Uutiset
Kari Kokkonen eläkkeelle
Vuonna 1996 Suomen Rakennuskoneella aloittanut Kari Kokkonen kahvitteli Pirkkalassa hienon työuransa päätökseen työkavereiden saattelemana. Hänen toimenkuvansa yrityksessä vaihteli vuosien mittaan, mutta oloneuvokseksi tie vei kaivospuolen vastaavan pestistä.
Artikkelikuva: Grand Old Man Komatsu alias Kari Kokkonen (vas) ja myyntijohtaja Pasi Gerpe.
”Kiitos teille, jotka olette olleet rakentamassa Komatsun menestystä Suomessa. Monien vaiheiden kautta Suomen Rakennuskone Oy on saavuttanut aseman, jossa se nykyisin on”, sanoi Kari vastaaottaessaan huomionosoituksia.
Lue alta vuoden 2021 Konepörssin artikkeli Karin hienosta urasta:
Komatsu täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja Euroopassakin merkki on ollut läsnä jo 54 vuoden ajan. Nykyisin Komatsun maahantuojalla, Suomen Rakennuskone Oy:llä (SR-O) kaivospuolen toiminnoista vastaava Kari Kokkonen on tehnyt pitkän uran merkin parissa. Vuonna 1955 syntynyt Kokkonen on ollut monipuolisissa tehtävissä myyntipäälliköstä toimitusjohtajaan ja maajohtajasta kehitysjohtajaan. Eläkejuhlat piti alun perin pitää Tokiossa, Komatsun 100-vuotisjuhlavuonna 2021, mutta koronapandemia sotki suunnitelmat siltä osin. Joten työura jatkuu, sillä mielenkiintoisesta työstä eläkkeelle siirtyminen ei energistä miestä vielä kiinnosta.
Kari on syntyjään savolainen, vaikka puhe soljuu selvällä kirjakielellä. Tiedä sitten, tuleeko suusta “miätä ja siätä” ja muuta levveetä savvoo silloin, kun tie vie kesämökille lapsuuden maisemiin. Ne sijoittuvat Etelä-Savoon, kauniille Mäntyharjulle. Yksinhuoltajaäidin poika piti haasteista jo nuorena ja opiskelemaankin Kari hakeutui täysin tuntemattomalle alalle.
“Olen luonteeltani ollut aina aika utelias ja halunnut oppia asioita, joista en ennalta tiedä mitään. Otaniemessä oli tuolloin vuoriteollisuusosasto, jonne pääsin 70-luvulla sisään opiskelemaan kaivospuolen diplomi-insinööriksi. Valmistuin sieltä keskivertoajassa eli viidessä vuodessa”, aloittaa ei ikiteekkari Kokkonen.
Koulutus oli käytännönläheistä ja työharjoittelu tapahtui kaivoksilla. Muun muassa Kotalahden kaivoksella haettiin kokemusta ihan haalarihommistakin. Näin starttasi ura kaivoksilla, joka sitten on jatkunut, kun SR-O ja Komatsu ovat ottaneet vahvan jalansijan kaivoksien kone- ja järjestelmätoimittajina Suomessakin.
Karin ensimmäinen työpaikka opiskelujen ja armeijan jälkeen 80-luvun alussa oli Julius Tallbergillä, joka tuohon aikaan edusti Atlas Copcon tuotteita. Valikoimissa oli muun muassa poralaitteita kaivoksien tarpeisiin. Vastavalmistuneen diplomi-insinöörin toimipaikka oli Kuopiossa, sillä lähistöllä oli monta isoa kaivosta, kuten Kemira Siilinjärvi (nykyinen Yara). Karin mukaan tuolloin töihin suorastaan kutsuttiin valmistuvia opiskelijoita. Hyvän työtilanteen johdosta ei tarvinnut hakea mihinkään.
“Kotimainen Tamrock oli tuolloin vahva Suomessa ja teki kehitysyhteistyötä eri kaivoksien kanssa. Sinne ei ruotsalaisen päämiehen tuotteilla niin vain menty väliin. Muun muassa Rautaruukille toimitettiin sinnikkäiden ponnistuksien jälkeen kuitenkin AC-porauslaitteita. Kaikkiaan 15 vuotta vierähti myynti-insinöörinä Tallbergillä ja myöhemmin Atlas Copcolla, muistelee Kokkonen. Pesti Suomen Rakennuskone Oy:ssä alkoi vuonna 1996.
Hankkija aloitti
Tähän väliin on ehkä paikallaan kerrata muutama tapahtuma ajalta ennen Karin astumista SR-O:n remmiin. Komatsu Europe täytti 50 vuotta vuonna 2017. N.V. Komatsu Europe S.A perustettiin Belgiaan vuonna 1967.
Komatsu esiteltiin konemerkkinä ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 1985. Tuolloin 80 vuotta täyttävä Hankkija oli vuokrannut Messukeskuksen juhliinsa ja toi kuohuviinilaseja kilistävälle yleisölle näytille uuden tulokkaan Japanista. Suomi oli ensimmäisiä Euroopan maita, joissa Komatsulla oli virallinen jälleenmyyjä. Ensimmäiset Suomessa esitellyt konemallit olivat WA450 ja PC220LC.
Kahta vuotta myöhemmin, eli vuonna 1987, Hankkijasta muodostettiin kuusi erillistä yhtiötä, joista yksi oli Suomen Rakennuskone Oy. Sen johtajana aloitti Hankkijan raskaskoneryhmää aiemmin vetänyt, jo edesmennyt Raimo Reko. Jämäkkänä ja reiluna johtajana tunnettu Reko oli tuossa virassa aina eläkkeelle jäämiseensä, eli vuoteen 2000 saakka. Tuolloin Kari kutsuttiin toimitusjohtajaksi toimittuaan neljä vuotta myyntipäällikkönä.
Ihan 1990-luvun alussa Hankkija-yhtymän seuraaja Novera-Yhtymä Oy näki päivänvalon. Syvä lama iski päälle ja vaikeudet kasaantuivat Suomen Rakennuskoneenkin ylle. Konekauppa sakkasi syvään monttuun, mistä kesti vuosia nousta.
Novera haettiin konkurssiin kesällä 1992 ja Suomen Rakennuskone Oy:n ensimmäinen taival päättyi hetkeksi. Jo muutamia viikkoja myöhemmin SR-O perustettiin uudelleen, kun uudet perustajat hankkivat nimen käyttöoikeuden Noveran konkurssipesältä. Uuden yhtiön omistajiksi tulivat Sumitomo-konserni, Lännen Tehtaat Oy, vakuutusyhtiö Tapiola sekä vähemmistöosakkaana myös Raimo Reko.
“Kun vuonna 1996 aloitin tuoreena myyntipäällikkönä, törmäsin edelleen vanhan Suomen Rakennuskoneen rasitteisiin. Konkurssi oli tietenkin aiheuttanut luottotietojen menetyksen, ja sama nimi hämäsi tavarantoimittajia. Nopeasti saatiin kuitenkin homma raiteilleen ja vanhat synnit pois niskasta”, sanoo Kokkonen.
Eesti, Eesti, Eesti, kaipaan sinne …..
Toimitusjohtajan seitsemän vuotta kestäneen pestin jälkeen Kari suuntasi Baltiaan vuonna 2007, vetämään kehitysjohtajana toimintoja siellä. Komennuksella, tai kuten Kari sanoo pakolaisena, vierähti kolmisen vuotta. Kari polkaisi Suomenlahden eteläpuolella käyntiin muun muassa vuokrausliiketoimintaa sekä varaosien kauppaa. Suomen Rakennuskoneella oli tuolloin vankka jalansija niin Viron, Latvian kuin Liettuankin markkinoilla.
Buumi edellä mainituissa maissa oli melkoinen. Ennen syvää 2008–2009-lamaa kolmessa maassa myytiin yhteensä noin 3 000 uutta maarakennuskonetta. Määrä putosi nopeasti kymmenenteen osaan. Tämä tiesi suunnattomia vaikeuksia.
“Jouduin laman aikana lopettamaan toimintoja, joita olin juuri aloittanut muutamaa vuotta aiemmin. Oli todella raskasta irtisanoa ihmisiä, joissa ei ollut mitään vikaa. Markkinat vain menivät alta.”
“Vaikka Suomenkin konekaupassa sukellettiin, niin Baltiasta tuotiin silti käytettyä kalustoa Suomeenkin myyntiin”, kertoo Kokkonen.
Tätä ajanjaksoa Kokkonen kuvaa raskaimmaksi koko työuransa aikana.
Vuonna 2010 mies siis palasi taas Suomenlahden tälle puolen, tällä kertaa myyntijohtajaksi. Toimitusjohtajan pallilla istui tuolloin saksalainen Wilfried Tschich. Vuonna 2013 Tschich siirtyi muihin konsernin töihin ja Kari aloitti taas toimitusjohtajana. Perehdytystä ei varmaankaan paljon tarvittu, olihan miehellä jo kokemusta samasta pestistä 2000-luvulta.
Kaivokset tärkeässä roolissa
Vuonna 2017 toimitusjohtajan virka poistui kokonaan organisaatiokaaviosta. Karin käyntikorttiin painettiin titteliksi maajohtaja ja nykyään SRO:n hallitus käyttää toimitusjohtajan valtaa. Maaliskuussa tänä vuonna Kokkonen vaihtoi maajohtajan tehtävät ja otti kaivosliiketoiminnat vastuulleen.
“Olemme kasvattaneet kaivospuolen toimintojamme viime vuosina paljon. Kaivosprojekteihin kuuluu kone- ja järjestelmätoimitusten lisäksi vahvasti jälkimarkkinointipalveluiden takaaminen. Toimimme usealla kaivoksella, mikä on lisännyt henkilöstömäärämme jo lähes 120:een. Edellinen julkistettu tilinpäätös osoitti 48 miljoonan euron liikevaihtoa, mutta nyt olemme jo lähes 80 miljoonan tasossa”, summaa Kokkonen.
Hyvä esimerkki kaivosprojektien koosta on vuonna 2019 julkistettu jättikauppa Bolidenin Kevitsan kaivokselle. Se käsitti 17 kappaletta, noin neljä miljoonaa euroa kappaleelta maksavaa Komatsu 830 E-5 -kiviautoa.
“Kaivokselle on tulossa myös autojen trolley-valmiutta hyödyntävä täyssähkökäyttö. Sähkön avulla ylämäkinopeus kasvaa kaksinkertaiseksi. Esimerkiksi Boliden on edistyksellisesti hyödyntämässä nykyteknologian tuomia mahdollisuuksia. Tällä voidaan saavuttaa merkittäviä polttoainesäästöjä”, jatkaa Kokkonen.
Automaatio ajaa kehitystä eteenpäin. Komatsu esitteli autonomisen kiviauton MINExpo-messuilla vuonna 2016. Automaattisesti liikkuvat kiviautot tunnetaan nimellä Front Runner ja niiden järjestelmä hyödyntää tarkkaa kaivoksen karttapohjaa. Autoissa on GPS-paikannus sekä automaattinen esteiden ja ajoneuvojen havaitseminen, joka hyödyntää tutkaa ja lasersädettä. Koneet ovat langattomassa verkossa ja operaattori näkee autojen tarkat sijainnit sekä kulkusuunnat valvomon tietokoneelta.
“Suomen Rakennuskone seisoo kahden tukijalan eli kaivossektorin ja urakoinnin varassa. Avasimme viime vuonna Ouluun, pohjoisen kaivosasiakkaitakin palvelevan Oulun konttorin ja taannoin uuden toimipisteen Kuopioon. Lähitulevaisuudessa etenkin urakointipuoli ottanee vieläkin nopeita digitaalisia edistysaskelia. Kuljettajan erilaiset avustajat ja automaatio lisääntyvät perusmaarakentamisessakin.”
“Polttoaineen hintojen ollessa alhaalla, tämä kaivoksien sähköistys pysähtyi monilla mantereilla. Nyt Komatsulla on useita isoja projekteja käynnissä ympäri maailmaa. Kiviautoilla voidaan lähitulevaisuudessa ajaa ylös trolleylla, tasamaalla akuilla ja alamäissä ladata akkuja.”
Kokkonen on siis päässyt tutkailemaan maailmaa konekaupan aitiopaikoilta. Kokemusta on kertynyt kautta linjan.
“Tämä on ollut haastavaa ja antavaa työtä, kahta samanlaista päivää ei ole ollut. Parasta on ollut henkilökohtaiset tapaamiset työkavereiden, asiakkaiden ja päämiesten kanssa. Olen myös päässyt matkustamaan ympäri maailmaa työnkin merkeissä. Kaikissa Komatsun Euroopan tehtaissa olen vieraillut useasti. Puolen tusinaa tuotantolaitosta on nähty Japanissa ja pari Amerikassakin. Konekauppa on meilläkin varsin kilpailtua, joten äkkirikastumisen vaaraa ei näissä hommissa ole”, virnistää Kokkonen lopuksi.
Lue seuraavaksi
