Blåkläder – Vaatteita työtä tekevälle kansalle

Varsin monella Konepörssinkin lukijalla työvaatteet yllä kuluu arkena valtaosa valveillaoloajasta. Niissä kuljetaan työmatkat ja työskennellään helposti yhteensä 8–12 tuntiakin vuorokaudessa. Ei ole siis aivan sama, minkälaiset kamppeet sitä aamulla päällensä vetäisee. Työturvallisuuslakikin edellyttää tänä päivänä asiallisten suojainten ja työvaatetuksen käyttöä. Oma viihtyvyys, työn tehokkuus ja turvallisuus myös kohentuvat asialliset vermeet päällä.

Blåkläder on yksi alan uranuurtajista ja se tarjoaakin tänä päivänä laajan valikoiman työvaatteita, työhanskoja ja turvakenkiä kaikenlaisiin työtehtäviin, kevyestä istumatyöstä aina niihin kaikkein kuluttavimpiinkin askareisiin. Yhtiön Suomen maahantuonti ja yksi myymälöistä sijaitsevat Vantaalla. Konepörssi tapasi ja haastatteli siellä markkinointipäällikkö Mira Wellingin ja myyntipäällikkö Tomas Åkermanin. Mira on astunut yrityksen palvelukseen hiljattain, mutta Tomaksella on jo 12 vuoden kokemus alalta.

Raskaamman sektorin työvaatebisneksessä puhutaan satojen miljoonien eurojen liikevaihdosta ja Blåkläder on haastateltujen mukaan johtava raskaan sarjan työvaatemerkki.

”Suomessa TES ja työturvallisuuslaki usein jo sanelevat työnantajille velvoitteet asiallisesta työmaavarustuksesta. Meillä asiat ovatkin siinä suhteessa hyvin. Muualla voi olla toisinkin. Esimerkiksi Amerikassa työvaatteet ovat työntekijän omalla kontolla. Siellä näkeekin rakennustyömailla Leviksiä”, aloittaa Åkerman.

Vaatteet käyttökohteen mukaan

Työvaatteita hankittaessa on tiettyjä asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Työasujen elinkaari ei ole pikamuodin tapaista, jatkuvasti muuttuvaa, vaan työvaatetuksen pitää kestää pitkään. Åkerman listaa joitain, esimerkiksi maarakentajienkin pohdittavia asioita:

Ensinnäkin kannattaa selvittää, minkälaisilla työmailla työskennellään. Työvaatteet sertifioidaan EN ISO -standardien mukaan muun muassa kolmeen huomioluokkaan. Kolmoskategoriassa on eniten fluorisoivaa väriä (esimerkiksi keltaista, punaista tai oranssia) ja heijastinpinta-alaa. Näitä pitää käyttää esimerkiksi liikenteen ohjauksessa ja monilla infratyömailla, jotka sijoittuvat kaduille tai teiden läheisyyteen. Monet isot rakennusliikkeet esimerkiksi hankkivat kakkosluokan työvaatetuksen työntekijöilleen ja vaativat samanlaiset myös alihankkijoilta.

Toiseksi pitää pohtia, käytetäänkö vaatteita sisällä vai ulkona. Vedenpitävyys on tärkeä asia. Moni hankkii talveksi toppatakin, jonka käyttöaika ainakin eteläisessä Suomessa voi olla todella lyhyt. Järkevämpää on ostaa vedenpitävä kuoritakki, jonka alle voidaan ilmojen kylmetessä lisätä kerrasto, collegepusero ym. Tällaisen yhdistelmän käyttöaika on helposti elokuusta toukokuuhun lämpötila-asteikolla -15–+10 celsiusta. Koneiden kuljettajat pärjäävät usein kevyillä, hyvin istuvilla housuilla. Ainakin, jos eivät kovin paljon jalkaudu räntään ja pakkaseen.

Oikean materiaalin valinta on myös tärkeää. Esimerkiksi tilapäistä kipinöille altistavaa työtä tekevän ei kannata hankkia keinokuituisia vaatteita. Niihin kipinä tekee helposti reiänkin. Puuvillaisesta vaatteesta kipinän voi pyyhkäistä pois, eikä reikää tule, jälki toki voi jäädä. Tulityötöissä myös stretchin käyttöä kannattaa välttää. Joustavuus ja istuvuus ovat kyllä nekin tärkeitä asioita. Joustavuus tulee stretchin käytöstä.

Yrityksille myytäviin työvaatteisiin painetaan nykyään logot lähes 100-prosenttisesti.

”Myyjän ammattitaito auttaa valitsemaan juuri oikeat materiaalit siihen asiakkaan omaan käyttötarkoitukseen”, tiivistää Åkerman.

Naisille ja miehille

Blåkläderillä on panostettu siihen, että valikoimissa on kaikille vartalotyypeille sopivat asusteet, niin naisille kuin miehillekin. Jopa äitiysmallistoa löytyy. Nettisivuilla www.blaklader.fi voi tutustua valtavaan valikoimaan erilaisia työvaatteita.

”Asiakaskunta raskaalla puolella on jakaantunut sukupuolen mukaan noin 80/20. Eli kymmenestä työntekijästä esimerkiksi maarakennus- ja kuljetusalalla vain kaksi on naista. Meillä on kuitenkin oma mallisto molemmille sukupuolille, tämä nähdään tärkeänä arvokysymyksenä”, sanoo Welling.

”Kun me suomalaiset olemme tällaista lyhytjalkaista kansaa, niin meillä on C-mitoituksen vaihtoehtona myös niin sanottu D-mitoitus niille, joille ei ole siunaantunut pitkiä alaraajoja. Se on käyttökelpoinen esimerkiksi työssä, joka vaati paljon polvistumisia. Polvisuojat osuvat kohdalleen, kun ylipitkiä lahkeita ei tarvitse hilata ylös. Se on erittäin suosittu mitoitus. Lisäksi löytyy myös pitkä C-mitoitus. Yhdessä mallissa/värissä on jopa 35 eri kokoa. Lähes kaikenkokoisille ja -muotoisille löytyy oikeankokoiset ja hyvin istuvat työvaatteet”, lisää Åkerman.

Työvaatekerran kesto riippuu hyvin paljon käyttäjän työtehtävistä. Tässäkin suhteessa oikeanlaisella materiaalilla on tärkeä merkitys.

Valmistusta Aasiassa

Alussa muotivaatteita valmistaneen, Gustavssonin perheen perustaman, Blåkläderin juuret ovat 30-luvulla. Työvaatteiden valmistukseen eriytettiin oma yhtiö vuonna 1959 ja tuolloin nykyinen nimikin otettiin käyttöön.

Blåkläder on aina ollut saman perheen omistuksessa. Nykyistä Bläkläderiä luotsaakin toinen sukupolvi ja kolmaskin on jo mukana kuvioissa.

Suomessa ensimmäinen jälleenmyyjä aloitti vuonna 1996 ja 11 vuotta myöhemmin starttasi oma tytäryhtiö. Tästä alkoi ruotsalaisyrityksen kasvavat panostukset myös Suomen markkinoille.

Blåkläderin valmistamia vaatteita, hanskoja ja kenkiä myydään nykyään ympäri maailmaa. 60–70-luvuilla Bläkläderin valmistavaa teollisuutta oli jopa Suomessa. Tuotanto on kulkenut vaateteollisuudesta tuttuun tapaan muun muassa Irlannin ja Portugalin kautta Aasiaan. Omistajaperheen omistuksessa olevia omia tehtaita on Sri Lankassa neljä ja Myanmarissa kaksi. Viime vuonna Sri Lankaan avattiin myös oma työjalkinetehdas. Näissä tehtaissa työskentelee yli 6 000 ihmistä.

”Valmistus on edelleen hyvin käsityövaltaista ja vaatii korkeaa ammattitaitoa. Sertifikaattien ja eri standardien määrittämä laatu pidetään korkealla tasolla kouluttamalla ja pitämällä hyvää huolta työntekijöistä. Blåkläder kantaa valmistusmaissakin eettisen ja sosiaalisen vastuunsa. Työn laadusta kertoo osaltaan sekin, että myönnämme esimerkiksi saumoille takuun koko vaatteen eliniälle”, sanoo Åkerman.

Åkerman muistuttaa, että toiminnallisen työhousun ompeleminen voi kestää noin 90 minuuttia. Perusfarkkujen vastaavasti esimerkiksi vain 12 minuuttia. Työvaatteissa myös viimeisteltäviä yksityiskohtia on paljon enemmän.

”Joskus farkkuja ostaessani mietinkin, että jymäytetäänkö minua”, virnistää Åkerman.

Ruotsiin avattiin vuonna 2016 täysautomaattinen varasto, josta Suomenkin toimitukset tulevat nopeasti noin 300:lle Blåkläderin tuotteita myyvälle toimipisteelle. Suuremmista ketjuista mainittakoon vaikkapa Motonet, Onninen ja K-Rauta.

Ruotsin varastossa on noin 30 000 nimikettä ja yli neljä miljoonaa tuotetta. Yhdestä mallista kun voi olla 35 eri kokoa ja vaikkapa viisi värivaihtoehtoa.

Koko omissa käsissä oleva toimitusketju tehtaalta asiakkaille onkin myös valtava logistinen ponnistus.

Toiminnallisuus tärkeää

Lopuksi Welling ja Åkerman esittelevät tuoreen tutkimuksen tuloksia. Siinä Mantap-tutkimuslaitos haastatteli Suomessa noin tuhatta 18–70-vuotiasta työvaatteiden käyttäjää. Jakauma naisten ja miesten välillä oli tuttu 80/20. Lähes 32 prosenttia vastaajista oli Uudeltamaalta, loput muualta Suomesta. Yrityskoot vaihtelivat pienestä (1–9 työntekijää) suureen (yli 250 työntekijää). Noin 33 prosenttia työskenteli yrityksissä, joiden koko oli 10–49 työntekijää.

Vastaajat nostivat toiminnallisuuden työvaatteiden tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Halpaa hintaa arvosti erittäin tai melko paljon vain puolet vastaajista.

Kun taas rahoille saatavan vastineen merkittävyys koettiin erittäin tai melko tärkeäksi lähes 80 prosentin osuudella. Myös korkealaatuiset materiaalit nähtiin oleelliseksi eli vastaukset painottuivat lähes 80-prosenttisesti tärkeän puolelle.

Laaja valikoima koettiin sekin erittäin merkittäväksi. Sen sijaan ympäristöarvot eivät vielä niinkään ole käyttäjäkunnan tärkeimpinä pitämiä asioita. Verkko-ostamisen mahdollisuutta toiset pitivät tarpeellisena, toiset eivät.

”Asiallisiin työvaatteisiin pukeutunut työntekijä on yrityksen käyntikortti. Hyvin näkyvät yrityksen tunnukset kuten logot kertovat heti työmaalla kenen palveluksessa kukin on. Kun yritykset kisaavat hyvistä työntekijöistä, on työvaatetuksellakin merkitystä. Kun yritys tarjoaa luottotyöntekijöilleen hyvät koneet ja laitteet, niin arvostusta saa varmasti myös oikeanlainen ja siisti työvaatetus”, päättävät Welling ja Åkerman.