Uutiset

Työkoneet

Koeajossa Hidromek HMK220LC

Hidromekin tela-alustaisten kaivukoneiden perheessä on HMK 220:n lisäksi mallit HMK 140LC (14,4 t), HMK300LC (31,2 t) ja HMK 370 LC HD (38,5 t). Kolmesta suurimmasta mallista on olemassa myös muun muassa pitkäpuomi-, romunkäsittely sekä purkupuomiversioita. Valmiina ja testattuna on myös jo malliston lippulaiva eli rapiat 50 tonnia painava HMK540 LCHD, jonka sarjavalmistuksen on luvattu alkavan tänä vuonna.

Valmistusohjelmassa on myös kaksi pyöräalustaista kaivukonetta ja kolme kaivurikuormaaja, joiden mallisto uudistui äskettäin. Hidromekin tuotannosta melkein puolet menee nykyään vientiin. Ruotsissa ja Norjassa Hidromek on ollut hieman Suomea kauemmin ja alku on sielläkin ollut lupaava. Useita koneita on myyty ja varusteltu pohjoismaiseen makuun sopivaksi.

Hidromekin silmiinpistävin ulkoinen ominaisuus on sen valkoinen väritys. Se eroaa positiivisesti massasta ja tekee siitä helposti tunnistettavan ja huomioitavan. Toinen silmään pistävä piirre on, että ylävaunu on vielä takaa perinteisen matala, sillä pakokaasujen puhdistamiseen tarvittavat komponentit eivät vielä nosta Hidromekin konepeittoa. Tulevaisuudessa kyllä.

Muutoin kaivukoneen konsepti on vakiintunut melko yhteneväiseksi, eikä maailman valmistajilla ole ollut vuosikymmeniin syytä muuttaa peruskonseptia. Fysiikan lakien rajat sanelevat konekehitystä. Käyttökelpoisia konemerkkejä ja kokeneita konevalmistajia on maailmassa runsaasti. 

HMK 220 LC:n voimanlähteenä on nelisylinterinen Isuzu (121 kW). Hidromek on nyt syksyllä siirtymässä Isuzun Stage IIIB-moottoreihin eli peltien alle tulle jatkossa partikkelisuodatin. Nämä ensimmäiset Suomeen toimitetut koneet ovat vielä Stage IIIA -vaihetta. Niin myös HMK 220 LC. 

Opera-järjestelmästä voi valita neljä eri kaivualuetta, jotka takaavat tuttuun tapaan joko taloudellisuutta ja rauhallisempia kaivuliikkeitä tai suurta kapasiteettia ja nopeampaa hydrauliikkaa.

Eri alueiden valinta näyttäisi vaikuttavan vain maksimikierroksiin siten, että F-alueella maksimi on 1500 kierrosta ja HP:lla 1800. Ja tietenkin ero polttoaineen kulutuksessa on suoraan verrannollinen näihin moottorikierroksiin. Tomi Ylipaasto Honka Trading Oy:stä kertoo, että näkyvin ero tosiaan on kierrosluku, mutta vaikutusta on myös pumpun säätöihin, varsinkin F-alueella.

Polttoaineen kulutus on yksi tärkeä kriteeri konetta hankittaessa. Jokainen säästynyt litra tuo viivan alle lisää senttejä ja euroja. Taloudellisen näkökohdan saavuttamiseksi tähänkin juttuun, kulutus- ja kapasiteettimittaukset tehtiin Ruduksen kiviainesalueella Kaarinassa.

Urakoitsija Jarno Mäentausta sekä hänen kuljettajansa Jari Tuomola avustivat murskeen mättämisessä polttoainemittauksia tehtäessä.

HP-alueella ehdittiin siirtää 69 kauhallista puolelta toiselle vartissa, mikä tekee 77,6 tonnia mursketta. Polttoaineen kulutus vastaavassa ajassa oli 6,2 litraa (24,8 l/h). Näin kulutus per tonni tehokkaimmalla HP-alueella oli 0,8 desilitraa.

Hitaimmalla E-alueella (kuva) hydrauliikan nopeus tippuu oleellisesti pienempien moottorikierrosten takia ja kauhallisia siirtyi enää 49 kappaletta, mikä tekee tonneissa 55,1.

Polttoainetta kului tämän mällin siirtämiseen 4,1 litraa (16,4 l/h), joten kulutuslukemaksi per tonni saadaan 1,34 desilitraa. Tästä voidaan päätellä, että mahdollisimman suuren massan siirtäminen mahdollisimman taloudellisesti kannattaa tehdä täyden tehon alueella. Tonnit siirtyvät paitsi nopeammin myös kukkaroa säästäen.

Steelwrist X26 -kauhanpyörittäjä ja sen Xcontrol-ohjausjärjestelmä tarjoaa muun muassa uudet kaivuvivut ohjaamoon. Näyttöruudun avulla voidaan pyörittäjän liikenopeuksia ym. säätää kätevästi ja nopeasti liukusäätimillä.

Lue koko artikkeli Konepörssistä 8/2014 tai Lehtiluukusta.

Olli Päiviö

Lue seuraavaksi