Kaivosalan oppeja virtuaalisesti

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia syntyi vuonna 1997 kahden koulutuskuntayhtymän yhdistyessä. Lappialla on takanaan merkittävä historia, alkaen vuodesta 1953, vanhojen kuntayhtymien kautta. Lappian jäsenkunnat ovat: Kemi, Keminmaa, Kolari, Muonio, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio, joista valtaosa on rajakuntia Ruotsille. Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua ja Ammattiopisto Lappiaa. Kokoaikaista henkilöstöä on noin 700 ja opiskelijoita yli 6 000.

Pohjois-Suomessa, Ruotsin rajalla toimii Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, jonka muodostaa yhdeksän Länsi-Lapin kuntaa: Kemi, Keminmaa, Kolari, Muonio, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Koulutuskuntayhtymä Lappia syntyi vuonna 1997 kahden koulutuskuntayhtymän, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän yhdistyessä. Siten varsin nuorella Lappialla on takanaan merkittävä historia, alkaen vuodesta 1953. Yhtymän tehtävänä on ylläpitää Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua ja Ammattiopisto Lappiaa. Kokoaikaista henkilöstöä yhtymällä on noin 700 ja opiskelijoita yli 6 000.

Ammattiopisto Lappian vastuulla on järjestää ammatillista ja muuta toisen asteen koulutusta sekä aikuiskoulutusta ensisijaisesti kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutustarjontaa sillä on hyvinvoinnin, kulttuurin, luonnon, palvelun sekä tekniikan aloilla. Ammatilliset perustutkinnot ovat kolmivuotisia ja kaikki tutkinnot sisältävät yhteisiä, ammatillisia ja valinnaisia opintoja sekä lisäksi työssäoppimista yrityksissä noin puoli vuotta.

Kiinteitä toimipaikkoja Ammattiopisto Lappialla on kahdeksassa kunnassa. Näiden lisäksi aikuiskoulutusta voidaan järjestää kysynnän mukaan eri puolilla Lapin läniä.
Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa lähellä Lappian toimialuetta on käynnissä ja käynnistymässä useita kaivoshankkeita. Näin alueella on kysyntää kaivosalan osaajista ja siten ammattiopisto Lappia on lähtenyt täyttämään tätä tarvetta.

Kaivosalalla ei ole Suomessa ollut toisen asteen koulutuksessa perustutkintoa, vaan alan koulutus on ollut yleistä maarakennusalan tai prosessitekniikan koulutusta. Erikoistuminen on tapahtunut työssä oppien ja työnantajien koulutuksella.

Perustutkinto alalle

Tällä hetkellä Suomessa sekä lähellä rajan takana Ruotsissa on useita merkittäviä kaivoshankkeita sekä alkanut että suunnitteilla, joten alan ammattilaisille tulee olemaan kysyntää. Asia huomioitiin ja vuonna 2005 Ammattiopisto Lappian Tornion toimipisteessä alkoi kokeiluna kaivosalan perustutkintolinja. Siitä saatujen hyvien kokemusten pohjalta opetushallitus tilasi Lappialta alan perustutkinnon opetussuunnitelman laatimisen ja asetti työtä ohjaamaan kaivosalan toimijoista kootun ohjausryhmän.

Opetussuunnitelma kaivosalan perustutkinnolle on nyt opetushallituksessa hyväksyttävänä ja se vahvistetaan tänä keväänä. Syksyllä vakinaisen koulutuksen aloittaa 18–20 opiskelijan ryhmä Lappian Tornion toimipisteessä.

Kaikille yhteisten kaivosalan perusopintojen jälkeen opiskelijat voivat erikoistua joko rikastukseen tai louhintaan. Ammatilliset valinnaiset opinnot tukevat koulutuslinjavalintaa. Tutkintonimikkeet ovat rikastaja tai kaivosmies. Koulutuksen voi suorittaa myös yhdistelmäkoulutuksena, jolloin perustutkinnon ohella suoritetaan ylioppilastutkinto.

Kaivosalan opetuksen tueksi Lappiassa on käynnistynyt tai käynnistymässä kolme erillistä projektia: rikastustekniikan oppimisympäristön kehittämisprojekti, kaivoskoulutuksen verkko-oppimateriaalivarantoprojekti sekä Interreg-projekti Mäen koulu. Viimeksi mainittu on yhteisprojekti Pohjois-Ruotsin Laplands Kommunalförbundin kanssa ja perustuu yhteiseen tarpeeseen kaivosalan työvoimasta. Uusien hankkeiden työvoimatarpeen lisäksi Pohjois-Ruotsin kaivokset Jällivaarassa ja Kiirunassa tarvitsevat lähivuosina runsaasti työvoimaa eläköitymisen myötä. Teemana projektissa on yhteistyö yli rajojen ja se sisältää opetusmoduuleiden suunnittelun ja kokeilun niin perusosaamisen kuin kärkiosaamisen alueilla.

Porarista operaattoriksi

Poralaite on yksi osa louhintaprosessia. Hyvin ja optimaalisesti suoritettuna poraus parantaa koko prosessin tehokkuutta ja laatua.

Nykyaikaisten tuotantolaitteiden hallinta vaatii käyttäjiltään eri asioita kuin aikaisempien sukupolvien laitteet – voiman sijasta käytetään älyä. Esimerkiksi poralaitevalmistaja Sandvik on siirtynyt laitteissaan merkittävän askeleen eteenpäin sähkö- ja automaatiotekniikassa uusien i-sarjan laitteiden myötä.

Aikaisemmin poralaitteen käyttäjää on kutsuttu porariksi, mutta tänä päivänä tehtävää kuvaa paremmin monitaitoinen operaattori. Hän hallitsee porausprosessin myös haastavissa ja vaihtelevissa kiviolosuhteissa hyödyntäen laitteen mahdollisuudet. Hänen tulee lisäksi tiedostaa roolinsa laitteen kunnossapidon ja huollon kannalta ja osata hyödyntää laitteen uusi teknologia ja diagnostiikkapalvelut.

Näin ollen koulutuksen merkitys on korostunut. Uuden sukupolven tuotteita tulee osata käyttää turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Myös osaavia operaattoreita ja huoltohenkilökuntaa tulee löytää riittävästi.

Sandvik onkin kehittänyt poraussimulaattorin vastaamaan yhä kasvaviin koulutustarpeisiin. Simulaattori on kehitetty yhtä aikaa uuden älykkään i-poralaitemalliston kanssa, ja se perustuu aivan samoihin hallintalaitteisiin kuin oikea poralaite, joten opiskeluympäristö on identtinen työskentely-ympäristön kanssa. Koneen ohjausjärjestelmälle annetaan viestejä tietokoneelta kuten oikeissa töissä anturit niitä antavat. Näin voidaan simuloida oikeita töitä ja oppia erilaisten ongelmien ratkontaa virtuaalisesti. Valkokankaalle heijastettu kuva ja todenmukainen äänimaalima antavat opiskelulle aitouden tunnetta.

Kaikesta huolimatta edelleen käytännön työn oppiminen edellyttää käytännön työn tekemistä. Simulaattorikoulutuksen hyötynä on muun muassa, että koulutuksen alkuvaiheessa ei tarvita varsinaista tuotantotyölaitetta, joka uutena on kuitenkin varsin kallis investointi. Vaunun vajaatehoiset tunnit opetuskäytössä tulevat siis huomattavan kalliiksi.

Simulaattorin huolto- ja ylläpitokustannukset ovat lisäksi alhaiset ja usea koulutettava pystyy osallistumaan koulutukseen samanaikaisesti. Harjoitukset ovat toistettavissa ja tallennettavissa, jolloin niistä voidaan antaa palaute myös myöhemmin. Harjoitukset voidaan sovittaa opiskelijan osaamisen mukaan sopivalle tasolle ja harjoitusta vaativia osuuksia on helppo harjoitella lisää. Simulaattori tuottaa arviointiraportit harjoituksista, joita voidaan hyödyntää opintojen arvioinnissa.

Kattava opetuskokonaisuus

Ammattiopisto Lappia on panostanut louhintatekniikan koulutukseen hankkimalla Sandvikiltä poraussimulaattorin, jolla voidaan harjoitella poralaitteen käyttöä turvallisessa virtuaaliympäristössä luokkaolosuhteissa ennen työssäoppimisjaksoja. Poraussimulaattorin oheen on laadittu opetussuunnitelma louhinta-alalle.

”Meille oppilaitokset ovat loistavia yhteistyökumppaneita, ja pyrimme tukemaan Lappiaa erityisesti simulaattoriopetukseen kehittämällämme kurssiaineistolla, kuten simulaattoriharjoituksilla, teoria-aineistoilla ja oheisharjoituksilla, sanoo Sandvikin oman koulutuskonseptin kehityksessä vetäjänä toiminut koulutuspäällikkö Mika Kotro.

Ammattiopisto Lappian koulutuspäällikkö Pentti Koskela kertoo tutustuneensa Sandvikin koulutussuunnitelmaan. ”Siinä on hyvin pitkälti samoja asioita kuin tässä meidän laatimassamme perustutkinnon opetussuunnitelmassa”, sanoo Koskela.

Sandvik puolestaan näkee Lappian oman opetussuunnitelman ja oppiaineiston erittäin arvokkaana. ”Pyrimme ilman muuta hyödyntämään Lappian tietämystä ja osaamista kehittäessämme simulaattoripohjaista opetusta eteenpäin. Tämä kumppanuus tarjoaa meille myös hyvää kokemusta koulutusten järjestämisestä ja isojen koulutusryhmien pyörittämisestä. Kumppanuus oppilaitosten kanssa on meille todella tärkeä asia, ja Lappialta saamamme palaute kullanarvoista”, Kotro toteaa.

Juha Kuusjärvi