Tie on poikki

Koko Suomen tieverkon pituus on jotakuinkin 454 000 kilometriä. Siitä noin 350 000 kilometriä on yksityis- ja metsäautoteitä, ja kuntien katuverkkoja on noin 26 000 kilometriä. Maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä.

Päällystettyjä teitä on noin 50 700 kilometriä, ja noin 41 000 kilometriä tiestöstä kuuluu alimpaan tieverkon hoitoluokkaan. Erilaisia siltoja tieverkolla on noin 15 000 kpl.

Hoidettavaa ja kunnostettavaa riittää. Samalla kun perusväylänpidon kustannustaso on nousemassa, on siihen suunnattava määräraha pienenemässä. Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden talousarviossa perusväylänpitoon 1 270 miljoonaa euroa. Se on 163 miljoonaa euroa kuluvan vuoden määrärahaa vähemmän.

Infraurakoitsijoita Rakennusteollisuus RT:ssä edustavan INFRA ry:n mukaan määräraha ei riitä turvaamaan väyläverkon kuntoa muuttuvissa olosuhteissa.

”Perusväylänpitoon on turvattava rahoitustaso, joka pysäyttää korjausvelan kasvun. Viimeksi siinä onnistuttiin tiestön osalta vuonna 2025, jolloin perusväylänpidon rahoitus oli 1,6 miljardia euroa”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.

Väyläviraston vuosittainen korjausvelkaraportti julkaistiin kesäkuussa. Sen mukaan väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2025 lopussa 4 278 miljoonaa euroa. Korjausvelka kasvoi vuoden 2024 lopusta 103 miljoonalla eurolla. Alustavien ennusteiden mukaan korjausvelka kasvaa 4 570 miljoonaan euroon vuoden 2026 loppuun mennessä. Valtaosan kuluvan vuoden ennustetusta kasvusta, lähes 200 miljoonaa euroa, ennakoidaan tapahtuvan tieverkolla.

Sama meno on jatkumassa myös tulevina vuosina, kun perusväylänpidon rahoitustaso laskee merkittävästi.

”Karkean ennusteen mukaan korjausvelan kokonaissumma vuoden 2029 lopussa on jo 5,5 miljardia euroa. Ennuste perustuu nykyisiin arvioihin väylänpidon tulevien vuosien niukalta näyttävästä rahoituksesta sekä ennusteisiin väyläomaisuuden kunnon kehittymisestä”, kertoo tieomaisuudenhallinnan asiantuntija Susanna Suomela Väylävirastosta.

Vuosina 2024–2026 tieverkon kunnossapitoon on ollut käytössä hallituksen myöntämää lisärahoitusta yhteensä noin 550 miljoonaa euroa, jolla korjausvelan kasvua on saatu hidastettua. Ensi vuodelle sitä ei enää ole luvassa.

Ilmaston muuttumisesta, lisääntyvästä kuljetustarpeesta ja turvallisuusympäristön muutoksesta on tullut pysyvää.

Tulevien hallitusten tehtäväksi jää määritellä, millainen on maamme väylien tulevaisuus.

Muutetaanko jatkossa yhä enemmän vähäliikenteisiä päällystettyjä maanteitä sorateiksi, ja jääkö yhä useampi vähäliikenteisellä tiellä oleva silta kokonaan korjaamatta?

Turvataanko jatkossa ihmisten töihin ja oppilaitoksiin kulku ja tavaroiden ja hälytysajoneuvojen perillepääsy?

Kuvitus: Pauli Maukonen