös helppo muokata omaan käyttöön sopivaksi”, kertoo Niinimäki huomioistaan.

Näytön kasvanut koko kuitenkin herättää hieman kysymyksiä: ”Näytön sijoittamiseen tulee enemmän haasteita, jotta esimerkiksi sirottimen ohjainlaiteen ja vaikkapa mukitelineen käyttäminen onnistuu edelleen.”

Monipuolinen työväline tienhoitoon

Nykyaikainen tienhoitoauto on moneen pystyvä ja samalla teknisesti melko monimutkainen ajoneuvo. Auton on sovelluttava hyvin tienhoitoon, mutta tyypillisesti myös muuhun kuljetustehtävään, sillä tienhoitotöitä ei välttämättä kaikkina päivinä ole.

Tämän päivän kuorma-autoon kattavan tienhoitovarustuksen rakentaminen ei ole aivan yksinkertaista, sillä moniakselisissa autoissa ei ylimääräistä tilaa juurikaan ole. Erilaisten työlaitteiden edellyttämien rakenteiden ja hydrauliikan sovittaminen vaatii hyvää suunnittelua, kekseliäisyyttä ja huolellista asennustyötä, eikä työ valmistu aivan silmän räpäyksessä.

Pajakulma-tienhoitoauto
Tienhoitoauton hydrauliikkajärjestelmä on laaja ja monipuolinen. Öljyn lämpötilanhallinta on yksi huomioonotettavista seikoista järjestelmää toteutettaessa.

”Tienhoitoauton hankintaa harkitsevan kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä paitsi automyyjään, myös meihin, jotta alusta saadaan tehtaalta mahdollisimman valmiina ja oikeilla valmiuksilla. Siten säästyy sekä aikaa että rahaa”, tähdentää Marko Pirttijärvi.



Lue seuraavaksi