Suurtehohakkuri maantienopeuksilla – Albach Diamant 2000

Konetyö Lehtonen Oy urakoi haketushommia Lounais-Suomessa ja siirtymät työmailta toiseen tapahtuvat nyt hyvin nopeasti syksyllä hankitulla, itsekulkevalla Albach Diamant 2000 -suurtehohakkurilla. Aivan moottoritienopeuksiin ei Albach-hakkuri yllä, mutta suomalaisten valtateiden talvinopeuksiin kyllä. Hakkurimoduuli itsessään vastaa teholtaan muita valmistajan haketuslaitteita, mutta Diamant 2000 -kokoonpano tuo etuja myös itse haketustyöhön, kuten nopean työn aloittamisen, hyvän näkyvyyden ja ulottuvuuden sekä helpot siirrot työn aikana. Siinä muutamia seikkoja, jotka painoivat Pasi Lehtosen vaakakupissa konehankinnan yhteydessä.

Vahtolaista Konetyö Lehtonen Oy:tä luotsaava Pasi Lehtonen on maatalon poika ja kaikenlaisten koneiden kanssa operointi on ollut hänelle itsestäänselvyys. 2000-luvulla tulivat nykyaikaiset joystickit hyvinkin tutuksi, kun mies ajoi pitkään palkollisena käytöltään ehkä sitä vaativinta työkonetta eli metsäharvesteria. Oman koneurakointinsa hän aloitti laajemmin vuonna 2008, ja tänä päivänä toiminta liittyy pitkälti energiapuun käsittelyyn. Hakkeen tekeminen on ollut ohjelmassa jo pitkään.

Aluksi työ tapahtui traktorihakkurilla, mutta viime syksynä toiminnan tehokkuus otti aimo harppauksen eteenpäin, kun taloon saatiin itsekulkeva Albachin suurtehohakkuri. Haketus sekä hakkeen ajo ja myynti muodostavat toiminnan ytimen. Lisäksi Lehtonen on osakkaana muutamissa aluelämpöyhtiöissä Turun seudulla. Vahtolaisena yrittäjänä Lehtonen hoitaa myös paikallisen perävaunuvalmistaja VAK:n lämpöhuollon, eli toimittaa tehtaan lämpölaitokselle haketta ja huolehtii laitteiston ajosta ja ylläpidosta.

Haketustyön toimialueeksi Lehtonen määrittelee Rauma-Loimaa-Salo-linjan meren puolelle jäävän alueen. Rahtihaketusta tehdään asiakkaiden terminaaleilla sekä myös maatiloilla, usein pellon reunalla tai maastossa. Konetyö Lehtonen Oy:n palvelu sisältää tietysti itse haketuksen, mutta tarpeen mukaan myös hakkeen kuljetuksen lämpölaitoksille. Kuljetusta varten on pari vaihtolavayhdistelmää sekä muutama traktori perävaunuineen. Lisäksi yrityksellä on yksi puuauto, joka ajaa puutavaraa sahoille sekä energiapuuta terminaaleille. Henkilöstöä kaluston liikkeellä pitämiseen on viisi sekä Pasin isä Timo, joka enimmäkseen huolehtii kaluston kunnossapidosta. Haketusurakoinnin ohella Pasi hoitaa kotitilansa maanviljelyä.

Albach Diamant 2000

Itsekulkeva, saksalaisvalmisteinen Diamant 2000 -hakkuri on ollut markkinoilla vajaat kymmenen vuotta. Ensimmäinen maantienopeuksiin yltävä (70 km/h) hakkurikokoonpano esiteltiin vuonna 2014 ja nyt niitä on toimitettu maailmalle jo reilusti yli 500 kappaletta. Suomessakin niitä on käytössä laitteita maahantuovan ja jälleenmyyvän OP Systemin Joakim Monton mukaan jo ainakin kuusi kappaletta, joista uusin tässä artikkelissa esiintyvä kone.

Lounais-Suomessa ei tällaista konetta ole vielä ennen nähty, joten moni varmasti kummastelee, kun moinen laite tulee maantiellä vastaan. Ja se tulee lujaa. Huippunopeutta on nimittäin tarjolla 80 kilometriä tunnissa. Siinä kyllä leuat loksahtavat, kun Diamant pistää vilkun päälle ja lähtee ohittamaan tien tukkona seilaavaa karavaanaria.

Diamant 2000 on rekisteröity moottorityökoneeksi. Sen kuljettamiseen vaaditaan kuitenkin C-luokan ajokortti koneen rakenteellisesta nopeudesta johtuen. Maantieajossa etuakselin eteen ja taka-akselin taakse laskeutuvat tukipyöräparit. Niiden tehtävänä on tasata kokoonpanon 31-tonnin omapainoa sekä poistaa ajoalustan epätasaisuuksista aiheutuvia nyökkimisiä. Hitaassa ajossa tukipyörät nousevat automaattisesti ylös helpottaen ”vekslaamista”. Maantieajoa Lehtonen pitää kuorma-auton kaltaisena, meno on tasaisen vakaata.

Ajovoimansiirto on hydrostaattinen ja nelivetoinen. Nelipyörä- ja rapuohjaus helpottavat Lehtosen mukaan koneen asemointia työkohteeseen oleellisesti, ja tukijalkojen avulla kokoonpanon saa tasattua vaakasuoraan käyttöasentoon hieman kaltevammallakin alustalla. Koneessa on myös rungon hydraulinen kallistus, jolloin syöttöpöydän pään saa laskettua lähes maan tasalle.

Lennonjohtotorni

Diamantin ohjaamo nousee haketustyön ajaksi siirtoajoasennosta ylös, jolloin kuljettajan silmäkorkeus on viisi metriä. Ohjaamossa on suuret lasipinnat joka sivulla, joten näkyvyys kaikkiin suuntiin on erinomainen. Kuljettaja hallitsee ympäristöä kuin lennonjohtaja konsanaan. Pasi Lehtonen pitää suuressa arvossa sitä, että näinkin massiivisessa koneessa on vain yksi ohjaamo, eli siirtoajo ja haketus tehdään samalla penkillä istuen. Se on miehen mukaan hyvinkin tärkeä, työturvallisuutta parantava ratkaisu. Ohjaamosta ei tarvitse poistua joka käänteessä, joten riskialtis kiipeily vähenee.

Haketustyön ajaksi ylös nostettava ohjaamo tarjoaa siis hyvät näkymät kaikkiin suuntiin, varsinkin kun ohjaamo nousee koko koneen korkeimman kohdan yläpuolelle. Siirtoajossa ohjaamo laskeutuu tuon kohdan alapuolelle. Ylhäällä istuttaessa on näkyvyys syöttökitaan ensiluokkainen. Samalla nähdään myös kameran kuvaa puhallustorven putken päästä. Istuin pyörähtää hallintalaitteineen ympäri mihin tahansa asentoon, mikä osaltaan lisää ergonomiaa. Kiitosta saa myös hyvä lattialämmitys, joka poistaa nopeasti ohjaamosta kosteuden, joten suuret lasipinnat pysyvät kuivina hyvinkin kosteilla keleillä. Kesätöitä on helpottamassa ilmastointilaite. Ohjaamon varusteisiin kuuluvat myös jääkaappi, mikroaaltouuni sekä pieni pöytätaso. Ohjaamo on varsin hiljainen. Hakkuriroottorin tasainen hurina kuuluu kyllä sisään, mutta ei mitenkään häiritsevästi.

Mietitty kokoonpano

Diamant 2000:n moottorina on 16,2-litrainen MAN D4276 -turbodieselmoottori, josta tehoa irtoaa 581 kilowattia. Moottori täyttää Stage V -päästönormit. Moottoritilaa on suojaamassa palosammutusjärjestelmä, ja automaattinen voitelujärjestelmä huolehtii suurimman osan voitelukohteiden rasvauksesta. Päivittäin käsin rasvattavia kohteita on Lehtosen mukaan vain muutamia. Valtava konepeitto nousee hydraulisesti ylös. Näin moottorin huoltokohteisiin on helppo pääsy. Polttoainesäiliön koko on 942 litraa. Säiliö on integroitu huomaamattomasti koneen runkorakenteisiin. Kiitosta saavat myös koneen runsaat työkalulaatikot ja säilytystilat. Hakkurin terille on omat vetolaatikkonsa koneen etuosassa.

Koneen yhtenä valintakriteerinä oli hakkurin säädettävyys. Lehtosen mukaan Diamantin hakkurilla syntyy kelvollista haketta kaikkiin jaekokoihin haarukassa 15–60 millimetriä. Myös pitkien riisteiden syntyminen on kuulemma vähäistä. Hakkurin työleveys on 1 230 millimetriä. Haketustehoksi valmistaja ilmoittaa 500 kuutiometriä tunnissa. Lehtosen sanoo mitanneessa samaan arvoon johtavan tuloksen vaihtolavan täytössä. 55 kuutiometrin lava täyttyi kuudessa minuutissa. Tosin siinä täytyy syöttökäden olla kunnossa ja syötettävän tavaran sopivaa.

Palfinger-puutavaranosturin ulottuvuus 10,1 metriä. Lehtosta arvelutti ensin nosturin sijainti koneen oikeassa etukulmassa, jossa se tuntui peittävän näkyvyyden. Mutta kun ohjaamo nousee ylös haketusasentoon, poistuu moinen huoli. Nosturin pylväs ei ole millään tavoin ole edessä haketuksen aikana.

Eteen ja taakse

Yhtenä tärkeänä seikkana Lehtonen pitää mahdollisuutta hakettaa koneen eteen tai taakse. Näin haketus kapeilla metsäteillä onnistuu letkana, kun vaihtolava-autoa voi syöttää kumpaan suuntaan vain. Aina ei siis tarvitse saada lavaa hakkurin viereen, tosin niinkin operointi onnistuu Diamantilla.

Lopuksi Pasi Lehtonen kiittelee Turun seudun hakeurakoitsijoiden yhteisöllisyyttä. Kilpailuasetelmista huolimatta tehdään paljon yhteistyötä. Näin saadaan pidettyä koneiden työllisyysaste parempana, kuten myös palvelun laatu loppuasiakkaille eli hakkeen käyttäjille.