Topi Vilenius ajaa jo kolmatta Kobelcoaan

Topi Vileniuksen (52 v.) Kobelco SK350LC-9 (35 t) täytti taannoin vuoden. Syntymäpäiväjuhlia viime vuoden juhannuksen aikoihin käyttöön otetulle koneelle ei pidetty, vaan töiden merkeissä mentiin. Kobelcon mittarissa oli jutun teon aikaan huhtikuussa 2015 noin 1700 tuntia ja koko ajan taotaan lisää. Pääasiassa Vilenius pyörii koneineen pääkaupunkiseudulla, viime aikoina aika paljon Lemminkäisen ja YIT:n työmailla.

Nummelassa asuva Vilenius on nykyään yrityksensä ainut työntekijä, aiemmin koneita ja työntekijöitä oli enemmän. Samalla myös huolia ja murheita. Kobelcon lisäksi tallista löytyy pyöräalustainen Hitachi.

”Olen ollut yrittäjänä vuodesta 1987 lähtien. Hyvin pitkän ajan tein Konevuori Oy:n omistajan Reijo Wuorion kanssa kaivuhommia. Silloin painettiin lähes vuorokauden ympäri. Normipäivä oli 12 tuntia ja sitten alettiin ylitöihin. Puolen yön aikaan kysyin Reijolta, josko lopetettaisiin. Vähän vielä, oli vastaus. Aamuneljältä mentiin hetkeksi selälleen ennen seuraavaa työpäivää. Noista ajoista tahti on onneksi vähän tasaantunut”, nauraa Vilenius.

Lama tuli Suomeen aika nopeasti sen jälkeen, kun Topi oli perustanut oman yrityksensä. Mies oli töissä Länsiväylän korjaustöissä vuodesta 1991 ja väisteli lamaa samalla työmaalla koko 90-luvun. Topin mukaan nykytahtia työmailla on pudottanut myös kaikki varsinaiseen työhön liittymätön puljaaminen. Säädöksiä ja rajoituksia on paljon enemmän ja se vaikuttaa työsaavutuksiin negatiivisesti.

”Kun ennen vain kaivettiin menemään sen enempää paperihommia tai kypärän remmejä ajattelematta”, virnistää Vilenius.

Ennen uutta Kobelco SK350LC-9 mallia Topilla on ollut mallit 330 ja 200. Ihan ensimmäisen Kobelconsa hän hankki jo aikanaan Yrjö Raunistolta ja Hydropisteeltä, joka aloitti Kobelcon maahantuonnin 80-luvulla. Edellisen mallin 330 hän vaihtoi uuteen, kun mittarissa oli noin 14 000 tuntia.

”Tämän uuden koneen kokoluokka alkaa olla sellainen, että kauhanpyörittäjä ei siinä oikein käsittääkseni enää kestä, vaikka olisi toisinaan kyllä tosi käyttökelpoinen lisävaruste.” Kyseessä onkin Kobelcon malliston toiseksi suurin kaivukone. Järein on noin 50 tonnin SK500LC.

Pitkäperäinen Kobelco SK350LC-9 on varustettu lyhytperäisten tapaan partikkelisuodattimella ja muuttuvatilavuuksisella turboahtimella maustetulla Hino Stage IIIB -dieselmoottorilla (201 kW). Kun Intermat-näyttelyssä tämän vuoden huhtikuussa esiteltiin jo uusi 10-sarjalainen Stage IV -päästöluokkaan, niin pian 35 tonnin kokoluokka kokee varmasti saman kohtalon.

LED-näyttö ohjaamossa on ysisarjalaisessa uusittu ja siihen saa esille koneen toiminnot polttoaineen kulutusta myöten. Näytön alaosassa on valikoima koneen toimintoja ohjaavia hipaisunäppäimiä. Esimerkiksi työlaitteen ja työalueen valinta tehdään näillä näppäimillä. Työalueita on nyt kolme; raskas, standardi ja uutena ajan hengen mukainen eco.

Vilenius kertoo, että hänellä on lähes aina valittuna raskas H-alue, jolla tuntuu tapahtuvan parhaiten, kuitenkin ilman huippukulutusta. Polttoaineen kulutus onkin alle 20 litraa tunnissa ja koneen järjestelmästä tarkistettu pitkän ajan kulutus on 15,5 litraa tunnissa. Se on 35 tonnin koneelle varsin kohtuullinen lukema. Edellisen 330:n kulutukseksi Vilenius muistaa yli 20 litraa tunnilta. Vileniuksen koneessa on puolitoista vuotta ollut Novatronin Xsite Pro -koneohjausjärjestelmä. 

”Espoon kaupunki edellyttää koneisiin valmiutta koneohjaukseen, sillä työmaiden suunnitelmat tehdään jo koneohjausjärjestelmiin yhteensopiviksi. Koneessani on Lemminkäisen laitteet ja olen niitä opetellut käyttämään. Hyvä ominaisuus ja varsinkin alussa oli etätuen mahdollisuus, jonka avulla Novatronilta otetaan langaton yhteys laitteeseen tarpeen vaatiessa”, kertoo Vilenius

Espoossa Turunväylän (vt1) varrella meluvallien pohjia valmistaessaan.

Turunväylälle on suunniteltu uusi eritasoliittymä Turveradantien kohdalle. Eritasoliittymä on tyypiltään suuntaisliittymä itään ja se sijoittuu Turunväylälle Kehä I:n ja Kehä II:n välille. Eritasoliittymään on suunniteltu myös bussirampit pysäkkijärjestelyineen. Suunnitelmaan sisältyy uusi katuyhteys Turunväylän yli Turvesuontieltä Friisinmäentielle ja samalla parannetaan meluntorjuntaa. Juuri näitä meluntorjuntaseinien pohjia Vilenius tasaa kuvissa.

Turvesolmun ja Turveradantien rakentaminen on aloitettu joulukuussa 2013. Tavoitteena on töiden valmistuminen syksyllä 2015.

Kaikki irtonainen pitää nykyään koneista irrottaa yöksi ja viikonlopuiksi. Varkaille kelpaa kaikki. Topi poimii talteen satelliitipaikantimet ja ohjaamossa olevan näytön.