Nyt olisi aika infrarakentamisen

– Maailmalta kantautuu tällä hetkellä enimmäkseen huolestuttavia uutisia, sillä kaikki ennustukset tulevasta taloustilanteesta ovat aikaisempaa huonompia, tietää Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö, jonka mukaan vuodesta 2009 oli muutoinkin tulossa välivuosi infrarakentamisen kannalta, mikä näkyy alan työllisyydessä.

Monet suuret hankkeet, kuten Vuosaaren Satama, VT 1, VT 2:n perusparannus ja Tampereen läntinen ohitustie on infrarakentamisen kannalta saatu päätökseen ja kevään aikana päättyvät myös Talvivaaran kaivoksen avaamiseen liittyvät mittavat infrarakennustyöt. Kuluvalle vuodelle aiottuja hankkeita on kuitenkin alan ylikuumenemisen pelossa lykätty seuraaville vuosille.

– Varsinkin pienempiä yrittäjiä työllistänyt talonrakennus on sekin lähes pysähdyksissä, harmittelee Syrjö.

Maarakennusalan neuvottelukunnan MANK ry:n VTT:llä teettämän suhdannekyselyn perusteella alan volyymin oletetaan alenevan kuluvan vuoden aikana 12-14 prosentilla, mikä tarkoittaisi käytännössä noin 6000 henkilön lomautusta tai työttömyyttä. Syrjön mukaan alan taantuma olisi estettävissä valtion elvytystoimilla, joita olisivat esimerkiksi lykättyjen infrahankkeiden aikaistaminen ja lisärahoituksen myöntäminen tiestömme perusparannukseen ja kunnossapitoon.

Hankkeet alulle

– Monissa tiehankkeissa on jo täysin valmiit suunnitelmat, joiden mukaan työt voitaisiin aloittaa saman tien. Esimerkiksi Joensuun ja Savonlinnan ohitustiet tai Kuopion Kallansillat sekä Kirkkonummi-Kivenlahti ovat kohteita, joissa aikaistaminen olisi täysin mahdollista.

Kuluvana vuonna alkavia merkittäviä infrahankkeita ovat Kehäradan ja Länsimetron rakennustyöt, jotka alkuvaiheessa työllistävät lähinnä tunnelinrakentajia. Muutoin infrapuolella on hiljaiseloa ensi vuoteen saakka, jolloin on taas useita alkavia hankkeita. Tämä voi Syrjön mukaan näkyä suunnittelun ja työnjohdon henkilöstöpulana, mikä saattaa aiheuttaa hankkeiden lykkäämistä edelleen.

Hän muistuttaa myös hintakehityksestä, joka on pitkällä aikavälillä nousujohteista. Tällä hetkellä tekeminen on edullista, koska raakaöljyn ja metallien halpeneminen on pudottanut kustannusindeksejä.

Syrjön mielestä alan työllisyyden kohenemisen ohella perusväylänpidon lisärahoitus näkyisi myös liikenneturvallisuuden parantumisena. Infra ry muistuttaa päättäjiä siitä tosiasiasta, että liikenneinfrastruktuuriin vaaditaan välttämättä lisäpanostuksia, muutoin tiestömme rappeutuminen pahenee entisestään.

Viime vuoden päällystyskilometrit jäivät vajaaseen 3000 kilometriin öljyn hinnan vuoksi, vaikka tiestömme vaatisi vuosittain noin 4000 kilometrin päällystämistä.

– Myös päällystepaksuuksista on viime vuosina tingitty, huomauttaa Syrjö.

Taantuma näkyy arjessa, tulevaisuus on jo valoisampi

Työllisyyden hiipuminen näkyy konkreettisesti myös keskusjärjestön toimistolla Helsingissä.

– Yrittäjät alkoivat loppusyksystä kysellä oikeita menettelytapoja henkilöstönsä lomautusten ja irtisanomisten tiimoilta, kertoo Syrjö vuodenvaihteen tilanteesta.

Toimitusjohtajan mukaan tilanne tarjouspyyntöjen suhteen on markkinoilla erittäin huolestuttava. Tarjouspyyntöjä kun ei liiku mihinkään suuntaan, joskin koneyrittäjät tarjoavat kalustoaan aktiivisesti niihin vähiin alkaviin työkohteisiin. Vielä vuosi sitten kaluston saamisessa oli merkittäviä vaikeuksia. Toimitusjohtaja uskoo työllisyyden hiipumisen näkyvän myös urakoitsijakentässä.

– Viime vuosina velkarahalla nopeasti kasvaneet yritykset ovat varmasti vaikeuksissa, mutta maltillisesti kasvaneet, taloudellisesti terveellä pohjalla olevilla yrityksillä ei mielestäni ole syytä ahdinkoon, kunhan toiminta kyetään sopeuttamaan markkinatilannetta vastaavaksi.

Infrarakentamista harjoittavien yritysten keskikoko on viime vuosina kasvanut, joskin maltillisesti. Maassamme on edelleen suurten, valtakunnallisten toimijoiden lisäksi erittäin laaja pk-yrittäjäverkosto, joka toimii usein yhteistyössä isompien toimijoiden kanssa.

– Pk-yrittäjät ovat merkittäviä tekijöitä varsinkin kunnallisissa hankkeissa, jotka siirtynevät entistä enemmän yksityisille palvelutarjoajille kunnan luopuessa omista koneistaan ja henkilöstöstään, arvelee Syrjö.

Viime vuosien vahva talouskasvu on näkynyt myös maamme konekaupassa, joka 2000-luvulla on kasvanut erittäin jyrkällä kulmakertoimella. Suomen teknisen kaupan liiton tilastoinnin mukaan vuonna 2007 maassamme myytiin reilut 2500 maarakennuskonetta, kun määrä vuonna 2002 oli alle 1500 yksikön.

– Konekannan merkittävä kasvu näkyy uskoakseni ainakin vaihtokonetarjonnassa ja saattaapa se näkyä myös urakkahinnoittelussa, kun töitä haalitaan väkisin velkavetoisille koneille.

Toisaalta taantumassa voidaan nähdä myös valonpilkahduksia;

– Infrarakentamisen työllistävä vaikutus on aletaan vähitellen ymmärtää, mikä on tietenkin merkittävä asia tulevaisuutemme kannalta. Vaikka lähiaikojen työllisyystilanne onkin heikko, uskon vakaasti infrarakentamisen vahvaan tulevaisuuteen, luottaa Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Ari Perttilä