Uutiset

Työkoneet

Kalliorakennus poraa metrotunnelia tarkasti ja tehokkaasti

Kalliorakennus oli lokakuun puolivälissä louhinut 900 metriä tunnelia 3,7 kilometrin urakkaosuudestaan, joka sijoittuu Lauttasaaren salmen rannasta länteen. Lisäksi urakkaan kuuluu Lauttasaaren aseman ja sen sisäänkäyntien louhinta. Kalliorakennuksen urakkaan kuuluu myös koko metrohankkeen syvin pystykuilu. Se sattuu mäen kohdalle, minkä takia sille tulee syvyyttä 45 metriä. ”Tämä on hyvin haasteellinen kuilu, koska vaatimukset ovat kovat”, toteaa työpäällikkö Meeri Pöllänen. Kaikkiaan Kalliorakennuksen urakkaosuuteen tulee kahdeksan pystykuilua.

”Ongelmia ja haasteita on työssä ollut, mutta ei mitään ennennäkemätöntä”, sanoo Pöllänen. ”Muissa urakoissa on päästy aloittamaan halleista, mutta tämä meidän nyt käyttämämme ajotunneli ei sellaisen kohdalle mene.” Työyhteenliittymä Metro louhii parhaillaan Lauttasaaren ajotunnelia ja se on tarkoitus olla valmis tänä vuonna. Tämä tunneli tulee Kalliorakennuksen urakkaan kuuluvan metroasemahallin kohdalle, mutta sitä päästän hyödyntämän vasta ensi vuoden puolella.

”Heti alussa eteemme osui lännen suuntaan iso ruhje, joka hidasti lähtöä. Saimme toki lisäaikaa urakkaan tämän takia, mutta ei silti ole hyvä, että urakka-aika pidentyy.”

”Injektointia on todella paljon, sillä kivi on rakoillutta ja idän suuntaan injektointi tehdään systemaattisesti. Injektointi tehdään vielä kaksivaiheisesti, eli ensin porataan parittomat injektointireiät, jotka injektoidaan ennen kuin parilliset reiät päästään poraamaan”, selittää Pöllänen. ”Tämä työ vie paljon resursseja hidastaa työn etenemistä, sillä myös kuivumista joudutan odottamaan. Urakkaosuudelle suunniteltu sementtimäärä on jo ylittynyt, vaikka vasta 40 prosenttia on louhittu.”

”Tärinöiden kanssa ei ole ollut ongelmia ja olemme pystyneet etenemään pitkillä katkoilla. Tällä kohdalla ei ole asutusta, mikä luonnollisesti vaikuttaa tähän ja tilanne on varmasti toinen, kun saavumme asutuksen alle.”

Henkisesti haastava ympäristö

”Kiven kitinän kanssa olen aina pärjännyt”, sanoo vastaava mestari Martti Kähkönen viitaten tähän asutuskeskuksessa tehtävään urakkaan, jossa kiven hallinnan lisäksi tulee ihmisten hallinta. ”Lauttasaari on herkkä ympäristöä ja muutosvastarintaakin on. Ennen olen tehnyt louhintatyötä malmin parissa ja nyt ollaan asutuksen sivussa. Täällä ajatellaan minkä näköiset tilat saadaan, sillä tämä jää eri tavalla historiaan.”

”Täällä on myös iso organisaatio, jonka toimintatavat on tunnettava. Posivasta saamamme kokemukset ovat kyllä avuksi täälläkin, vaikka tämä on paljon suurempi organisaatio.”

Tuotanto uudella i-jumbolla

Ensimmäiset poraukset ratatunnelissa Kalliorakennus teki toukokuun alussa. Tuotantoporausjumbona on Sandvik DT1130i, joka saapui sopivasti aivan uutena tälle työmaalle. ”Meillä on ollut kahta työmaata kerralla ja tiesimme, että jos nyt on kolme isoa työmaata yhtaikaa, tarvitsemme kolmannen suuren tuotantojumbon”, perustelee vastaava mestari Martti Kähkönen. Kalliorakennuksella on muutoinkin uutta kalustoa tällä työmaalla, sillä esimerkiksi injektointiauto kasattiin tätä työmaata varten. Uusinta tekniikkaa edustava emulsiopanostuslaite on vuokrattu Forcitilta. ”Jos injektointimäärä olisi ollut tiedossa etukäteen, olisi injektointikalustoon varmasti panostettu vieläkin enemmän”, miettii Kähkönen.

”DT1130i:llä ehdimme porata vaikka kaikki tuotanto- ja injektointireiät. Vaikka meillä on täällä toinenkin jumbo, kaikki tuotantoporaus on tehty tällä Sandvikin laitteella. Toisella jumbolla tehdään muun muassa injektointi- ja pulttausreikiä, mutta seinien pulttauksessa käytössä on ”Commado”, eli Sandvikin kevyt poravaunu DC302R.

Tälle jumbolle 35 neliömetrin perä on sopivan kokoista. Reikiä porataan katkoon noin 110 kappaletta. ”Täällä vaihtelee punainen ja musta kivi, jotka käyttäytyvät eri tavoin. Koska laatuvaatimukset ovat korkeita, olemme menneet varmalla systeemillä, jo pelkästään tärinöidenkin takia”, sanoo Pöllänen. ”Pystymme etenemään neljää perää, minkä ansiosta pystymme jaksottamaan töitä, mutta injektoinnin takia siinäkin on melkoinen sovittaminen.”

Porauksia saa suorittaa kello 7-22 välisenä aikana. ”Perän poraukseen menee vajaa kaksi ja puoli tuntia, joten työpäivän aikana ehditään porata hyvin neljä perää. Keskimäärin katkomitta on ollut neljä metriä.

Tehokas ja tarkka

Kalliorakennuksella ollaan hyvin tyytyväisiä DT1130i:n poraustarkkuuteen. ”Seuraamme jatkuvasti tarkkuutta, jolloin ei pääse syntymään pientäkään lipsahdusta”, kertoo Pöllänen. ”Uusi navigointijärjestelmä omaksuttiin suhteellisen nopeasti. Robottitakymetri on osoittautunut nopeaksi ja varmaksi systeemiksi. Työnjohtajat käyvät tarkistamassa paikkatiedot ehtiessään, mutta pakollista se ei ole.”

Kalliorakennuksen porareilla on aikaisempi kokemus Axera T10 ja T11 -jumboista. Joonas Muurimäki on porannut Kalliorakennuksen jumboilla nelisen vuotta. ”Puomisto tuntuu suunnilleen samalta kuin aikaisemmissa malleissa, mutta koko ohjaamomoduuli näyttöpäätteineen on uutta”, vertaa Muurimäki DT1130i-jumboa aikaisempiin työkaluihinsa. ”Ei tässä sinällään paljoa opettelemista ollut, sillä liikkeet ovat kuitenkin pitkälle samoja, napit vain ovat erilaiset. Tarkka tämä on ja tässä on enemmän työkaluja tarkkuuteen pääsemiseksi kuin vanhassa mallissa. Kunhan tulee tätä haasteellisempia kohteita vastaan, niin oppii niitä käyttämään.”

Tuotantosuunnittelu i-Surella

Porauskaaviot suunnittelee laatuinsinööri Anna-Mari Järvistö Sandvikin i-Sure -ohjelmistolla. ”Esimerkiksi injektointikaaviot saa todella näppärästi i-Surella. Jos reiän pituus tai verhon vahvuus muuttuu, niin muutoksen tekeminen ohjelmalla käy helposti.”

”Ohjelmaa olisi mahdollista hyödyntää vielä paljon enemmän kuin mitä me täällä käytämme”, tietää Järvistö. ”Täällä mennään pitkälti peruskaavioilla ja hienosäätö tehdään kokeneiden porareiden ja panostajien rautaisella ammattitaidolla. He osaavat ja tietävät kiven käyttäytymisen, jolloin homma toimii hyvin.”

Ohjelman avulla olisi mahdollista ajaa jumboa myös automaattimoodissa. ”Porarimme ovat ammattialisia, joilta työ käy tehokkaasti käsikäytöllä. Tämä on kyllä hyvä kohde testata automaattiajoa, sillä profiili pysyy samana. Meille tulee yksi opiskelija tekemään diplomityötään i-jumbon ohjelmiston ja ominaisuuksien hyödyntämisestä, jossa yhteydessä tulee automaattikaaviokin todennäköisesti tehdyksi.”

Yhteistyössä asiat luonnistuvat

Kalliorakennuksen ja Sandvikin yhteistyö on jatkunut 1980-luvulta alkaen. ”Tämän uuden jumbon kanssa ei ole juuri tarvinnut tehdä yhteistyötä, sillä kone on toiminut hyvin”, muotoilee Kähkönen. ”Koska tuotanto ei ole porauksesta kiinni, ehtivät porari ja huoltomies tehdä huollot taukojen aikana. Sandvikin huoltomies Pekka käy joskus paikalla toteamassa kaiken olevan kunnossa. Pekalta saamme teknistä tukea tarvittaessa”

”Tämän uuden jumbon koulutuksessa kävi koko porukka, mikä on nähty todella hyväksi. Siinä saattaa olla myös yksi tekijä, miksi kone on kestänyt hyvin. Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä, jos yhdellä jumbolla olisi kokoajan sama porukka, joka tuntisi koneen ja sen historian ja osaisi siten tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan.”

Juha Kuusjärvi

Lue seuraavaksi