Lisää yhteistyötä työnvälitykseen

Suomen julkiset työvoimapalvelut parantuisivat tiivistämällä yhteistyötä yksityisten palvelumarkkinoiden kanssa. Palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota tuloksellisuuteen. Tämä edellyttää tutkimus- ja arviointitoiminnan vahvistamista. Näin ehdottaa Suomelle 5.11.2014 julkaistu kansainvälisen vertaisarvioinnin raportti.

”Muiden maiden kokemukset auttavat meidän palveluidemme parantamisessa. Työmarkkinoiden murroksessa on tärkeää varmistaa työvoimapalveluiden toimivuus. Raportti tarjoaa hyviä käytäntöjä, joiden pohjalta julkisia työvoimapalveluja on tärkeää edelleen kehittää”, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.

Hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä tehostaa kumppanuuksien hyödyntämistä työvoimapalveluissa.

”Hiljattain valmistunut kotimainen selvitys osoitti, että yritykset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä TE-toimistojen palveluihin. Julkisen työvoimapalvelun toiminta on tutkitusti tehokasta. Tärkeää on saada kokonaisuus toimimaan siten, että ostopalvelut ja kumppanuudet tukevat tarkoituksenmukaisella tavalla julkisia työvoimapalveluita”, Ihalainen painottaa.

Raportti osoittaa, että Isossa-Britanniassa julkinen sektori tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Palveluiden rahoituksessa korostetaan tuloksellisuutta eli ei makseta niinkään toimenpiteistä vaan tuloksista. Sveitsissä puolestaan työvoiman palveluyksiköitä vertaillaan keskenään toiminnan kehittämiseksi. Myös Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa kiinnitetään paljon huomiota uusien palvelumuotojen vaikuttavuuden selvittämiseen.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö hyödyntää kumppanuuksia ja tulosperusteista ostopalveluita Pirkanmaalla ja Uudellamaalla käynnistyneissä pilottihankkeissa.

”Toimet ovat julkisia työvoimapalveluja täydentäviä, eivät niitä korvaavia”, Ihalainen muistuttaa.

Kansainvälisen vertaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään TEM:n koordinoimassa Työpolitiikan palvelurakennearviointi -hankkeessa, kun laaditaan suosituksia Suomen työvoimapalveluiden kehittämiseksi. Hankkeen esitykset julkaistaan tammikuussa 2015.

Raportti pohjautuu yhdeksän OECD-maan tarkasteluun. Arviointi luo katsauksen tarkasteltavien maiden toimintaympäristöihin ja erityispiirteisiin. Se nostaa napakasti esiin tärkeitä kysymyksiä Suomen näkökulmasta.