Uutiset
Puutavara-auton anatomiaa
Raakapuun kuljettamiseen tarkoitettu kuorma-auto saattaa asiaan perehtymättömän silmissä näyttää hyvinkin yksinkertaiselta tuotteelta, jonka rakentaminen ei kai voi olla kovin vaikeaa. Niin kuin monen muunkin tuotteen kohdalla, tarkempi tutustuminen paljastaa, että kysymys on oikeastaan monimutkaisesta tuotteesta.
Jotkut lukijoista saattavat tietääkin, että allekirjoittaneen aiemmalle työuralle sijoittuu aika, jolloin elanto ansaittiin tuntiopettajan toimesta ammatillisessa oppilaitoksessa tuleville autonkuljettajille tietoa jakaen.
Yhdessä tuolloin opetettavana olleista ryhmistä oli mukana nuorukainen nimeltä Julius Närvä. Hän kuului siihen opiskelijoiden joukkoon, jonka otteista näkyi aito halu oppia uutta. Ei siis ihme, että opinnot jatkuivat raskaan kaluston mekaanikon sekä auto- ja konetekniikan amk-insinöörin tutkintoihin saakka. Koulutus ja niitä vastaava työkokemus ovatkin vankkana pohjana Närvän nykyiselle, pian 15 vuotta jatkuneelle työlle Alucar Oy:n kotimaan myyjänä ja 1.2.2022 alkaen myyntipäällikkönä.
Koulupäivä tehtaalla
Yhteisestä historiasta vuosituhannen vaihteen tietämillä kehkeytyi ajatus vaihtaa opettajan ja oppilaan rooleja päiväksi. Aiheena olisi puuauton anatomia. Julius otti tarjouksen vastaan ja ”koulupäivälle” saatiin hyväksyntä myös Alucarin toimitusjohtajalta Anssi Alasaarelta.
Vain yhdestä asiasta Julius huomautti. ”Minä saan oikein yhden päivän maksaakseni kaikki kokonaisen lukuvuoden kalavelat”, hän sanoi leveä hymy kasvoillaan. Elämä on jatkuvaa oppimista, joten kalentereista katsottiin sopiva ajankohta, ja toimittajan opintopäivä puuautoista pantiin täytäntöön Alucarin tehtaalla Vöyrin Maksamaalla.
Kiireistä aikaa
Ennen varsinaisten opintojen alkua oli tietenkin aiheellista paneutua tämänhetkiseen puuautojen markkinatilanteeseen. Pandemian ja komponenttipulan takia alustojen toimitusaikataulut ovat Anssi Alasaaren mukaan olleet pahasti sekaisin, mutta tilanne on nyt jo paremmalla tolalla.
”Myöhässä tulleet autot ruuhkauttavat nyt tuotantoa, kun uusiakin autoja tulee varusteltavaksi koko ajan. Onneksi dialogi osapuolten kesken on ollut hyvää ja kaikki ovat joustaneet, mutta onhan tilanne aivan ymmärrettävästi harmittanut autoilijoita ja automyyjiä”, hän sanoo.
Niinäkin aikoina, kun autoja ei ole ollut rakennettaviksi, Alucarilla on pidetty väki töissä ilman irtisanomisia tai lomautuksia. On niin sanotusti laitettu paikkoja ja tuotantovälineitä kuntoon. Nyt, kun kiire taas painaa päälle, on työvoima heti käytettävissä.
”Lisää tekijöitä on tarvittu, ja olemmekin onnistuneet palkkaamaan lisää ammattitaitoista työvoimaa”, Alasaari sanoo.
Opinnot alkuun
Puuauton akseliratkaisu on asia, josta keskustellaan ja jopa väitellään. Julius Närvän mukaan jokaisen autoilijan on päätettävä, mikä vaihtoehdoista on omaan käyttöön paras. Suomessa lähes kaikki uudet puuautot ovat neliakselisia. Erot tulevat siitä, missä toinen ohjaava akseli sijaitsee. Se voi olla osana kolmeakselista teliä vetävien akseleiden takapuolella (tridem) tai etupuolella (trippeli), tai se on itsenäisenä akselina etuakselin takapuolella (2+2).
”Kaikki vaihtoehdot ovat jokseenkin yhtä suosittuja kaikkialla, enkä sanoisi, että joku ratkaisu on jossain päin Suomea sen suositumpi kuin joku toinenkaan”, Julius Närvä aloittaa.
Tridem
Tridem-alustaisessa autossa on siis kolmeakselinen teli, jonka kaksi ensimmäistä akselia on vetäviä ja kolmas nostettava ja ohjaava. Alustan vetotapamerkintä on 8×4*4.
”Tridem-alustainen auto on kiitollisin ja asiakkaalle edullisin rakennettava. Sen paremmin kantaa ottamatta, olen myös käsityksessä, että se olisi edullisin alustana”, Julius sanoo. ”Tridemissä on parhaiten tilaa varusteille, joten asiakkaalle jää myös valinnanmahdollisuuksia vaikkapa polttoainesäiliön koon suhteen. Vain takana saattaa tulla ahdasta nosturin jalkojen ja nousuaskelmien kanssa.”
Hänen mukaansa tridem-auto on suhteellisen ketterä, mutta altis etuakselipainon ylittymiselle. Kuljettajan on siis kuormattava auto ajatuksen kanssa. Lisäksi kääntyvyyden ja etenemiskyvyn varmistamiseksi erilaisissa tilanteissa tridem-autoissa voidaan käyttää monipuolisia telin painonsiirtotoimintoja, joita kuljettajan on osattava käyttää oikein.
Trippeli
Trippelialustaisessa autossa on myös kolmeakselinen teli, mutta edellisestä poiketen telin ensimmäinen akseli on ohjaava. Kahdella vetävällä akselilla varustettuna alustan vetotapamerkintä on 8×4/4.
”Kuljettajan kannalta trippelialustainen puuauto on helppo kuormata ja muutenkin käyttö on tridemiä suoraviivaisempaa. Rakentamisen kannalta trippeli on paljon haasteellisempi, sillä tilaa varusteille on paljon vähemmän, sillä valtaosa varusteista on sellaisia, joita ei voi viedä taka-akseleiden takapuolelle, jonne tilaa jää paremmin”, Julius Närvä kertoo.
2+2
Luultavasti pisimpään käytössä ollut neliakselisen kuorma-auton tyyppi on sellainen, jossa on kaksi ohjaavaa etuakselia ja kaksiakselinen teli takana. Telivetoisena vetotapa on 8×4. Muistissa on vielä hyvin ajat, jolloin tehtaalla valmistettu neliakselinen auto oli aina tällainen. Muunlaiset neliakseliset rakennettiin lisäämällä kolmeakseliseen alustaan yksi lisäakseli.
Tuohon aikaan 2+2-akselinen oli hankintahinnaltaan edullisin, mutta tänään tilanne on toinen, kun muitakin akselivariaatioita saa suoraan autotehtaan tuotantolinjalta.
”2+2-tyypin autot tuntuvat olevan suosittuja silloin, kun autolla ajetaan paljon metsäpään ajoa. Kahden etuakselin ansiosta ne kääntyvät hyvin, mutta eivät ole aivan tridemin veroisia ketteryydessä. Näissä autoissa kuormasta tulee helposti takapainoinen, joten vetopito on kuormattuna hyvä, mutta akselipainot saattavat ylittyä. Varusteiden mahduttaminen mukaan on jopa vielä trippeliautoakin haasteellisempaa”, luonnehtii Närvä.
Heti yhteys päällirakennevalmistajaan
Turhien kustannusten välttämiseksi Närvä kehottaa olemaan yhteydessä päällirakennemyyjään ehdottomasti ennen auton tilaamista tehtaalta. Asiakkaan, automyyjän ja päällirakennevalmistajan yhteisellä suunnittelulla alusta voidaan tilata mahdollisimman tarkasti sellaisena kuin se valmiinakin tulee olemaan.
”Yhä edelleen lyhennämme varmuuden vuoksi liian pitkänä tilattuja runkoja, siirrämme vetopalkkeja, vaihdamme polttoainesäiliöitä ja jopa ulosottoja toisenlaisiin. Valtaosa näistä töistä on sikäli turhia, että auto kyllä saataisiin tehtaalta tilattunakin heti oikeanlaisena”, Julius sanoo miltei tuohtuneena, ja lisää, että Alucar kyllä tekee työt, mutta sillä on hintansa, ja toimitusaika pitenee.
”Pitää myös muistaa, että huolellisestikin tilattu auto edellyttää lähes poikkeuksetta joitakin muutoksia, riippuen tietysti asiakkaan varustelutoiveista.”
Alucarin kotimaan myyntiä Maksamaalla hoitaa Närvän lisäksi Marcus Peth. Pian yhdeksän vuotta myyjänä ollut Marcus on aiemmin ollut Alucarilla asentajana ja työnjohtajana, kaikkiaan 24 vuotta. ”Pian tulee ensimmäinen kvartaali täyteen”, veisteli Anssi Alasaari.
Tuorein vahvistus myyntitiimissä on Jouko Kainulainen, joka viime joulukuusta lähtien on hoitanut Itä- ja Kaakkois-Suomen myyntiä Kuopiosta käsin. Joukolla on vankka kokemus kuorma-autoalalta sekä puuteollisuudesta, ja hän onkin monelle alan ihmiselle entuudestaan tuttu.
Keveys on valttia
Viime aikoina metsäyhtiöiden painoleikkurit ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua. Julius Närvän mukaan alhaisella omapainolla on – melko osuvasti – yhä suurempi painoarvo, kun uuteen autoon valitaan varustusta.
”Asiakkaan on hyvä miettiä omaan käyttöönsä optimaalisin varustus, joka parantaa riittävästi käytettävyyttä, mutta ei kerrytä liiaksi painoa. Nämä valinnat ovat hyvin yksilöllisiä ja niitä kannattaa harkita tarkkaan. Myyjille kantautuu runsaasti käyttäjäkokemuksia erilaisista ratkaisuista, joita mielellämme jaamme.”
Närvä muistuttaa, että räätälöinti ja varustelu myös maksaa aina; eivät varusteet välttämättä sinällään, vaan niiden asentaminen. Ne voivat kuitenkin tuoda hankintahintansa takaisin parantuneena käytettävyytenä.
Kuormansidonnan vaatimukset tiukkenevat
Teoriaopetuksen lisäksi tutustuttiin puuautoihin tietysti myös hallin puolella. Päivämäärävalinta oli sikäli onnistunut, että valmisteilla oli eri merkkisiä autoja erilaisilla akselijärjestelyillä. Jopa pylväsauto oli Alucarilla rakenteilla.
Tärkeää tietoa tuli myös kuormasidontalaitteista. Niitä koskevat uudet määräykset tulevat voimaan heinäkuun alussa, ja uudet entistä vahvemmat kiristimet ovat jo tuotannossa.
”Tärkeää on, että sidontavälineet – liinat, ketjut ja kiristimet – ovat kunnossa, ja että niissä on merkintä lujuudesta”, muistuttaa Marcus Peth. ”Uusia kannattaa kysyä suoraan varaosamyynnistä Johnny Granholmilta.”
Tuliko laiskanläksyä?
Toimittaja selvisi päivästä ilman laiskanläksyä, ja niin selviää kuljetusyrittäjäkin, kun uutta puutavara-autoa hankittaessa pitää kirkkaana mielessään, että heti alussa pitää ottaa yhteys automyyjän lisäksi myös päällirakennemyyjään. Sillä tavalla uuden auton hankinta saadaan alusta alkaen oikealle uralle.
On myös tärkeä miettiä mitä autoltaan haluaa: mitä pitää ehdottomasti olla ja mitä ei tarvita. Päällirakennevalmistajan myyjä on mitä suurimmassa määrin ratkaisumyyjä, joka osaa kertoa erilaisten valintojen vaikutukset lopputulokseen.
Tarkalla suunnittelulla ja huolellisella valmistelulla varmistetaan uuden auton lyhyt varusteluaika sekä laadukas ja kustannustehokas lopputulos.
Lue seuraavaksi
