Porakaivoliike Kallioniemi – Isojen reikien tekijä

Jämsän Kaipolassa tukikohtaansa pitävä Porakaivoliike Kallioniemi Oy:llä on jo yli 40 vuoden kokemus alalta. Kallioniemen nimellä yritys on toiminut vuodesta 1966, mutta toimintaa on ollut jo aikaisemminkin. ”Aluksi kaivoja tehtiin vaijerilaittein, kunnes seitsemänkymmentäluvun alussa tuli ensimmäinen niin sanottu pikakone, eli ilmakone”, kertoo Tarmo Kallioniemi. ”Muutama vuosi myöhemmin laajentui toiminta vielä toisella pikakoneella. Vuosikymmenen taittuessa seuraavalle tuli ensimmäinen hydraulinen laite, mutta kompressori kulki vielä auton perässä. Vuonna 1983 saimme myös kompressorin auton päälle, jolloin koko systeemi oli yhdessä yksikössä. Vaikka paino nousi, päästiin paremmin kohteisiin. Samalla tulivat myös kuuden metrin tangot aikaisempien kolmimetristen sijaan. Se nopeutti poraamista, sillä tankojen vaihtoja tuli vähemmän. Erityisesti tämä nopeutti maaporausta, sillä myös maaosalla käytettävä teräsputki tuli tämän jälkeen kuuden metrin pätkissä, joten hitsaus vähentyi puoleen.”

Kallioniemen huolto- ja varastotilat ovat vuosikymmenten aikana kehittyneet vastaamaan työn tarpeita. ”Huolto- ja remonttihommia varten meillä oli 70-luvun alussa kylmä autotalli. Kaarihallin valmistuttua vuonna 1978 tilanne parani jo kovasti. Tämä nykyinen halli valmistui vuonna 1992. Siinä on lämpimät paikat kaikille yksiköillemme, joten kylminä aikoina voimme lähteä lämpimällä kalustolla työmaille. Toisaalta hiljainen talvikausi voidaan hyödyntää tehokkaasti huoltamalla ja kunnostamalla kalustoa lämpimissä tiloissa.

Tarmo Kallioniemi tuli mukaan varsinaisesti yrityksen toimintaan vuonna 1986, mutta oli jo ollut mukana muutaman vuoden tätä ennenkin epäsäännöllisemmin. Vetovastuuseen Tarmo siirtyi isä-Pentin kuoltua vuonna 2000. Tänä päivänä yritys työllistää kaikkiaan yhdeksän henkilöä: Tarmo porauksista vastaavana henkilönä, hänen vaimonsa Susanna Kallioniemi toimistovastaavana ja loput operatiivisissa tehtävissä.

Vesi- ja lämpökaivojen lisäksi Kallioniemi on ollut mukana erilaisissa projekteissa, kuten rakennus- ja kaivosteollisuuden erikoisprojekteissa.

Lämpökaivot työllistävät

”Lämpökaivoja tehtiin jonkin verran jo viime vuosituhannella, mutta tällä tuhatluvulla niiden määrä on kasvanut nopeasti”, kertoo Kallioniemi. ”Näitä kaivoja tehdään kovasti myös reippaasti laajentuneille kunnallistekniikan omaaville alueille, joilla vesikaivojen kysyntä on lähes loppunut. Vesikaivoja tehdään kyllä edelleen sivummalle ja erityisesti vapaa-ajanasuntojen tarpeisiin. Usein näihin tehdään kaksikin kaivoa samaan pihaan, sillä samasta kaivosta ei suositella otettavan sekä vettä että lämpöä. Viime aikoina on alettu tehdä neljästä kahdeksaankin kaivoa samaan pihaan, kun maalämpöä hyödynnetään kerros- ja rivitaloissa tai teollisuushalleissa. Yhdestä reiästä saatava energiamäärä on rajallinen eikä yli 220 metrin reikiä yleensä tehdä lämmönkeräysputkisto-ongelmien takia. Olemme kyllä tehneet 370 metriäkin syvän lämpökaivon, mutta se on erikoistapaus. Yleisimmin poraamamme vesikaivo on 40–100 metriä syvä ja lämpökaivo on keskimäärin 165 metriä.”

Maan poraaminen on huomattavasti hitaampaa kuin kallion. Tällä matkalla käytetään teräsputkea, joka estää maan sortumasta reikään ja toisaalta porauksessa käytettävä ilma kulkee ylös eikä leviä maan rakoihin. Työtä hidastaa lisäksi joka kuuden metrin jälkeen suoritettava uuden putken hitsaus.

Kallioniemi on yksi harvoja suurien, halkaisijaltaan 165 mm reikien tekijöitä Suomessa. ”Mahdolliset porausvahvuudet ovat 100–400 mm, mutta käytännössä poraamme järjestäen 6,5 tuuman, eli 165 mm reikää. Vesikaivona tällaisessa on suuri vesivarasto ja kaivon varustaminen uppopumpulla on varmempaa suureen reikään. Aikaisemmin porasimme 115 mm reikää, mutta sellaiseen en suosittele uppopumppua lainkaan, sillä niitä on jäänyt paljon kiinni reiän pienuuden takia. Myös lämpöpuolella suuresta reiästä on etua, sillä onhan toki helpompi asentaa putkitukset väljempään tilaan eikä järjestelmän valintaa tarvitse tehdä ennen kaivon poraamista, sillä isoon sopivat kaikkien valmistajien ratkaisut.”
”Vesikaivopuolella 6,5 tuuman reikä on ehdottoman hyvä, lämpökaivoissa tulevaisuus näyttää, mikä ratkaisu tulee vallalle. Onhan kuitenkin pienellä reiällä kalusto halvempi ja polttoainekulutus pienempi.”

Sandviklainen Amerikasta

Kallioniemen uusi Sandvik DW530 (aikaisemmin tunnettu nimeltä T25KW) on ensimmäinen Sandvik-laite Kallioniemellä. Se, kuten kaikki Kallioniemen laitteet, on suunniteltu 6,5 tuuman reiän poraamiseen. ”Tehoa löytyy ison ja syvän reiän tekemiseen. Myös kompressori on mitoitettu isolle reiälle. Viiden tuuman vasaraa voidaan käyttää tässä ilman sen suurempia muutoksia”, selittää Kallioniemi. Laitteessa on myös tehokas pölynsidontalaitteisto.

Sandvik-laitteen valintaa Kallioniemi perustelee muun muassa laitteen mekaanisuudella. ”Laitteessa ei ole turhan hienoa elektroniikkaa, joten sen toimii hyvin kovissakin olosuhteissa. Yleisesti nämä laitteet ovat amerikkalaisia ja niissä on tavallisesti puutteellisuuksia CE-merkinnöissä. Sandvikilta löytyi kuitenkin halua saada tarvittavat hyväksynnät laitteelle ja siinä yksi syy tähän laitteeseen päätymiseen.”

Aivan valmis paketti ei poralaitteisto ollut. Sen Suomi-varustelun ja asentamisen 6×6 Iveco Trackerin päälle sekä viimeistelyn hoiti Sandvikin sopimushuoltaja Raskaankaluston Korjaamo Hyvärinen. ”He tekivät hyvää työtä, toimiva paja”, toteaa Kallioniemi. ”He ratkoivat yllättävät ongelmat nopeasti ja joustavasti. Esimerkiksi riittävän matalat rakenneratkaisut ja -muutokset olivat haasteellisia, mutta lopputulos alitti vaaditun 4,2 metrin kuljetuskorkeuden muutamalla sentillä. Halusimme omia ratkaisuja esimerkiksi säiliöiden tilavuuksien ja varustelaatikoiden suhteen ja niiden toteuttamisessa kuunneltiin meitä kiitettävästi.

Sandvikin porakruunut ja -kanget sekä maaporauskalusto ovat käytössä Kallioniemen kaikilla porausyksiköillä. ”Näistä meillä on jo pitkä kokemus ja kalusto on hyväksi havaittua. Itse asiassa näitä kalustoja käytimme jo ennen kuin ne tulivat Sandvikille.”
Pääasiassa tämän uuden koneen poraustöistä vastaa Raimo Lindén. Hän on työskennellyt kaivoporarina Kallioniemellä jo 70-luvun alusta alkaen. ”Toiminut on”, toteaa Lindén. ”Tämän käytön oppi helposti vaikka kone on erilainen kuin aikaisempi, mutta kuitenkin vanhan kaltainen. Eroa on merkittävimmin putkien käsittelyssä. Tässä on kuuden putken revolveripidin, kun edellisessä putket nostettiin yksitellen.”

www.porakaivoliikekallioniemi.fi

Juha Kuusjärvi