Uutiset

Työkoneet

Sleipnerin siirtopyörästö vähentää tärinää

Työterveyslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan kuljettajien kehotärinälle altistumista ja siitä aiheutuvia terveysriskejä kaivukoneiden siirtoajoissa on mahdollista vähentää merkittävästi käytettäessä Sleipnerin siirtopyörästöä teloilla ajamisen sijaan. Tärinämittaukset tehtiin suomalaisella kaivoksella toukokuun lopussa 2023.

Mittausten tavoitteena oli selvittää kaivostyöntekijöiden kehotärinälle altistumisen tasoa kaivoksilla käytettävien kaivukoneiden siirtoajossa. Kehoon kohdistuvaa tärinää verrattiin sekä teloilla ajaen että siirrettäessä konetta Sleipnerin pienintä paripyöräistä E-sarjan siirtopyörästöä käyttäen. Testissä käytetty kaivukone oli Komatsu PC 2000. Sleipnerin siirtopyöriä käytettäessä vetoautona toimi kiviauto Komatsu 830 E. Mittausten aikana – 26 minuuttia renkailla ja 20 minuuttia teloilla – sekä kuljettaja, että mittaaja olivat kaivukoneen hytissä.

”Tutkimustulostemme mukaan siirtopyörien käyttö vähentää merkittävästi työntekijöiden kehotärinäaltistumista ja pienentää siitä aiheutuvaa terveysriskiä ollen näin erinomainen tärinäntorjuntakeino. Tärinän väheneminen parantaa myös työviihtyvyyttä, samoin kuin aistinvaraisesti arvioiden pienentynyt melutaso ohjaamossa”, kertoo tärinämittauksista vastannut erikoistyöhygieenikko Ville Hyvärinen Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteestä.

Tärinätesteistä saadut arvot ovat verrattavissa myös esimerkiksi ajettaessa teloilla puskukoneita ja poravaunuja. Puskukoneen siirrossa kehontärinää on mahdollista vähentää käyttämällä Sleipnerin DB-sarjan lavettia. Mittaukset tehtiin kaivoksen avolouhosalueella ajoreitillä, joka oli vakioitu testiä varten. Ajoalustana oli soratie, joka oli kunnostettu hyväkuntoiseksi tiehöylällä. Mittausten aikana säätila oli poutainen.

Värähtelymittaustulokset teloilla ajaessa
Värähtelymittaustulokset Sleipnerin siirtopyörillä ajaessa

Siirtopyörien avulla raja-arvot eivät ylity

Päivittäisen kehotärinäaltistuksen toiminta-arvo on 0,5 m/s2 ja raja-arvo 1,15 m/s2. Jos työntekijän päivittäinen tärinäaltistus ylittää toiminta-arvon, työnantajan pitää laatia ja toteuttaa tärinäntorjuntaohjelma sekä seurata työntekijän terveydentilaa määräajoin. Jos päivittäinen tärinäaltistus ylittää puolestaan raja-arvon, on altistusta vähennettävä viipymättä ja varmistettava, ettei tärinäaltistus enää voi ylittää raja-arvoa.

Sleipnerin siirtopyöriä käytettäessä raja-arvot eivät ylittyneet 12 tunnin työpäivän aikana. Teloilla ajettaessa arvot ylittyvät jo kolmen tunnin aikana Sleipnerin siirtopyörillä ajettaessa suurin keskimääräinen tärinäkiihtyvyys 0,23 m/s2 mitattiin kuljettajan rintamasuunnassa (eteen-taakse-suunta). Mitatulla tärinäkiihtyvyydellä toiminta-arvon tai raja-arvon taso eivät ylity normaalin 12 tunnin työpäivän aikana.

Teloilla ajettaessa suurin keskimääräinen tärinäkiihtyvyys 0,82 m/s2 mitattiin sekä kuljettajan rintama- että sivusuunnassa. Mitatulla tärinäkiihtyvyydellä toiminta-arvon taso ylittyy noin kolmen tunnin altistumisen jälkeen. Raja-arvon ylittävään altistumiseen tarvitaan noin 16 tunnin ajoaika, joten se ei ylity normaalin 12 tunnin työpäivän aikana. Kuusitoista tuntia kestänyt altistus kehotärinälle teloilla ajettaessa on kuitenkin jo vakava tilanne.

”Teloilla ajettaessa eteen ja sivulle kohdistuvat liikkeet ylittyvät reilusti, mikäli teloilla ajetaan yhteensä kolme tuntia työpäivän aikana. Ajon ei tarvitse olla edes yhtäjaksoista. Mikäli teloilla ajoa tulee yli kolme tuntia työpäivän aikana, työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin estääkseen kuljettajaa altistumasta liikaa tärinälle. Muutoin kuljettajalla on riski altistua alaselän, lonkan, tuki- ja liikuntanivelten sekä niskan alueen kivuille ja vaivoille. Erityisesti raskaana olevilla naisilla riskit ovat suuremmat ja tärinäaltistumista tulisi varoa sikiönkin terveyden takia”, Hyvärinen sanoo.

Tulokset ylittivät odotukset

Sleipnerin siirtopyörästön avulla kaivoskoneiden käyttöikä selvästi pitenee ja työteho paranee. Siirtopyörästö vaikuttaa myös kuljettajien työturvallisuuteen ja työmukavuuteen.

”Useissa maissa kehotärinä on jo luokiteltu ammattitaudiksi ja säännöllisellä altistumisella tärinälle on osoitettu olevan selvästi terveyttä heikentäviä vaikutuksia. Tärinätutkimuksen tulokset ylittivät omatkin odotuksemme ja osoittivat merkittäviä hyötyjä kuljettajille Sleipnerin siirtopyöriä käytettäessä. Oli hienoa saada varmistus, että tuotteidemme avulla on mahdollista vähentää kehoon kohdistuvasta tärinästä johtuvia ammattitauteja”, mittauksiin osallistunut tuoteinsinööri Vili Tuominen Sleipner Finlandista iloitsee.


Tärinäaltistus määritettiin kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna

Kehotärinän mittausmenetelmä ja datan käsittelyssä käytetyt taajuuspainotukset perustuvat Työterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa alan kansainväliseen standardiin (ISO 2631-1:1997). Tärinäaltistus A(8) laskettiin tärinän voimakkuudesta (mittaustulos) ja arvioiduista altistusajoista valtioneuvoston asetuksen 48/2005 edellyttämällä tavalla.

Altistus määritettiin kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna, jolloin päivittäisen kehotärinäaltistuksen A(8) toiminta-arvo on 0,5 m/s2 ja raja-arvo 1,15 m/s2. Toinen tapa arvioida riskiä on määrittää laskennallinen aika, jonka jälkeen mitatun tasoiselle tärinälle altistuminen aiheuttaa toiminta- tai raja-arvon ylittävän altistuksen.

Riski arvioidaan merkittäväksi, kun päivittäinen altistuminen ylittää toiminta-arvon (kehotärinä 0,5 m/s2). Tällöin tarvitaan tärinäntorjuntaohjelma ja toimenpiteitä altistuksen alentamiseksi. Jos altistus ylittää myös raja-arvon (1,15 m/s2), altistusta vähentävät toimenpiteet pitää toteuttaa välittömästi. Riski arvioidaan kohtalaiseksi, kun altistava tärinä voi ylittää toiminta-arvoa vastaavan tason, mutta päivittäinen altistustaso jää alle toiminta-arvon (50–99 %); ja vähäiseksi, kun altistuminen on satunnaista ja/tai tasoltaan alhaista (alle 50 % toiminta-arvon tasosta).


Lue seuraavaksi