Uutiset
Graniittirakennus Kallio Oy – kiihtyvää kasvua
Keväällä 2010 Soraset Yhtiöt Oy ja Niska & Nyyssönen Oy fuusioituivat, kuten alalla hyvin muistetaan. Parisenkymmentä avainhenkilöä Niska & Nyyssösellä ei kuitenkaan ollut tyytyväisiä em. yrityskauppaan. He siirtyivätkin nopeasti Graniittirakennus Kallio Oy:n työntekijöiksi ja yrityksen omistuspohjan muutoksen myötä myös omistajiksi. Kallion henkilökunnan määrä moninkertaistui hetkessä. Mm. Graniittirakennus Kallion nykyinen toimitusjohtaja Keijo Haavikko vaihtoi tässä vaiheessa työpaikkaa.
”Omistuspohjan laajentamisen ja henkilökunnan täydentämisen avulla haluamme yhtiölle turvallista kasvua. Uskomme pärjäävämme kovassa kilpailussa henkilökuntamme sitoutuneisuuden ja vankan osaamisen ansiosta”, totesi Harri Kallio tuolloin. Ja oli aivan oikeassa. Viime vuodet ovat olleet yritykselle huikeaa kasvun portaiden kipuamista.
”Omistajaosakkaita meillä on 25, joista 22 on talossa töissä. Tämä antaa aivan uudenlaista yrittämisen pohjaa ja vastuuta. Omistuspohjan laajuus on alalla harvinaista”, aloittaa Kallio.
Kolme ilman työsuhdetta yritykseen olevaa omistajaa tulevat hekin lähipiiristä, sillä Armas Kallion lisäksi osakkeita omistavat Harrin sisko ja hänen poikansa.
”Aloitusvuonna 2007 teimme 840.000 euron liikevaihdon. Seuraavana vuonna saimme muutaman ison urakan, mm. Petikontien katu- ja viemäröintityöt Vantaalla. Usean merkittävän työmaan ansiosta liikevaihto nousi jo 2,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2009 meillä työskenteli neljä mestaria ja liikevaihto oli jo 6,3 miljoonaa. Vuonna 2010 tapahtui siis tuo yrityksen laajeneminen ja liikevaihtoa tuli taas lisää nelisen miljoonaa. Viime vuonna oltiin jo lähes 50 miljoonan liikevaihdossa ja tämä vuosi mennään 80 miljoonan tasossa. Verojen jälkeen viime vuoden tulos oli 2,6 miljoonaa euroa, mikä on alalla kohtuullinen”, kuvaa Harri Kallio yrityksen huimaa kasvukäyrää.
Pääasiallisesti yritys on toiminut pääkaupunkiseudulla, mutta työmaita on ollut Oulua ja Torniota myöten.
Referenssit riittää
Vuoden 2007 jälkeen saavutetut referenssit riittävät kilpailemaan lähes kaikista saatavilla olevista urakoista. Osassa tarjouspyyntöjä vaatimukset ylittävät vieläkin kapasiteetin.
”Tosin sellaisia ei enää kovin usein vastaan tule”, huomauttaa Harri.
Työyhteenliittymillä osallistutaan niihinkin urakkakilpailuihin, joihin yksin ei rahkeet riitä.
Henkilökuntaa Kalliolla on tällä hetkellä noin 110, joista puolet on toimihenkilöitä ja puolet raudoittajia, putkimiehiä ym. ammattilaisia.
”Varsinaista maarakennuskalustoa meillä on itsellä vähän, ainoastaan muutamia kaivukoneita lisälaitteineen, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Käytämme työkohteiden maarakennustöissäkin paljon aliurakoitsijoita. Työllistämme etenkin yhden koneen omistajayrittäjiä runsaasti. Tälläkin hetkellä oman henkilökunnan lisäksi on eri työkohteissamme 300-400 ulkopuolista työntekijää. Määrä vaihtelee työmaiden tilanteiden mukaan.”
”Toisaalta voisin kasvattaa omankin kaluston määrää, jos jossain olisi tarjolla rautaisen ammattitaidon omaavia kuljettajia,” pohtii Harri.
Yhdeksi ongelmaksi työntekijäpulaan Harri mainitseekin infra-alan matalan arvostuksen. Myös ammattitaitoisista työnjohtajista on alalla pulaa.
Isän periaattein mennään
Nuoremman polven yrittäjä Harri Kallio kertoo yrittäjäurallaan noudattaneensa isänsä luomaa mottoa.
Sen mukaan työt on tehtävä ajallaan ja kunnolla. Tämän lisäksi laskut on maksettava eräpäivänä. Näillä kahdella periaatteella pärjää Harrin mukaan pitkälle. Kovalla työllä tulee rakennusalalla menestystä eli oikotietä ei ole olemassa.
”Näissä hommissa eivät raha ja kate irtoa helpolla. Tarkalla suunnittelulla, aikataulussa pysymisellä tai mieluummin jopa etuajassa tekemisellä sekä kerralla kunnolla tehdyllä työn laadulla tulee se tulos. Isolla työmaalla koko ketjun on toimittava. Jos yksi lenkki pettää, pettää koko työmaan aikataulutus.”
”Alaa kaivertavat myös nämä nurin menevät, kepulikonstein urakoista kilpailevat yrittäjät. Ne nousevat uuden yrityksensä kanssa aina tuhkasta kuin Fenix-lintu konsanaan”, ihmettelee Harri harmaata taloutta maanrakennusalalla.
Vaikka valtiovalta on ottanut uusia keinoja käyttöön harmaan talouden suitsemiseksi, ei ne tunnu Harrin mukaan koskevan kaikkia.
”Esimerkiksi verottaja laatii yrittäjälle aina uusia maksuja, joita epärehellisesti toimivat eivät maksa. Tämä aiheuttaa alalle aivan vääristyneen kilpailuasetelman”, suomii Harri.
”Hieman myös naurattaa tämä kilometrikorvauksista noussut kohu. Mielestäni kohu pitäisi nostaa niistä ihmisistä, jotka makaavat kotona laiskana ilman kilometrikorvauksia”, päättää Harri Kallio haastattelutuokion.
Lähellä oleva Kehärata-urakka on työmaana mielenkiintoinen ja suuntamme haastattelun jälkeen sinne. Harri Kallion puhelin soi tuon tuosta ja kaikesta aistii että vauhti on kovaa. Tosin yleinen laman lietsonta julkisuudessa johtaa Harrin mukaan väkisinkin kohti taantumaa. Yksi havaittavissa ollut hiljenemisen merkki ovat maakunnan urakoitsijat, jotka enenevässä määrin tarjoavat talven alla koneitaan töihin. Yhtä suurta konetarjontaa ei ole vähään aikaan ollut havaittavissa.
Kehärata yhdistää Helsingin keskustan lentoasemaan- Kallio mukana rakentamassa
Elokuussa 2012 Graniittirakennus Kallion käynnissä olevia työmaita löytyi mm. Kehäradalta. Rakenteilla oleva Kehärata yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan.
Kaksiraiteinen, vain henkilöliikenteelle tarkoitettu Kehärata on valmistuttuaan kaikkiaan 18 kilometriä pitkä ja sen varrelle tulee 23 uutta siltaa, neljä uutta asemaa sekä lisäksi neljä asemavarausta.
Rata valmistuu vuonna 2014 ja sen kustannusarvio on 605 miljoonaa euroa. Rahoitus hankkeeseen tulee valtiolta (68,5 %) ja Vantaan kaupungilta (31,5 %). Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke.
Ilmastopoliittisia, autoliikennettä vähentäviä tavoitteita tukeva hanke saa EU:n rahoitusta vajaat 18 miljoonaa euroa. Kehärata-projekti toteutetaan Liikenneviraston rautatieosaston johdolla. Muita sopimuskumppaneita ovat Vantaan kaupunki, Liikenneviraston tieosasto ja Finavia Oyj, joka osallistuu mm. lentoasemaa koskeviin kustannuksiin.
Valmis rata tulee tarjoamaan työpaikkaliikenteelle nopean yhteyden ja hankkeen uskotaan luovan radan varteen kymmeniä tuhansia uusia asuntoja ja työpaikkoja.
Vuoteen 2017 mennessä Helsinki-Vantaan lentomatkustajien määrän lasketaan kohoavan nykyisestä 12 miljoonasta jo 17 miljoonaan, joten nopea junayhteys Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä on tervetullut ja välttämätön. Lentoasemalla junat kulkevat kahdeksan kilometriä pitkässä tunnelissa ja asemakin on maan alla. Näiden tunnelien louhinta alkoi jo vuonna 2009.
Graniittirakennus Kallion työt Kehäradan Kivistö-Lapinkylä osuudella alkoivat kolmisen kuukautta sitten. 20,5 miljoonaa euron MRU2-urakan kokonaispituus on noin kilometri ja se pitää sisällään koko avoratarakenteen tekemisen.
Betonikaukaloa osuudelle tulee noin 700 metriä ja tukimuuriakin 330 metriä. Betonia osuudelle tarvitaan kaikkiaan noin 30.000 kuutiometriä ja teräsputkipaalutustakin yhteensä yli viisi kilometriä.
Lisäksi maan kaivuuta on 190.000 ja vedenalaista louhintaa 900 kuutiota. Teräsponttiseinää isketään kaikkiaan 12.000 neliömetriä.MRU-2 urakan lisäksi Graniittirakennus Kalliolla on kaksi muutakin urakkaa Kehäradalla ja yksi vielä tulossa.
Tuleva urakka on Kivistön asema, joka vie Kallion osaltaan myös uusille urille. Asemaurakkaan kun kuuluu koko aseman varustelu, mitä ei yritys aiemmin ole tehnyt.
Myös Turussa ja Oulussa
Toinen merkittävä urakka on menossa Turussa. Suikkilantien parannushanke on työyhteenliittymä VR Track Oy:n kanssa ja nimeltään TYL Satama.
Hankkeessa Suikkilantie muutetaan nelikaistaiseksi maantieksi välillä Pansiontie-kasitie. Urakassa tietä parannetaan ja rakennetaan uudelleen yhteensä 2,7 kilometrin matkalta. Työhön sisältyy myös uusi silmukkaramppi, uutta väylää kevyelle liikenteelle sekä muutamien alikulkujen uusiminen. Tavoitteena on raskaan liikenteen ohjaaminen pois kaupungin ruutukaava-alueelta.
Kun Varsinais-Suomessa ollaan, niin pohjavahvistukset Suikkilantien urakassa ovat erityisen vaativia. Pilaristabilointia urakkaan kuuluu yhteensä noin 100 kilometriä ja pisimmillään pilarien pituus on 21 metriä. Oman haasteensa tuo myös se, että olemassa olevien kahden kaistan painuminen ei ole vielä pysähtynyt ja kaksi uutta, tulevaa kaistaa pitää saada painumaan suhteessa olemassa oleviin.
Vuonna 2013 valmistuvan 18 miljoonan euron urakan tilaajana toimii Liikennevirasto ja Turun Kiinteistöliikelaitos Toinen esimerkki pääkaupunkiseudun ulkopuolella tehtävistä urakoista on Oulun Toppilansalmen silta- ja rantarakennetyömaa.
Urakassa rakennetaan uusi vesistösilta ylittämään Toppilansalmi sekä uusitaan rannan laiturirakenteet. Uusimpina töinä yritys vastaa Joensuun tulevasta valtatie 6:n parantamisurakasta välillä Reijola-Repokallio sekä Haminan ohikulkutien toisen osuuden rakentamisesta. Haminan urakkaan on muodostettu TYL LeLu, johon kuuluu Graniittirakennus kallion lisäksi Ab Tallqvist Infra Ab.
Uuteen merkkiin ei helpolla ryhdytä
Harri Kallio vastaa mm. Graniittirakennus Kallion kalustohankinnoista. Kauppoja tehdään aina harkiten ja hinnoista sitkeästi neuvotellen.
”Usein kauppa saattaa karahtaa karille mitättömästäkin syystä”, naurahtaa Harri. ”Yleensä en ryhdy helposti uusien tai uudehkojen maahantuotujen merkkien kokeilijaksi. Eurocomach –merkkisiä, lyhytperäisiä minikaivukoneita ostin kuitenkin kaksi, sillä maahantuoja on tuttu ja turvallinen Fintractor Oy. Ostin ensimmäisiä koneita jo edesmenneen Fintractor Oy:n toimitusjohtajan Kari Päivikön aikaan ja yrityksen tyyli tehdä kauppaa sopi jo tuolloin minulle. Kari teki kaupat liikoja vehtaamatta ja se mitä sovittiin piti”, muistelee Harri alalla kauemmin olleiden ihmisten hyvin muistamaa Kari Päivikköä.
Konemyynnissä nykyään toimiva Ari Hopia Fintractorilta muistuttaa, että ihan uudesta merkistä ei enää ole kysymys. Yritys on 50 vuotta vanha ja kaksi vuotta italialaiskoneita on Suomeenkin jo tuotu. Kanta on meilläkin kasvanut jo kymmeniin koneisiin. Hopian mukaan tehdas tekee kaivukoneiden lisäksi alavaunuja muille valmistajille. ”Joltain juuri aloittaneelta uudelta maahantuojalta uusi konemerkki jää kyllä ostamatta. Kuskit ovat ottaneet tulokkaat hyvin vastaan. Meillä ei ole sellaisia ”yhden konemerkin” miehiä, joiden hengitys alkaa pätkimään, jos ehdottaakin siirtymistä johonkin muuhun merkkiin kuin mihin on totuttu.
Kumitaloilla varustetut Eurocomach –kaivukoneet ovat osoittautuneet hintansa väärtiksi – ehdottomasti.” ”Tämä alle 10 tonnin kokoluokka on juuri sopiva moneen työhön. Sillä kuormaa autoon, mutta katuhommissa se ei vie kuitenkaan tilaa liikaa. Alle 10 tonnin koko on paljon käyttökelpoisempi kaupunkioloissa kuin yli 12 tonnin koneet”, selittää Kallio.
Kallion Eurocomachit mallia 850 SB ovat italialaistehtaan malliston yläpäästä. Työpaino vastapainoilla ja pyörittäjällä nousee noin yhdeksään tonniin. Kaivukoneessa on Yanmarin moottori (46,5 kW) ja kaksinopeuksinen voimansiirto (5,2 kilometriä). Tehtaan nettisivuilla voi tutustua koko 11 konetta käsittävään mallistoon. Valmistusohjelmassa on myös tela-alustoja eri kokoluokissa.
Internet:
Lue seuraavaksi
