Hattrick avustaa etänä – osa 2

Haastattelimme Hattrick-hankkeen tiimoilta Edukai Oy:n etäpalveluliiketoiminnan kehitysjohtajaa Ari Kanasta ja Kainuun Ammattiopiston opettajaa Juha Mertaa. Miehillä on pitkä kokemus konealalta eri tehtävistä ja organisaatioista.

Hattrick on tähän saakka ollut ”Koulutuksesta Kainuun vientituote” hankkeen lempinimenä, mutta nyt nämä kehitetyt ominaisuudet ja työkalut siirtyvät Edukai Oy:lle. Tuotekehitys, ylläpito ja tuotetuki ovat taattuja näin myös hankkeen jälkeen. Edukai Oy onkin nyt perustanut uuden ”Edukai Remote Services” -osaston.

Mistä alkuperäinen ajatus tällaisen järjestelmän kehittämiseen tuli mieleen?

Alkuperäinen ajatus tuli jo noin neljä vuotta sitten, sillä koulutimme jo tuolloin raskaan kaluston mekaanikkoja noin 400 kilometrin säteellä Kajaanista. Tämä on käytännössä maksimietäisyys lähijaksojen järjestämiseksi mielekkäästi. Jotta voisimme toteuttaa koulutusta koko Suomessa ja myös ulkomailla, oli keksittävä jotakin. Jo tuolloin oli nähtävissä, että erilaisia tämän ajatuksen mahdollistavia laitteita ja ohjelmistoja alkoi olla ”tutkassa” melkoisesti. Niihin ei vain ehtinyt perehtyä tarkemmin opetustyön lomassa, saatikka sitten ottaa ”lennosta” käyttöön opetuksessa.

Hyvällä hankesuunnitelmalla saimme vakuuttuneeksi merkittäviä yrityksiä tavoitteidemme hyödyllisyydestä. Tämän yritysten taustatuen turvin oli helpompaa mennä myös rahoittajan juttusille. Taustatyötä tehtiin noin puolitoista vuotta ennen kuin varsinainen hanke saatiin käyntiin. Hankkeen nimi oli enteellisesti ”Koulutuksesta Kainuun vientituote” ja on ilmeistä että hyvin pian voimmekin kertoa uutisia myös koulutusviennin rintamalta.

Onko kyseessä siis täysin EU:n rahoittama projekti vai ovatko mukana olevat yritykset olleet myös rahoittajina?

Yritykset ovat olleet mukana rahoittamassa tätä pääosin EU-rahoitteista hanketta ja heidän kanssaan on muun muassa toteutettu järjestelmätestejä hankkeen aikana. Myös KAO ja KAMK ovat osallistuneet rahoitukseen merkittävällä osuudella.

Miten hankkeen kaupallistaminen etenee nyt tämän hankeajan jälkeen? Milloin laitteita alkaa olla enemmän oikeassa käytössä? Onko vielä joitain asioita, mitä pitää kehittää ennen kaupallistamista?

Kaupallinen liiketoiminta on jo alkanut. Meillä on jo asiakkaita, joiden kanssa rakennamme heidän tarpeidensa mukaisia etätuki- ja koulutusjärjestelmiä. Pystymme jo nyt toimittamaan laitteita ”Avaimet käteen” -periaatteella tai vaihtoehtoisesti koulutumme asiakkaan itse hoitamaan esimerkiksi tarvittavat asennukset sekä järjestelmän ylläpidon.

Laitteita ja ohjelmistoja on käytössä jo esimerkiksi Kainuun ammattiopistolla. Siellä on koulutettu raskaan kaluston mekaanikkoja jo yli puolen vuoden ajan etänä näillä järjestelmillä ja laitteilla. Olemme parhaillaan toteuttamassa käyttöönottokoulutuksia KAO:n eri opetusalojen henkilöstölle ja näkemyksemme mukaan tätä järjestelmää voidaan hyödyntää kaikilla opetusaloilla.

Voitteko vielä lyhyesti kuvailla järjestelmällä saavutettavat edut ja mahdolliset sovellettavat toimialat tulevaisuudessa?

Kukaan ei vielä tiedä mihin kaikkeen järjestelmää voidaan hyödyntää. Melkeinpä päivittäin tulee uusia ideoita ja ajatuksia. Pääsuuntaukset, joissa itse olemme testanneet asiaa, ovat koulutus sekä mekaanikkojen tukeminen etäyhteyksillä vaikkapa toiselle puolelle maapalloa. Koulutusta voidaan toteuttaa siten, että opiskelijat ovat erillään missä tahansa ja opettaja omalla toimipisteellään.

Jokainen alalla työskentelevä osaa miettiä etuja jo pelkästään matkustus-, majoitus-, sekä työtuntikustannusten kautta. Koulutukseen kuluu ainoastaan se aika, joka oikeasti opiskellaan. Samoin koulutustapahtumat harjoitteineen saadaan tallennettua ja jaettua jälkeenpäin osallistujille, jolloin on helppo tarpeen vaatiessa kerrata ja pohtia asioita paikallisesti. Enää ei tarvitse lentää ja majoittua viikoksi koulutuksiin, eikä tehdä sitä ennen kuukausia kestäviä ja paljon työtä vaativia järjestelyjä.

Toinen pääsuuntaus, jossa olemme käyttäneet tekniikoita, on mekaanikon ja teknisen asiantuntijan eli teknisen tuen väliseen reaaliaikaiseen kommunikointiin. Tässä tapauksessa mekaanikko, joka on koneella maastossa, voi saada koko ajan tukimateriaalia sekä työhönsä liittyvää informaatiota. Materiaalia voidaan lähettää myös toiseen suuntaan eli kentältä tekniseen tukeen.

Määrättyjä laitteita (RealWear HMT-1) käyttäen tekninen tuki myös näkee koko ajan saman, minkä mekaanikkokin. Molemmat kädet säilyvät vapaina. Näin voidaan suorittaa mittauksia ja muita toimenpiteitä siten, että esimerkiksi yleismittarin tai lämpökameran näyttö näkyy suoraan myös teknisen tuen näytöllä.

Edellä oleva mahdollistaa nopean reagoinnin, kun kone jostain syystä pysähtyy työmaalla. Ensimmäisellä käynnillä saadaan tarvittaessa samaan kokoukseen mekaanikon ja teknisen tuen kanssa vaikkapa varaosa-, logistiikka-, ja takuuosasto, tai jopa valmistajan edustaja. Koneen seisokki lyhenee.

Parhaassa tapauksessa osat ovat jo lähteneet tehtaan varastolta Euroopasta, kun mekaanikko vielä pakkaa autoaan työmaalla kotimatkaa varten. Nämä kaikki tapahtumat saadaan myös tallennettua, eli jokin haastava vianetsintäsessio saadaan jaettua kaikille mekaanikoille vaikka maailmanlaajuisesti.

Näin seuraavan koneen seisokki on entistä lyhyempi, kun kaikilla on asiasta täsmällistä ja oikeaa tietoa. Samoin järjestelmä mahdollistaa hiukan kokemattomammankin mekaanikon suoriutua maastossa olevista teknisistä haasteista, kun tekninen tuki voi olla omalla konttorillaan koko ajan backuppina. Samoin urakoitsijan oma korjaamohenkilökunta voi ottaa järjestelmän käyttöönsä ja kommunikoida maahantuojan kanssa molempiin suuntiin.

Minkälaisesta investoinnista nyt puhutaan?

Hintataso määräytyy täysin asiakkaan tarpeiden mukaan, ja sitä on siksi vaikea ennakkoon eksaktisti määritellä. Hinnat alkaen voivat olla laitekustannuksiltaan jopa alle 1 000 euroa ja käyttöönottokoulutus sekä tarvittavat laiteasennukset luokkaa noin 4 000 euroa. Jos kysymyksessä on ihan tavallisten yksinkertaisten etäjärjestelmien tarve esimerkiksi pienissä yrityksissä, joissa ei ole oikein mitään etätuki- ja etäkoulutustyökaluja olemassa, voidaan päästä pelkällä konsultoinnilla toimiviin ratkaisuihin. Silloin voi hinta jäädä vieläkin pienemmäksi.

Toisaalta kaikilla mausteilla varustetulla, toimivalla kokonaisuudella laitekustannukset alkavat noin 10 000 euron hintatasosta ja käyttöönottokoulutuksen lähtöhinta on myös samaa luokkaa. Ja kuten monessa muussakin tapauksessa, varsinaista ylärajaa ei ole, mutta sen määrää aina asiakas. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme tarvittaessa rakentaa todella kattavia ja suuriakin järjestelmiä. Esimerkiksi meidän suurin tämänhetkinen järjestelmämme mahdollistaa 300 etälaitteen yhtäaikaisen osallistumisen samaan neuvotteluun tai koulutukseen. Lisäksi tapahtuma voidaan livenä striimata vaikkapa Youtubeen

Hattrickissä on 3D-mallinnus myös mukana? Kertokaapa hieman sen käyttämisestä osana järjestelmää. Miten sitä hyödynnetään?

3D-mallinnuksella saadaan jaettua esimerkiksi tukimateriaalia mekaanikoille. Myös mekaanikon omalle tabletille voidaan luoda jonkin koneen huolto-ohjelma askel askeleelta. Siihen saadaan mukaan valmistajan ohjeet ja vaikkapa konemallin uudemman version muutokset edelliseen versioon. Näin teknisen tuen resursseja vapautuu, kun jokainen mekaanikko ei erikseen soita ja kysy samoja asioita.

Mekaanikko saa tiedot suoraan näkyviin tabletiltaan, kun on koneella tekemässä vaikka sitä ensimmäistä huoltoa. Opetuksessa 3D-mallinnus toimii siten, että voidaan ”avata” kokonaisuuksia ja komponentteja, ja lisätä niihin todellisuutta AR-tekniikoilla. Esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla voidaan käyttää opetuksessa 3D-mallinnettuja, moderneja koneita ja laitteita, joita ei ehkä pystytä muuten järjestämään paikan päälle fyysisesti tutkittavaksi

Mitkä katsotte olevan suurimman haasteen tällaisessa tekniikassa? Onko ennakkoluuloja, jotka voivat hidastaa tämän teknologian käyttöön ottoa?

Kysymys asenteista osuu sikäli oikeaan, että tässäkin on se kuuluisa muutosvastarinta joskus mukana, varsinkin varttuneemman ikäluokan parissa. Nuoremmat ovat aidosti kiinnostuneita asiasta ja ottavat ennakkoluulottomammin asian haltuun. Toisaalta nyt, kun elämme tämän kulkutaudin kurimuksessa, niin kyllä tässä vannoutuneimmatkin muutosvastarinnan veteraanit ovat joutuneet omaan digiloikkaansa ponnistamaan. Lyhyesti sanottuna korona on muokannut mielipiteitä paljon parempaan suuntaan näiden tekniikoiden käyttöönotossa. Nyt osataan nähdä hyödyt selkeämmin.

Lue myös: Hattrick avustaa etänä – osa 1.