Pölyhiukkaset ilmasta höyryllä

Vimelcolla on kehitetty vesihöyryyn perustuvaa pölynsidontamenetelmää. Sen etuina ovat yksinkertainen laitteisto, toimiminen hyvin pakkasessakin ja pieni vedenkulutus. Jukka Hakkarainen Vimelcolta kertoi, että veden kulutusta voidaan verrata sillä, että litrasta vettä syntyy noin 1700 litraa höyryä. ”Suuttimet asennetaan laitteeseen siten, että höyry viedään murskeen ollessa ilmavassa tilassa, eli kun se putoaa murskaimelta tai kuljettimelta alas.”

”Laitteen vahvuuksiin kuuluu yksinkertainen rakenne, jossa ei tarvita korkeapainepumppuja. Tällä kokoonpanolla tunnissa menee reilu puoli kuutiometriä vettä, josta syntyy noin tuhat kuutiometriä höyryä. Laitteiston asennus on yksinkertaista ja se soveltuu merkistä riippumatta niin murskaimiin kuin seulontalaitteisiinkin.”

Diplomityö aiheesta

Tampereen teknisen yliopiston rakennustekniikan opiskelija Matti Toivonen tekee Destialle diplomityönään tutkimusta murskauslaitosten ympäristövaikutuksista. ”Pääasiassa selvitän pölyn leviämistä ympäristöön ja sen vaikutuksia”, sanoo Toivonen. ”Höyry on vain yksi menetelmä pölyn poistamiseksi, mutta mielenkiintoinen, koska menetelmää ei aikaisemmin ole käytetty tähän tarkoitukseen. Tästä syystä tutkittua tietoa höyrystä pölynpoistossa on hyvin vähän.”

Pölyn terveysvaikutuksia on tutkittu paljonkin. ”Murskaamoiden korkeat kvartsipölypitoisuudet ilmassa ovat työturvallisuuden kannalta huono juttu, mutta pöly on myös ympäristölle ongelma”, sanoo Toivonen.

”Kvartsipöly, joka kulkeutuu vahingollisesti keuhkoihin, on hiukkaskooltaan samaa luokkaa kuin vesipisarat höyryssä. Kun pisara on pölyhiukkasen kokoinen, ne törmäävät hyvin toisiinsa. Hiukkaset ovat niin pieniä, että niitä ei erota paljaalla silmällä. Tästä syystä näköhavainto ei kerro kaikkea pölyn määrästä ilmassa. Pölyisyyttä tutkitaan hiukkasmittarein.”

Höyry muihin verrattuna

Höyryn kanssa kilpailevia tekniikoita ovat lämmitetty painevesi ja vaahto, jotka toimivat myös pakkasolosuhteissa. Tarkkoja tieteellisiä vertailuja eri menetelmien välillä on lähes mahdoton tehdä, sillä vakioituja testiolosuhteita ei ole mittauksia varten luotu.

Kovalla paineella ja sopivilla suuttimilla saadaan käytännössä saman luokan tulos pölynpoistossa kuin höyryllä. Korkeapainepumput ovat sähkötoimisia ja ne ottavat energiansa murskaamon sähkönsyötöstä. Höyrynkehitin käyttää höyryn tuottamiseen polttoöljyä ja sen kulutus on helposti nähtävissä. Tuhat kuutiometriä höyryä syntyy 25 litralla polttoöljyä. ”Tällä hetkellä höyrystäminen vie selvästi enemmän polttoainetta kuin korkeapainevesi, mutta uskon kehitystyöllä, esimerkiksi höyrystyspisteen koteloinnilla saatavan polttoainesäästöä”, arvelee Toivonen.

”Kehitys höyrytekniikassa ei ole vielä pitkällä. Toisaalta nyt on yksinkertaista asentaa suuttimia eri paikkoihin, mutta höyryputkien veto on kuitenkin työlästä. Tekniikan kehittyminen tuo varmasti valmiiksi asennettuja putkistoja, jolloin tämä seikka helpottuu. Varmuus myös tärkeää ja sitä tulee höyrysysteemissä yksinkertaisuudesta.”

Höyryn tehokkuus näkyy siinä, että höyrysuuttimia asennetaan yleensä yksi laitokseen, kun vesisuuttimia tarvitaan normaalisti kolmessa pisteessä murskainta.

Juha Kuusjärvi