Hämpin Parkki syntyy Tampereen alle

Finnpark on 41 vuotta vanha yritys, joka on perustettu kehittämään pysäköintiä Tampereella. Hämpin Parkki, P-Hämppi, on Finnparkille pioneerihanke, jonka ympärille suunnitellaan Tampereen maanalaisia pysäköintimahdollisuuksia jatkossa. Esimerkiksi suunnitelmien mukaan Kunkku Parkin olisi tarkoitus jatkaa Hämeenkadun alla Hämpin Parkkia Tammerkosken toisella puolella. Joka tapauksessa tämä P-Hämppi mahdollistaa isot investoinnit Kyttälän alueella. VR on jo varannut huomattavan määrän P-Hämpin pysäköintipaikoista omaan käyttöönsä, mikä oli yksi merkittävä syy projektin alkamiseen tässä vaiheessa.
Hämpin Parkki tulee ulottumaan Tammerkoskelta Pakkahuoneelle ja se tulee olemaan 650 metriä pitkä. Parkkiluolan lattia tulee olemaan 30 metriä Hämeenkadun alapuolella. Leveyttä halliin tulee 32 metriä ja korkeutta 10 metriä. Autopaikkoja tulee noin 950 osittain kahteen tasoon.

Lemminkäinen urakoi

Lemminkäinen Infra Oy urakoi Hämpin Parkin louhinta- ja lujitustöitä. ”Lemminkäisellä oli kova tahtotila tämän hankkeen saamiseksi” sanoo Meriläinen. ”Lemminkäisellä on erikoisosaamista juuri tämän tyyppisten projektien toteuttamiseen ja meillä oli tätä kapasiteettia vapaana.”
”Yhden yhtiön sisäinen yhteistyö eri alojen osalla toimii hyvin ja myös tilaajalle toimiminen yhden yhteistyökumppanin kanssa on helppoa”, uskoo Meriläinen.
Louhinnan jälkeistä pysäköintiluolan rakennusurakkaa ja taloteknisiä töitä varten tehtävät suunnitelmat valmistuvat alkuvuodesta 2011 ja rakennusurakan mukaiset työt käynnistyvät loppukesällä 2011. Valmis P-Hämppi on kesäkuussa 2012.

Alku aina hankala

Lemminkäinen aloitti työt syyskuussa 2009 alasmenotunneleiden tuentatöillä. ”Alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat siten, että maanpäältä louhittiin vain yksi alasmenotunneli, Pakkahuoneen ajotunneli, minkä kautta kuljetetaan suurin osa louheesta ulos. Pellavatehtaan ajotunneli louhitaan alhaalta ylöspäin. Louhintasuunnitelmien muuttumisen johdosta aikatauluun saatiin lisää aikaa.”
Myös Pakkahuoneenaukiolla työt aloitettiin syyskuussa 2009. Täällä sisäänajoluiskaa louhittiin aluksi noin 2000 kuutiometriä avolouhintana ja vuoden 2010 alussa päästiin ajotunnelin louhintaan. Rautatien alittava ajotunneli oli valmis vapun tietämillä ja varsinaisen pysäköintitilan louhinta alkoi molempiin suuntiin. ”Pysäköintitilan louhintaa toteutamme neljänä erillisenä peränä molempiin suuntiin. Perät ovat täyden tunneliprofiilin korkuisia”, selittää työmaapäällikkö Pentti Nieminen.
”Pääsuunta oli aluksi Tammerkoskelle päin, jotta pääsimme louhimaan toista ajotunnelia mahdollisimman pian”, jatkaa Nieminen. ”Siinä on 70 metriä matalan kalliokaton aluetta, joka on urakan KVR-osuutta. Nyt olemme päässeet käsiksi tuohon kohteeseen.”
Toinen KVR-osuus on Pakkahuoneenaukion päässä ajotunnelissa. Sinne on nyt louhittu vasta työmaa-aikainen ajotunneli, jota tullaan vielä korottamaan ja leventämään, kunhan toinen ajotunneli saadaan auki. Siinä vaiheessa pääosa louhinnasta on jo tehty ja pois ajettava kivimäärä on jo huomattavasti nykyistä pienempi.

Kahdeksan pystykuilu

Kahden ajoluiskan lisäksi pysäköintilaitokseen tulee kahdeksan pysty-yhteyttä. Hissein varustettujen kulkuyhteyksien lisäksi tulee ilmastointiyhteyksiä. Osa pystykuiluista rakennetaan olemassa olevien kiinteistöjen sisään, osa maanpintaan. Kaupunkiympäristö luo erityisiä haasteita pystykuiluille, joskin myös koko projektille.
”Esimerkiksi Suomenpankin aukiolle tulevassa hissikuilussa, joka johtaa ulos Tammerkosken päässä, on kuilulouhintaa 18 metriä ja päällä on kahdeksan metriä maata”, kertoo Nieminen. ”Kuilujen yläpäiden tuenta ja maankaivutyöt ovat käynnissä. Kiinteistöjen sisään rakennettavat nousut louhitaan altapäin Alimak-nousuina.”

Työnkulkua

Tunnusteluporauksella ja vesimenekki-mittausmenetelmällä määritetään injektointitarve. Injektointi suoritetaan esi-injektointina. Injektointireiät ovat 24 metriä pitkiä ja ne porataan viuhkaan katkon perältä vielä louhimattoman tunneliprofiilin ympärille. Injektointireikiin pumpataan vesi-sementti -massaa suunnitelman mukaisella paineella, jolloin aine tunkeutuu kalliossa oleviin rakoihin ja tiivistää kallion. Yhden injektoinnin jälkeen voidaan louhia neljä 4–5 metrin katkoa, jonka jälkeen tehdään uusi injektointikierto. Injektoinnin jälkeen tehdään vesimenekkikoe uudelleen laadunvarmistukseksi.
Injektointi- ja louhintaporaus tehdään Sandvikin sähköhydraulisilla jumboilla, joita tällä työmaalla on tuotantoporauksessa kaksi kappaletta: kolmipuominen Sandvik Axera T11 ”Heidi” ja kolmipuominen Sandvik Axera T10 ”Irene”. Poraus- ja räjäytyskaaviot tehdään Sandvikin iSure-porauskaavio-ohjelmalla.
Räjäytyksen ja kivien ajon jälkeen louhittu profiili rusnataan koneellisesti. Tärinämittareista saadaan tietoa räjäytyksistä reaaliajassa. Näitä tietoja käytetään räjäytyksien suunnitteluun.
Lopullinen lujitus tehdään erimittaisilla harjateräspulteilla. Hallin katon lujituksessa käytetään 7 metriä pitkiä ja 32 mm vahvoja sinkittyjä harjateräspultteja. Pultteja porataan 1,5 metrin ruutuun ja niitä käytetään tämän projektin aikana noin 10 000 kappaletta. Kalliotilan pintaan ruiskutetaan vielä teräskuiduilla vahvistettua ruiskubetonia.
”Avatun perän viereisen tunneliprofiilin saa aukaista vasta, kun edellinen on lujitettu”, kertoo Nieminen. Pultitusporaukset tehdään kangenkäsittelylaittein varustetulla Sandvik Axera T9 jumbolla, joka on ristitty ”Seijaksi”.
Työtä tehdään vuorokauden ympäri jatkuvasti. ”Aamuvuoro työskentelee kello 6-14 ja iltavuoro jatkaa kello 22 asti. Räjäytykset, joita on 3-6 perää illassa, tehdään kello 21-22 ja kivet ajetaan ennen aamu seitsemää pois. Jäävät kivet ajetaan kello 19 aikaan pois tarvittaessa”, selittää Nieminen.
Louhinta etenee suunnitelmien mukaisesti. Nyt joulukuun 2010 puolivälissä louhittuna on 55 prosenttia kokonaismäärästä 210 000 kiintokuutiometriä. Rautatieaseman aukiolle tulevan hissikuilun perän louhinta oli alkamassa. Hallien louhinnat on tehty maalis-huhtikuun vaihteessa. Pellavatehtaankadun sisäänajoaukon rakenteet olivat jo ulkopuolella täyttöjä vaille valmiit. Tämän ajotunnelin louhinta oli käynnissä maan alla.

Tärinät hallinnassa

Ennen rakennustyömaan alkua katselmusalueen kiinteistöt on käyty läpi ja konsultti on kirjannut havainnot tarkasti ylös muun muassa halkeamat ja esimerkiksi tietokoneiden kovalevylliset tietoteknilliset laitteet on tärinäsuojattu. Työmaan loputtua katselmus tehdään uudelleen ja tuloksia verrataan keskenään.
Liikuteltavia tärinämittareita on vajaa 30 kappaletta, joita siirretään louhinnan etenemisen mukaan. Tärinäherkkiä järjestelmiä alueella on paljon, kuten esimerkiksi junien ohjausjärjestelmät, sähkölaitoksen muuntajat, puhelinoperaattoreiden tukiasemat, kunnallistekniikka ja lääkäriasemien magneettitutkimuslaitteet. Vanhat rakennukset asettavat omat haasteensa ja alueella on noin sata rakennusta, joille on laskettu yksilölliset tärinäraja-arvot.
Louhinnan tärinät ovat olleet hyvin maltillisia. ”Pari kuukautta sitten eräs herrasmies tuli työmaalle ja ilmoitti tulevansa meluhaittojen takia vastustamaan tiukasti kivenajoa, kun se alkaa. Silloin oli kivistä jo ajettuna noin kolmannes.”

Avoimuudesta hyvät kokemukset

”Hämpin Parkin tilaajan Finnparkin ansioksi voidaan lukea avoin tekeminen”, kiittelee Meriläinen. ”Meillä on paljon tiedotustilaisuuksia, esimerkiksi joka kuukausi tilannetiedotustilaisuus, joissa kerrotaan yleisölle ennalta tulevista toimenpiteistä. Tampereella maanalainen louhinta on uutta, joten se on herättänyt paljon kysymyksiä. Varsinkin alussa useat ihmiset epäilivät, että miten mahtaa louhinta onnistua kaupungin ydinkeskustassa. Nyttemmin kysymykset ovat kääntyneet mielenkiinnoksi ja usein tulee kommenttia, että tämä pysäköintilaitos tulee tarpeeseen.”
Projektin etenemistä voi seurata myös hankkeesta kertovalla www.finnpark.fi -sivustolla.
 

Juha Kuusjärvi