Atlas on täällä – kaivukonevalmistajan uusi tuleminen

Kaivukonetehdas sijaitsee Ganderkesee –nimisellä paikkakunnalla Oldenburgin ja Bremenin välissä. Samassa tehtaassa tehdään myös koneet materiaalin käsittelyyn. Atlaksen kaivukonevalmistuksen lähihistoriaan kuuluu kausi myös Terexin omistuksessa vuosina 2002-2010. Tuon välisen ajan kaivukoneetkin myytiin Terexin nimellä ja Terexin väreissä.

Terexin aikana kaivukonetehdas koki vaikeitakin taloudellisia aikoja, kun maailmanlaajuinen lama iski vuonna 2008. Uusi aamu koitti kuitenkin vuonna 2010.

Sijoittaja Philip S. Filipov osti Atlaksen kaivukonevalmistuksen Terexiltä ja Atlas -kaivukoneet syntyivät uudelleen. Terexin värikartat vaihtuivat maalauslinjoilla takaisin vanhoihin tuttuihin oranssiharmaisiin väreihin. Vanha saksalaismerkki oli palannut bisnekseen.

Mainittakoon selvyyden vuoksi, että pyöräkuormaajia ja jyriä valmistava Atlas Weyhausen GmbH on siis eri yhtiö kuin kaivukoneita ja autonostureita valmistava Atlas Maschinen Gmbh. Atlas –jyrien maahantuojana Suomessa on Artve Oy, pyöräkuormaajat myy Honka-Trading Oy ja nosturit Kranic Oy.

Kaivu- ja materiaalikoneita on viime syksystä saakka edustanut Fintractor Oy. Maxpossa nähtiinkin viime vuonna ensimmäinen maahan tuotu tela-alustainen Atlas -kaivukone maalattuna vanhoihin tuttuihin värisävyihin.

Tela-alustainen pohjoiseen

Ensimmäinen Fintractorin Suomeen myymä Atlas –kaivukone luovutettiin helmikuun lopussa asiakkaalle Oulun Fintractorin pihamaalla. Kyseessä oli tela-alustainen 225LC, joka sijoittuu painoluokkaan 23-24 tonnia.

Maanrakennus Mäkipeura Ky Tervolasta kaupat teki. Tuomo Mäkipeuran kurvatessa Fintractorin pihamaalle, lavetilla seisoi yksi iso syy uuteen Atlakseen ryhtymisessä. Nimittäin vuonna 2002 hankittu, noin 13.500 tuntia ajettu vaihtokone; O&K.RH 6.5.

”Vaikka kyseessä on eri merkki, niin saksalainen laatu on todettu hyväksi ja siihen luotan. O&K.ssa ei ole ollut juuri mitään ylimääräisiä remontteja normaalien kulumisien lisäksi. Kävin tätä uutta omaa konetta katsomassa jo Saksassa tehtaan linjalla. Koneen alakerta on tehty todella vankaksi ja esimerkiksi telaohjurit ovat varsin järeää tekoa. Teen paljon metsäteiden pohjia ja liikun vaikeissa olosuhteissa. Hyvä vetovoima ja kestävä alakerta ovat tärkeitä asioita. Sivuluukun takana on myös säilytystilaa poikkeuksellisen paljon ja ohjaamokin on pituussuunnassa varsin tilava. Jaloille löytyy kunnon tila. Istuin säätyy sekä vipujen kanssa yhtaikaa että erikseen”, listaa Tuomo Mäkipeura koneesta saamiaan ennakkovaikutelmia. Fintracorilta kone oli välittömästi loppuvarustelun jälkeen lähdössä Mäkipeuran tietyömaalle Pelloon.

Indexatorin pyörittäjä ProPlus -hallintajärjestelmineen ja keskusvoitelujärjestelmä olivat asennettu jo tehtaalla toimintavalmiiksi. Loppuvarusteluun Suomessa ei juuri muuta jäänyt kuin lisävalojen laittoa. Myös pohjapanssari tornin alle oli Suomen varustelulistassa. Työmaalle kone tosin lähti vielä ilman sitä, mutta jälkitoimitukseen se laitettiin kiireellisenä. Mäkipeuran koneen pääpuomi on 5680 ja kauhanvarsi 3200 millimetriä pitkä.

Ensivaikutelma

Kaksi päivää uuden ratsunsa ohjaamossa istunut Mäkipeura tavoitettiin puhelimella tietyömaalta. Lappilaisten pienyrittäjien omistamalle Napapiirin kuljetukselle työskentelevä Mäkipeura kertoo rakennettavan tien kokonaispituudeksi 21 kilometriä, tosin se on jaettu useaan pienempään osaurakkaan.

Juhannuksena valmistuva tie työllistää Mäkipeuraakin alkukesään asti.

”Nyt on kaksi päivää tätä Atlasta päästy koeponnistamaan. Ensimmäinen päivä meni täysin totutteluksi. Nämä vivut ja propo-ohjaus kauhan pyöritykseen ja kallistukseen kun eivät vielä eilen oikein käteen sopineet. Vanhassa O&K.ssa oli jalkakäyttö lisähydrauliikalle. Tänään tämä jo alkaa hiljalleen sujua”, toteaa Mäkipeura.

”Olen laittanut työaluevalinnan ECO –kohtaan eli kyseessä on keskimmäinen alue. Käytössä on 75 prosenttia hydraulitehosta, kun se maksimialueella on 100 prosenttia. Tuntuu että nopeus ja teho riittävät hyvin. Turha on huudattaa täysillä”, kertoo Mäkipeura.

”Vielä en ole ihan kaikkea tutkinut tuolta koneen hallinnasta. Hallintapanelin näyttöön tuntuu tuota dataa riittävän. Kaikkiaan kymmenen eri toimilaitetta voi tallentaa koneen muistiin. Öljyjen lämpötilat ja määrät, ahtopaineet ja huoltoon liittyvät asiat saa näkyviin. Näytöstä voi myös tarkkailla reaaliajassa, kuinka paljon maksimi tehosta on käytössä. Polttoaineen säästöön pitäisi kyllä tähdätä kaikin konstein”, jatkaa urakoitsija.

Mäkipeuran mukaan urakkatilanne on loppuvuotta ajatellen kohtuullisen hyvä ja näyttää siltä, että töitä riittää.

”Siihen nähden mitä lehdissä kirjoitellaan laman syvyydestä, niin työtilanne on hyvä. Lapissa odotellaan, josko Mustikkamaan voimalaitoshanke  toteutuisi. Toinen merkittävä hanke on Tuuliwatti Oy:n Tervolaan, Varevaaran alueelle rakentama tuulipuisto. Tämän ensimmäisen sisämaahan rakennettavan tuulipuiston pitäisi valmistua tämän vuoden aikana”, lopettaa Mäkipeura.

Atlaksen perinteinen tela-alustainen kaivukonemallisto käsittää seitsemän eri kokoluokkaa: 160 LC (77 kW/18 t), 190 LC (105 kW/19,7 t), 210 LC (105 kW/22,2 t), 225 LC (116 kW/23,9 t), 240 LC (125 kW/25,1 t), 260 LC (125 kW/26,6 t) ja 340 LC (166 kW/35,5 t). Lyhytperäisiä tela-alustaisia on kaksi: 175 LC SR (75 kW/18,8 t) ja 215 LC SR (95 kW/21,8 t)Pyöräalustaisten mallistossa on seitsemän eri mallia: 140 W (77 kW/15,7 t), 150 W (85 kW/17 t), 160 W (105 kW/17,8 t), 160 WSR (75 kW/16,5 t), 180 WSR (98 kW/21 t), 190 W (116 kW/20,8 t) ja 220 W (125 kW/24 t). WSR –mallit ovat lyhyellä peränylityksellä. Kuusi eri materiaalikonetta on jalostettu peruskaivukoneista nostokorkeuksilla 10-18 metriä. Myös rautateille on olemassa omat rataversiot.

Internet -osoitteet:www.atlas-hydraulikbagger.dewww.atlasgmbh.comwww.fintractor.fi