Vapo välitavoitteissaan

Tähän mennessä noin 30 miljoonaa euroa maksaneen ympäristöohjelman sitoumukset vuodelle 2014 on saavutettu, toteaa Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny. Vesialan asiantuntijoiden puheenvuorot osoittavat, että turvetuotanto on yksi kuormittaja muiden maankäyttömuotojen joukossa ja sen vaikutus on yleensä suhteellisen pieni.

Vapolla on kaikkiaan yhdeksän ympäristösitoumusta, joista se on jo kuusi toteuttanut. Loput kolme tavoitetta yhtiö pyrkii saavuttamaan asetetussa aikataulussa, toteaa Yli-Kyyny.

Kuluneen kolmen vuoden aikana Vapo on siirtänyt kaikki tuotantosuonsa parhaan käyttökelpoisen teknologian (BAT eli Best Available Technology) piiriin. Tämä on tarkoittanut muun muassa 60 uutta pintavalutuskenttää sekä 40 uutta kosteikkoaluetta.

Vapo on myös tehostanut entisestään turvetuotannon ympäristötarkastuksia. Turveyrittäjät muun muassa tarkastavat vesiensuojelurakenteiden kunnon kahden viikon välein ja laajempi ympäristötarkastus tehdään jokaisella tuotantoalueella kerran kesässä.

Vedenlaadun seuraamiseksi Vapo on hankkinut jatkuvatoimisen mittauksen kokonaispalvelun Metso Automationilta. Jatkuvatoimisia mittareita on asennettu 31 eri kohteeseen ympäri Suomea. Mittareista 18 on jo käyttöönotettu ja ne mittaavat vedenlaatua tunneittain. Jatkuvatoiminen mittaus on osoittanut käsinäytteenotoin saatavan kuormituksen olevan oikeaa suuruusluokkaa.

Osana ympäristösitoumuksiaan Vapo on avannut Suomme netissä -verkkopalvelun, josta löytyvät yrityksen kaikki turvetuotantoalueet. Uusilta verkkosivuilta löytyvät lisäksi tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä päästö- ja vesistötarkkailuraportit.

Vesistökuormitus muodostuu monista tekijöistä

SYKE:n vanhempi tutkija Antti Räike toteaa, että Suomen sisävesien humuspitoisuus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Räike kuitenkin painottaa, että yhtä yksittäistä syytä ei ole nousun takana, vaan siihen vaikuttaa moni tekijä, sadannan ollessa keskeisin huuhtoumia säätelevä muuttuja.

Etelä-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Haapalan mukaan turvemaiden aiheuttama vesistökuormitus on suurempaa kuin kivennäismaiden kuormitus, mikä ilmenee Puulan alueella tehdyistä tutkimuksista. Turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on kuitenkin määrältään pienempää kuin suometsätalouden. Puulan pääaltaalla ei sedimenttitutkimuksissa ole havaittavissa turvetuotannon vaikutusta, ja mahdolliset kuntoonpanovaiheen aiheuttamat lievät vaikutukset rajoittuvat Siikaveteen.

Johtava tutkija Tommi Kauppila kertoo, että GTK:ssa on käynnissä 42 järven vertailututkimus sedimenttien kertymisnopeuksista. Tutkimuksella turvetuotannon mahdollisista vesistövaikutuksista saadaan lisää tietoa. Keuruulla Martinjärveltä ei sedimenttitutkimuksessa havaittu turvetuotannon vaikuttaneen sedimentin kertymiseen, kun sitä on verrattu läheiseen Iso Kivijärveen, johon ei laske turvetuotannon kuivatusvesiä. Sedimentin kertymisnopeus on molemmissa järvissä samanlainen. GTK julkaisee järviparitutkimuksen tuloksia myöhemmin lisää.