Uutiset
Pekkaniska Oy mukana nostamassa – tuulivoiman käyttö Baltiassa kasvaa

Don Quijoten aikaan myllyt tosin jauhoivat viljaa ja nostivat vettä kaivosta tai joesta. Yhden hevosen ja ritarin voimalla nykylaitoksia ei kangettaisi kovinkaan helposti nurin, sillä jo rakentamisessakin tarvitaan melkoisen vahvaa ja järeää nostokalustoa.
Konepörssi kävi Baltiassa katsomassa, minkälaisin eväin nykyinen tuulivoimala nousee kohti korkeuksia. Liettuassa voidaan puhua jonkinlaisesta rakennusbuumistakin. Juuri suljettu oma ydinvoimala ja riippuvaisuus Venäjältä ostettavasta maakaasusta ja sähköstä kiihdyttävät tuulienergian käyttöönottovauhtia ja positiivista mielialaa Liettuassa.
Myös muissa Baltian maissa satsataan tuulivoimaan. Suomalainen Pekkaniska Oy on pystyttänyt tuulivoimaloita kymmenisen vuotta. Saksalaisen tuulivoimaloita valmistavan ja pystyttävän Enerconin kanssa yhteistyö on jo neljän vuoden pituinen. Suomalaisyrityksen toimiin kuuluvat voimaloiden pystytyksen ja huollon yhteydessä tehtävät nostot. Baltiassa toimitaan siis hedelmällisessä yhteistyössä saksalaisvalmistajan kanssa. Tuulivoimalatöihin soveltuvia nostureita yrityksellä on käytössä noin 15, pääosin ristikkopuomisia sekä tela- että pyöräalustaisena. Kapean telavälin koneet soveltuvat hyvin voimalatyömaille, missä työmaan ajotiet ovat kapeita eli alle viiden metrin levyisiä.
”Tuulivoimatyöt ovat meidän leveysasteillamme jokseenkin kausiluontoisia ja työt pyritään tekemään kevään ja kesän aikana. Kalustomme on varusteltu niin, että muina aikoina niillä voi tehdä monipuolisesti myös muita nostotöitä”, valistaa johtaja Olli Väänänen Pekkaniskalta.
”Pääosin tuulivoimalatyöt jakaantuvat Baltiaan ja Ruotsiin. Koneet reissaavat usein edestakaisin maiden välillä. Suomeenkin tuulivoimaa tosin rakennetaan, mutta se on aika vähäistä. Tuulivoimaloiden nostotöissä tarvitaan melko suurta kalustoa painavien komponenttien sekä suurien nostokorkeuksien vuoksi. Näissä arvokkaiden komponenttien vaativissa nostoissa kokemus ja ammattitaito ovat ehdottoman tärkeää. Juuri tuon ammattitaidon, kokemuksen ja sopivan kaluston vuoksi näihin töihin on päästy mukaan.”
Kapasiteettia tarvitaan
”Erityisen tärkeää on koneen suuri kapasiteetti, sillä vaaditut nostokorkeudet voivat nykyään olla jopa yli 150 metriä. Painavimmat komponentit ovat noin 90 tonnin painoisia, mutta jopa yli 250 tonnia painavia tuulivoimalan konehuoneita on tullut vastaan. Koska aika on rahaa, on myös koneiden ripeä siirtäminen työmaiden välillä tärkeää”, jatkaa Väänänen.
”Tuulivoimaloiden nostotöissä vaativinta on usein ahtailla tonteilla toimiminen. Pieneen tilaan samalle tontille täytyy saada mahtumaan suuri pääkone, apukone sekä tuulivoimaloiden komponentteja kuljettavat autot. Toinen suuri haaste on sää ja varsinkin tuuli. Erityisesti roottoripaketin nostossa tuulipinta-alaa on paljon, jolloin taakan kontrolloiminen hankaloituu.”
”Meillä on tytäryhtiöt Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa, Virossa, Venäjällä ja Ukrainassa. Pyrimme olemaan paikallisia ja toimimaan eri maissa paikallisen henkilökuntamme voimin. Tämä myös helpottaa kommunikointia asiakkaan kanssa, sillä asiakaan asennusryhmät ovat usein myös paikallisia. Suurimpia koneita operoidaan pääosin kuitenkin suomalaisen henkilökunnan avulla. Yhdessä raskaan nosturin tiimissä voi helposti olla 4-6 henkilöä. Varsinkin koneiden siirtäminen työmaalta toiselle syö paljon henkilöresursseja. Tällöin kone puretaan palasiksi ja kuljetetaan rekoilla seuraavalle työmaalle. Usein tarvittava rekkaletka on jopa 25 rekan pituinen ja isommissa varustuksissa huomattavasti pitempi”, kertoo Väänänen.
”Ilmastosopimukset ja hiilidioksidipäästöistä huolehtiminen on lisännyt tuulivoimaloiden rakentamista merkittävästi. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Suomessa tilanne on hieman huonompi. Täällä odotellaan vielä valtiovallan päätöstä päästöttömän energian tukemisesta. Muualla Euroopassa käytössä olevaa syöttötariffijärjestelmää emme ole vielä Suomeen saaneet. Kun päätös tukijärjestelmästä vihdoin syntyy, uskon sen piristävän tuulivoiman rakentamista Suomessakin”, päättää Väänänen.
Jättikalustoa tuulitöihin
Pekkaniskan uutta hankintaa, 750 tonnin Liebherr LG 1750 -ristikkopuominosturia koottiin iskukuntoon elokuun lopussa Riikassa. Kahdeksanakselisen jättinosturin ympärillä hääri miehiä Pekkaniskalta, Liebherrin tehtaalta ja Liebherr Finlandilta. Puomin osia liitettiin toisiinsa koemielessä ensimmäistä kertaa. Ennen tuulivoimalatyömaalle siirtymistä kone piti kuitenkin käyttää vielä katsastuksessa Suomessa. Tällä reissulla se kävikin syyskuun alussa.
Puomivariaatioita on saatavilla tietenkin useita ja parhaimmillaan päästään noin 200 metrin nostokorkeuksiin. Pekkaniskalla sekä S-puomia että Li-puomia on molempia hankittuna 98 metriä. Koekasauksessa koneeseen asennettiin SL84 ja jatkeeksi HS8 eli yhteensä noin 90 metriä puomia. Vastapainoksi oli kiinnitettynä rautaa 145 tonnin edetä.
”Seuraavalla työmaalla puomia jatketaan vielä hieman. Puomin pään korkeus on tällöin 128 ja koukkukorkeus 123 metriä”, valistaa pitkän linjan nosturimies Harri Laituri. Mies on ollut Pekkaniskan palveluksessa 23 vuotta ja ajanut kaikkia nosturityyppejä, joten kokemusta on kertynyt runsaasti. Ihan joka päivä ei taida Laituri enää oppia uusia asioita, mitä tulee nostureihin.
”Tällä hetkellä tuulivoimalatyömaalla maksimi tarvittava koukkukorkeus on noin 115 metriä, mutta suuntaus on kyllä koko ajan ylöspäin. Nyt yleinen akselikorkeus tuulivoimalassa on 108 metriä. Ylös nostettava generaattori painaa helposti sellaiset 60-70 tonnia. Kun aloitimme nämä tuulivoimala hommat, niin 500 tonninen mobiilinosturi riitti, sillä maksimissaan piti nostaa 70 metriin 50 tonnia painava generaattori”, jatkaa Laituri.
”Ihannekorkeus tuulivoimalalle olisi 150 metriä, sillä niissä korkeuksissa tuuli on tasaisin.”
”Ihan helppoa ei uuden LG 1750 –mobiilinosturinkaan liikuttaminen työmaalta toiselle ole. Riikaan kone tuli 20 rekan kyydissä ja saman verran autoja vei osia myös Suomeen”, lopettaa Laituri.
Kansainvälistä toimintaa
Liettuan puolelta Pakruojista löytyy kolmen voimalan tuulipuisto, jota rakentaa saksalainen Enercon. Paikallinen energiayhtiö on rakennuttajana ja myöhemmin samalle alueelle tulee nousemaan vielä lisää torneja, yhteensä 12.
Kaikkiaan Enercon rakentaa Liettuaan 42 tuulivoimalaa tänä vuonna. Pääkoneena nostoissa on Pekkaniskan 600 tonnin tela-alustainen Liebherr –ristikkopuominosturi, mallimerkinnältään LR 1600.
Kahdeksan hengen pystytysryhmä on varsin kansainvälinen. Sitä vetää saksalainen Sören Raddatz ja nosturin puikoissa on Pekkaniskan työntekijä, latvialainen Edgars Brinkis. Raddatz on työskennellyt Enerconille kolmisen vuotta. Tuulivoimalatyömaita mies on kiertänyt mm. Kanadassa, Ranskassa, Skotlannissa, Japanissa, Belgiassa, Sveitsissä ja Baltiassa. Molemmat miehet pitävät alaa erittäin mielenkiintoisena ja haastavana. Paikkakunnat ja maat vaihtuvat nopeasti. Miesten mukaan kaikki eivät alalle sovellu, sillä yli sadan metrin korkeuksissa henkilökorissa kiikkuminen tai rungon sisällä tikapuilla kiipeäminen ei korkean paikan kammoisille istu.
“Tällainen tuulivoimalan rungon pystytys vie yleensä viikon päivät. Perustukset ovat silloin jo valmiina, kun me saavumme työmaalle. Kasaamme nostureiden avulla tornin, nostamme konehuoneen ja roottoripaketin lapoineen. Sähkötyöt tekee sitten taas eri porukka”, valistaa Sören Raddatz.
Voimalan rungon osat tulivat tällekin työmaalle rekkojen kyydissä. Seitsemän alinta osaa kootaan työmaalla kahdesta palasta ja 11 ylintä osaa ovat yksiosaisia. Kahdeksan metrin halkaisijan omaavat alimmat tornin osat on siis tehtaalla valmistettava paloina neljä metriä leveään maantiekuljetukseen sopivaksi.
Kun osat on nostettu päällekkäin, käy erillinen ryhmä jännittämässä vaijerit betonilieriöitten sisään. Jännitetyt vaijerit betonoidaan paikkaansa ja runko on valmis varusteltavaksi konehuoneella ja lavoilla.
”Näiden 2,3 megawatin Enercon E-82 turbiininen akselikorkeus on 97 metriä, mutta suurimpien Enerconin valmistamien laitosten akselikorkeus on 138 metriä. Täällä lavat on toinen painavista komponenteista eli kolmilapaisen paketin paino on noin 55 tonnia. Generaattori painaa suurin piirtein saman. Näiden lapojen halkaisija on mallimerkinnän mukaan 82 metriä ja niiden nosto onkin vaativin osa voimalan pystytystä.”
”Ensinnäkin lapojen nostamista ei mielellään tehdä yli neljän-kuuden metrin sekuntivauhdilla puhaltavalla tuulella. Nostoa varten olemme kehittäneet oman erikoistyökalun. Se sallii liukumalla lapojen kääntymisen oikeaan asentoon asennusryhmän vetäessä siipien kärkeen asennetuista haruksista vinssin avulla. Kolme miestä odottaa myös tornissa lapojen passaamista paikoilleen. Hyvin sujuva nosto kestää sellaiset kolme tuntia ja nosturin kuljettajalla on erittäin suuri merkitys koko operaation kannalta”, lisää Raddatz.
”Kapea LR 1600 on helppo siirtää täälläkin tornilta toiselle. Tosin työmaatiet Baltiassa perustetaan aika huonosti, joten varovainen pitää olla. Pudotan yleensä siirrossa vastapainoja pois kokonaispainon vähentämiseksi, sillä turvallisuus on ykköskriteeri meillä”, lopettaa kuljettaja Edgars Brinkis.
FAKTAA TUULIVOIMASTA:
1. Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoimalaitos koostuu yleensä lavoista, turbiinista, generaattorista, vaihteistosta, mastosta ja perustuksista.
2. Tuulivoiman osuus maailman sähköntuotannosta on nyt noin 1,3 prosenttia. Tämän vuoden lopussa kapasiteetin arvellaan olevan noin 150.000 megawattia, mikäli kasvutahti on noin 20 prosenttia. EWEA, Euroopan tuulivoimatuottajien edunvalvontajärjestö ennustaa tuulivoiman tuottavan 13 prosenttia Euroopan sähköstä vuonna 2020.
3. Tanskan sähkötuotannosta noin 20 prosenttia tuotetaan sähkövoimalla ja se on tuulivoiman tuotannossa maailman prosentuaalinen ykkönen. Maan omaan kulutukseen tuulisähköstä (3.465 MW) menee noin puolet. Loput viedään ulkomaille. Saksa on Euroopan suurin ja USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja megawateissa laskettuna (25.777 MW ). Jo viisi vuotta sitten Saksan sähköstä tuotettiin noin 4.0 prosenttia tuulivoimalla. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 118 tuulivoimalaa ja niiden yhteenlaskettu tuotto noin 150 megawattia. Tänä vuonna kapasiteetti kasvaa noin 50 megawattia. Mikäli syöttötariffijärjestelmä käynnistyy ensi vuonna korotetulla tasolla ja lupaprosessit hoituvat, odotetaan Suomessa tuulivoiman kapasiteetin kasvavan lähivuosina nopeastikin. VTT:n mukaan tuulivoimalla voitaisiin tuottaa 20–30 prosenttia Suomen sähköenergian tarpeesta. Jo vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia sähköstä voisi syntyä tuulienergian avulla.
4. Nykyiset suurimpien tuulivoimaloiden tornit nousevat Euroopassa jo 130 metriin ja teho niissä on jo viisi-kuusi megawattia.
5. Tuulivoimala alkaa tuottaa sähköä kun tuulen nopeus on yli 3 metriä sekunnissa. Nimellisteho saavutetaan yleensä 13-14 metrin sekuntinopeudella puhaltavalla tuulella. Myrskyraja, jolloin voimala pysäytetään, on 25 metriä sekunnissa.
6. Tuulivoimalan suunniteltu käyttöikä on 20-30 vuotta. Kustannukset ja työllistävä vaikutus ovat suurimmat voimalaa rakennettaessa, mutta ylläpitokustannukset ovat pienet. Hyötysuhteet nykyvoimaloissa ovat kehittyneet nopeasti. Nykyinen yksikkö tuottaa noin 200 kertaa enemmän sähköä kuin parikymmentä vuotta vanha voimala. Esimerkiksi Tanskassa vanhoihin, kunnossa oleviin torneihin on vaihdettu tehokkaampia turbiiniyksikköjä.