MM-Boosting Oy on erikoistunut vaativiin lujitustöihin

”Suurimpana lujitusurakkana on ollut VUOLI-projekti, joka on kestänyt nyt jo yli vuoden. Pääkaupunkiseudulla on myös useita pienempiä töitä, esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella.

Olemme mukana myös rautatietunnelin Jyväskylä–Jämsänkoski välillä. Siellä tehdään peruskorjausta vanhaan tunneliin. Ja tällä hetkellä iso urakka on Keljonlahden voimalaitosalue”, aloittaa Junkkila.

Louhintapuolella suuri työllistäjä on ollut kuopiolainen Saaristokaupunkihanke, jossa on louhittu niin kunnallisteknisiä kanaaleja kuin talojen pohjia. Työt jatkuvat alueella pitkälle ensi vuoteen.

”Pulttausyksikkö on rakennettu kuorma-auton päälle. Sen mukana kulkevat niin pultit, juotosbetoni ja laastipumppu, jolla betoni pumpataan reikään. Lisäksi tarvitaan tietenkin henkilönostin”, valistaa Junkkila.

”Työvaiheita on neljä. Kun reiät on porattu, ne puhalletaan paine-
ilmalla tai pestään vedellä puhtaaksi. Sen jälkeen reikään laitetaan juotosbetoni ja työnnetään pultti reikään. Tärkeää asennuksessa on juotosmassan oikea koostumus sekä pultin oikea asennustapa reikään. ”Pulttausta käytetään uusien tunnelien ja myös avonaisten kalliorakenteiden louhinnanaikaisessa eli niin sanotussa ennakkopulttauksessa. Tärkeä käyttökohde on tietenkin vanhojen tunneleitten peruskorjaus ja tukeminen. Edelleen sitä käytetään uusien tunneliseinämien tuentaan ja myös vahvistartunnat erilaisille kaapeleille ja putkille tehdään pulttaamalla.”

”Lähes kaikilla tunnelityömailla tarvitaan jonkin verran myös pulttausta”, lopettaa Junkkila.
MM-Boosting Oy käyttää kallioporauksissa myös mm. Excadrill ED38A-poralaitetta. Nykyisessä peruskoneessa eli Doosan DX180LC -kaivukoneessa poralaite on ollut kiinni kuutisen kuukautta.

Poravaunun käyttöön verrattuna Excadrillin edut ovat Junkkilan mukaan kiistattomat. Erityisesti kanaalien louhinnassa suuresta ulottuvaisuudesta ja kaivukoneen maastokelpoisuudesta on suurta hyötyä. Poravaunu on runsaasti pääomaa sitova investointi. Excadrillillä varustettua kaivukonetta voi käyttää muuhunkin, silloin kun poraamistarvetta työmaalla ei ole. Yhdistelmä on käyttökelpoinen myös pienissä kohteissa. Saaristokaupunkihankkeessa Doosan ja Excadrill työskentelivät jutun teon hetkellä yhdessä vuorossa.

Asuntomessut Kuopiossa vuonna 2010

Saaristokaupunki on neljään Kuopion eteläiseen niemeen (Savolanniemi, Rautaniemi, Lehtoniemi, Pirttiniemi) sijoittuva uusien kaupun-
ginosien vyöhyke. Kaunis Kallavesi antaa upeat puitteet myös vuoden 2010 asuntomessuille, joita nyt rakennetaan alueella jo kiivaasti.

”Kuopion Saaristokaupungissa pidettävät asuntomessut kiinnostavat varmasti yhtä hyvin suurta yleisöä kuin ammattilaisiakin. Messuille pyritään saamaan näytteille monipuolisia omakotitaloja kattaen tyypillisimmät talotehdasmallit. Alueen kaavoituksessa hyödynnetään kaunis luonto, rantaviivat ja haasteellinen rinnemaasto”, kertoo Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessuilta.

”Asuntomessujen valmistelu on täydessä käynnissä. Asuntomessujen teemoiksi on valittu: ”Hyvinvointia ja elämänlaatua – hyvä kaupunki-
koti järven rannalla”, ”Matalaenergiatalot – edullista asumista ympäristöä säästäen” ja ”Oma piha – perheen paras puuhapaikka”.

Teemojen tehtävänä on tukea messualueen rakentumista kokonaisuutena ja esitellä monipuolinen valikoima taloja”, kertoo asuntomessujen projektipäällikkö Mervi Heiskanen. Hakoniemi, Lehtoniemen helmi, sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta Lehtoniemen itärannalla Saaristokaupungissa ja on kooltaan noin 18 hehtaaria. Messualue sijoittuu Keilankannan keskustan läheisyyteen, jonne sijoittuvat alueen tulevat palvelut.

Alueen maisema on kalliosta ja kumpuilevaa. Kuopion Saaristokaupunki yhdistää usean suomalaisen ajatukset korkealaatuisesta, viihtyisästä, mukavasta asumisesta ja elämisestä; oma koti vesistön äärellä, kaupungin läheisyydessä ja palvelujen lähettyvillä. Marraskuussa 2008 valmistuva saaristokatu tuo alueet entistä lähemmäksi keskustaa. Tavoitteena on, että messualueesta muodostuu mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus.

Alueelle rakennetaan puu-, kivi-, tiili- ja hirsitaloja. Suosituin julkisivumateriaali tulee olemaan puu ja hyvänä kakkosena tulee rapattu kivitalo. Hakemusten perusteella kaukolämpö tulee olemaan messualueen suosituin lämmitysmuoto. Lisälämmönlähteenä käytetään mm. ilmalämpöpumppuja ja varaavia tulisijoja.

Matalaenergisyyteen tähdätään, tässä vaiheessa matalaenergia- tai passiivitalon on ilmoittanut rakentavansa kymmenen valituista rakentajista. Energiatehokkuus on jollakin tavalla mukana kaikissa hakemuksissa mm. kodinkone- ja ilmanvaihtoratkaisuissa, vaikka kaikki eivät pääsekään rakenneratkaisuissa matalaenergia-talon tavoitteisiin.

Saaristokaupunki on tarjonnut ja tarjoaa paljon työtä myös maarakentajille niin kunnallistekniikan ja katujen ja teitten rakentamisessa kuin yksittäisten talotonttien perustustöissä. Kun koko Saaristokaupunki aikanaan on valmis, se tarjoaa kodin noin 14 000:lle kuopiolaiselle.