Uutiset

Työkoneet

Kaivoshankkeilla merkittävät vaikutukset

Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoshankkeiden arvioidaan toteutuessaan tukevan huomattavasti alueiden talouden kehitystä.

Suomessa on viime vuosina käynnistetty tai on valmisteilla useita kaivoshankkeita lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Suurten hankkeiden Pajala–Kolarin, Soklin ja Talvivaaran pitkän tähtäimen vaikutus maakunnan talouskasvuun olisi 1–3 prosenttia yli ennakoidun normaalikehityksen. Muiden tutkimuksessa mukana olleiden hankkeiden eli Kevitsan, Kylylahden, Pampalon, Suurikuusikon, Laivakankaan ja Läntän vaikuttavuus olisi 0,1–0,7 prosentin välillä.

Toteutuessaan kaivokset toisivat huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia sekä sijaintialueille että niiden ulkopuolelle. Pajala–Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden vaikutus työvoimatarpeeseen on suurimmillaan rakennusvaiheen lopussa vuonna 2014. Työllisyyden arvioidaan kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen lisääntyvän molemmissa hankkeissa vuosittain noin 1000 henkilöllä vuosina 2010–2014.

Talvivaaran kaivoshankkeen työllisyysvaikutuksen huippuvuosi on jo 2010, jota edeltävän neljän vuoden rakennusvaiheen aikana työvoiman kokonaislisäys on vuosittain noin 1200. Kevitsan, Kylylahden ja Suurikuusikon kaivoshankkeiden kokonaisvaikutus olisi korkeimmillaan noin 1000 henkeä vuodessa. Muiden hankkeiden työllisyysvaikutus olisi pienempi ja vaihtelisi 100–300 henkilötyövuoden välillä.

Suuret kaivoshankkeet vaikuttavat myös alueiden elinkeinorakenteeseen, mikä näkyy erityisesti rakennussektorin kasvuna investointivaiheessa. Rakentamisen ja mineraalien kaivuun tuotannon kasvu heijastuu myös muille aloille. Kasvua tapahtuisi muun muassa koneiden ja laitteiden valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla.

Alueiden yleinen elintaso nousisi uusien tulojen myötä, mikä johtaisi kotitalouksien kulutuskysynnän kasvuun. Tällöin useat palvelutoimialat hyötyisivät ja erityisesti koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut vahvistuisivat. Kaivostuotannon kasvu vaatii riittävästi työvoimaa ja resursseja muilta sektoreilta. Pitkällä tähtäimellä tuotannon odotetaan laskevan sijaintimaakunnissa lähinnä alkutuotannossa ja useilla teollisuuden aloilla.

Kaivosalan mahdollinen kasvu Pohjois- ja Itä-Suomessa ei ratkaisisi kokonaan maakuntien taloudellisia ongelmia. Se loisi kuitenkin myönteistä kehitystä sijaintialueillaan, joista monet ovat pitkään kärsineet heikosta tuotannon ja työllisyyden kehityksestä. Myönteisen kehityksen ehtona on, että metallien hinnat eivät taantuman myötä laske kannattavuusrajan alapuolelle liian pitkäksi aikaa.

Tutkimuksen ovat tehneet professori Hannu Törmä ja tutkija, FT Kaarina Reini Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta. Laskelmat tehtiin maakunnittain käyttäen Ruralia-instituutissa kehitettyä yleisen tasapainon CGE RegFinDyn -aluemallia.

Lähde: Helsingin Yliopisto, Ruralia Instituutti

Lisätietoja:
Tutkija Kaarina Reini,
kaarina.reini(-ät-)helsinki.fi

Lue seuraavaksi