Uutiset
Nordkalk Lappeenranta pudottaa tonnikustannuksia lisäämällä ajokalustoa
Nyt kuusi vuotta myöhemmin sopimuskausi esellä mainittujen autojen osalla Suomen Rakennuskoneen kanssa päättyi. Autojen mittareihin oli kertynyt kuudessa vuodessa yli 20.000 tuntia. Kokemukset autoista olivat hyvät ja nyt seuraavan sukupolven autot astuvat remmiin. Lukumäärä kasvoi jälleen kolmeen, kokoluokka pysyi edelleen 60 tonnissa eli autojen malli on HD605-7. Tarkka kantavuus autoille on 63 tonnia ja kokonaispaino lastattuna noin 113 tonnia.
”Kokonaisäyttötuntimäärä tulevalla viiden vuoden sopimuskaudella pysyy ennellaan eli noin 42.000 tunnissa. Nyt se ainoastaan jakaantuu kolmelle autolle aiemman kahden sijaan. Tuottavuus ja kannattavuuslaskelmin jälkeen päädyttiin kolmeen autoon, mikä pudottaa tonnikustannuksia verrattuna vanhaan systeemiin”, aloittaa myyntijohtaja Kari Kokkonen Suomen Rakennuskone Oy:stä. Lappeenrannan kaivoksella tehdään viikonlopuiksi keskeytyvää kolmivuorotyötä eli autot ovat tiiviisti liikkeellä. Pisimmillän ajomatka kaivoksen pohjalta murskaimelle on 1,5 kilometrin luokkaa. Kuljettajia on kuusi, mutta kaivokselta löytyy vielä kuusi muuta, jotka pienen totuttautumisen jälkeen pystyvät autoja ajamaan.
”Kaikki meillä käytössä olevat koneet ja laitteet porauksesta ja lastauksesta kuljetukseen ovat huoltosopimuksin turvattua leasing kalustoa. Suomen Rakennuskone on vanha yhteistyökuppani ja uudet autot heiltä oli luonnollinen valinta. Rakennuskonee oli heti myös mukana uudessa kolmen auton systeemissä. Vanhaan tapaan vain kaksi autoa on kuitenkin kerralla ajossa. Nyt meillä on aina kolmas auto varalla esimerkiksi huoltoseisokkien ajaksi. Huoltoaikojen saaminen ja ylipäätään niiden tekeminenkin helpottuu ja tuotannon jatkuvuus on kolmella autolla täysin turvattu”, kertoo kaivostoiminnan tekninen päällikkö Jouni Heinonen.
”Kannattavuuden koheneminen perustuu autojen parempaan jälleenmyyntiarvoon käyttökauden jälkeen. Myös se seikka, että autojen alle 15.000 tunnin tuntimäärään jäävän sopimuskauden aikana ei tule varsinaisia korjauskuluja, ainoastaan normaalin huolto-ohjelman mukaan tehdyt toimenpiteet. Ja tämä sopimus on meidänkin kannaltamme hyvä”, lisää Kokkonen.
”Meillekin järjestelmä tulee edullisemmaksi. Japanilaisasiantuntijan avulla tehtiin jälleen laskelmia ja nyt toteutetaan niiden lopputulosta”, jatkaa Heinonen ja kiittää Komatsun panosta kaluston optimointivaiheessa.
”Maansiirtoautojen markkinat maailmassa ovat rajalliset, joten tällaiseen jälleenmyyntiarvon takaavaan sopimukseen on aina saatava valmistajan tuki. Tosin täältä vaihdossa tulleista autoista toinen on jo Talvivaarassa ja toisenkin työmaa taitaa löytyä sieltä”, valistaa Kokkonen.
Pitkä yhteistyö jo takana
Komatsulla, Suomen Rakennuskoneella ja Nordkalkilla on takana jo kymmenen vuoden yhteistyö. Nyt Lappeenrannan uusitun kaluston lisäksi myös osa Paraisten ajokalustosta on menossa vaihtoon ja Lappeenrannan tapaan myös siellä kaksi maansiirtoautoa korvataan kolmella HD605-7 maansiirtoautolla.
Tämän lisäksi Hartikaisen aiemmin urakoima sivukiven ajo Lappeenrannassa siirtyy kaivosyhtiölle ja siihenkin tulee vielä yksi uusi 63 tonnin auto Komatsulta tämän vuoden puolella.
”Kaikkiaan toimitamme tänä vuonna seitsemän 63 tonnin autoa Nordkalkille Suomeen tänä vuonna. Kyse on merkittävästä kaupasta”, kiittää Kokkonen luotettavaa ja pitkää asiakassuhdetta.
”Koko yhteisen historiamme ajan yhteistyö on ollut tiivistä paitsi maahantuojan myös valmistajan kanssa. Olemme toimittaneet parannus- ja muutosehdotuksia Komatsulle Japaniin ja saaneet myös äänemme kuuluviin”, lisää Heinonen.
Hyvä esimerkki loppukäyttäjän ja tehtaan yhteistyöstä on edellisen sopimuskauden auton rungon vääntyminen. Kuljettaja ajoi reunakiveen ja auton runko meni vaihtoon. Tehtaan linjalta uusi runko saatiin ripeästi ns. välistä vetona. Suomen Rakennuskoneen huolto vaihtoi rungon Vantaalla myös ripeästi”, muistaa Heinonen.
”Taisi olla ainoa kerta autojen viisivuotisen pitoajan aikana, kun me maahantuojana teknisen neuvonnan ja valvonnan lisäksi puutuimme huoltoon”,lisää Kokkonen ja kertoo sopimushuoltaja Astepa Oy:n kantavan vastuun Lappeenrannan autojen huollosta.
”Kaivoksen, valmistajan, maahantuojan ja huoltoliikkeen säännölliset palaverit ovat edellytys kehitykselle. Palavereissa on löytynyt uusia, joskus hullujakin ideoita. Osa niistä on johtanut kaivoksella parempiin tuotantomenetelmiin ja -tuloksiin, osa puolestaan laitevalmistajan tuotekehitykseen. Ilman yhteistyötä ja ideoita ei kehitystä tapahdu”, filosofoi Kokkonen.
”Koko ajan on yhdessä haettu keinoja tonnikustannusten pudottamiseen. Kaivoksella on suhtauduttu hyvin avoimesti meiltäkin tulleisiin ideoihin. Kun autoja edellisellä kerralla suurennettiin, piti murskan syöttöpaikan tunnelia avartaa. Se on hyvä esimerkki kaivoksen henkilökunnan ennakkoluulottomuudesta. Graniittiseinäkään ei ole este, kun todelliseen kehitykseen pyritään”, lopettaa Kokkonen.
Vähän muutoksia
Uusiin autoihin ei ole tehty suuria muutoksia sitten edellisten mallien. Jotain kuitenkin.
Nyt auton edessä on poikittain reilut portaat ohjaamoon nousemiseksi. Aiemmin ohjaamoon kivuttiin hankalammin auton sivusta. Moottoripäästöt ovat valmistajan mukaan autoissa tippuneet. Moottorina on kuusisylinterinen Komatsu SAA6D170E-5 ja tehoa kalkkikiven kuljetukseen on käytössä 552 kilowattia.
Valmistajan mukaan myös melutasoa on ohjaamossa kyetty selvästi pudottamaan. Tavallaan hauska yksityiskohta on, että ohjaamoon laitetaan Japanissa edelleen C –kasettisoitin. Auton ohjaamo pitäisi kuitenkin varustaa myös kaseteilla, harvalla kun niitä laatikoissa enää on. Suomessa luotetaan hieman uudempaan tekniikkaan ja autoon varustellaan USB –portilla varustettu soitin. MP3 –tiedostojen toisto siis onnistuu ja C-kasetit voi jättää kirppikseltä ostamatta.
”Näitä Japanista tulevia autoja täytyy Suomessa varustella aika vähän. Alkolukot niihin laitetaan täällä sekä jonkin verran Xenon valoja. Pimeä kausi täällä Suomessa on kuitenkin niin pitkä ja yölläkin ajetaan kolmivuorotyössä”, valistaa huoltoinsinööri Matti Mannila, joka vastaa sekä Lappeenrannan että Paraisten kaivoksen autoista. Myös Talvivaaran pikkuMyy on Mannilan vastuulla.
Nordkalkin autoissa on käytössä GPS- teknologiaa hyödyntävä Komatsun VHMS –seurantajärjestelmä, joka tähtää mm. käyttöasteen kasvattamiseen, huoltojen suunnitteluun sekä myös kuljettajan ajotottumuksien ohjaamiseen kohti taloudellisempaa ajoa.
Muita erikoisominaisuuksia ovat täysautomaattinen K-Atomics 771 –vaihteisto. Se kykenee jättämään vaihteita väliin eli kuormituksen mukaan tiputus voi tapahtua vaikka neloselta ykköselle. Edelleen kuljettaja voi ns. alamäkihidastimen avulla asettaa nopeuden, millä alamäkeä mennään.
Turvallisuusnäkökohta on myös se, että autolla ei voi peruuttaa kun lava on yläasennossa tai jos sitä ei ole asetettu kellunta-asentoon. Ohjaamo autoissa on kovinkin henkilöautomainen. Iso auto tottelee pieniä liikkeitä. Autojen vakiovarusteisiin kuuluvat myös ABS –jarrut sekä luistonestojärjestelmä. Jousituksen säätyminen kuorman mukaan on sekin automaattinen.
Nordkalkin kaivoksia viidessä maassa
Nordkalk louhii kalkkikiveä 20 eri paikkakunnalla ja viidessä eri maassa Itämeren ympäristössä. Suomen lisäksi kaivostoimintaa on Virossa, Puolassa ja Ruotsissa. Suomessa suurimmat kaivokset sijaitsevat Lappeenrannassa ja Paraisilla.
Nordkalkin liikevaihto oli 277,3 miljoonaa euroa vuonna 2009. Henkilöstön määrä on noin 1200. Nordkalkilla on toimintaa kahdeksassa maassa yli 30 paikkakunnalla.
Lappeenrannassa kalkkikivi louhitaan avolouhoksesta ainakin seuraavat 15 vuotta, jolloin siirrytään maan alle. Kalkkikiveä kaivosalueella riittää vielä ainakin yli sadaksi vuodeksi.
Räjäytyksen jälkeen kalkkikivi lastataan autoihin ja kuljetetaan karkeamurskaamolle, sieltä lajitteluun ja kahden kartiomurskaimen avulla tuote saadaan lopulliseen raekokoon ja osa tuotteista lähtee tästä suoraan asiakkaalle. Kuten alueella sijaitsevaan Finnsementti Oy:n tehtaaseen.
Jakeluasemalla on 12 varastosiiloa, joista myös tuotteita toimitetaan asiakkaille. Kaikki lajittelu on nyt automaattista, kun viimeinen manuaalinen lajittelulinja automatisoitiin juuri.
Paperi-, sellu- ja sementtiteollisuus ovat kalkkikivestä rikastettujen tuotteiden suuria käyttäjiä. Myös ympäristönhoidossa kalkkituotteille on kysyntää.
Kaikiaan Lappeenrannassa louhitaan kalkkikiveä yli kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.
Toukokuussa 2010 Nordkalkin koko osakekanta siirtyi vuodesta 2002 osaomistajana toimineen Rettigin omistukseen. Aiemmin Rettig on kasvattanut omistusosuuttaan jo vuosina 2006 ja 2009.
Internet:
Lue seuraavaksi
