Uutiset

Työkoneet

Akut kiertävät tuottajayhteisön avulla

Lyijyakkujen kierrätys Suomessa on hyvällä mallilla, mutta vielä petrattavaakin on. Akkujen kierrätys hoituu vastaavaan tapaan kuin renkaiden kierrätys, tuottajayhteisön kautta. Suurin osa toimijoista on jo verkoston piirissä, mutta vielä muutamia pieniä maahantuojia puuttuu, mahdollisesti tietämättömyyden takia. Myös akkuja käyttävien koneiden ja ajoneuvojen maahantuojat ovat velvoitettuja huolehtimaan tuotteidensa akuista niiden käyttöajan jälkeen.

Voittoa tavoittelematon Akkukierrätys Pb Oy on perustettu vuonna 2008, kun EU-direktiivi määräsi tuottajat, eli maahantuojat ja valmistajat, vastaamaan romuakkujen keräämisestä, varastoimisesta ja toimittamisesta loppukäsittelyyn. Yksittäiselle maahantuojalle keräysorganisaation kattava järjestäminen olisi käytännössä mahdotonta, joten yhteistoiminnalla vaatimus saatiin asiallisesti hoidetuksi.

Yksi Akkukierrätys Pb:n perustajajäsenistä yrityksensä kautta on ylöjärveleläinen Tapani Jylhä, joka pyörittää akkujen erikoisliikettä Akkumestari-nimen alla Ylöjärven Elovainiolla. Hän on kierrättänyt akkuja jo vuodesta 1981 lähtien omalla toimialueellaan, mutta on tunnettu piireissä ympäri Suomen ja omaa hyvin laaja-alaisen tietämyksen akkualalta. Hän on ollut usein myös viranomaisten tukena asiantuntijana akkuasioiden käsittelyssä ja suunnittelussa.

”Valtaosa akuista on käynnistysakkuja, jotka ovat kuluttajatuotteita. Sen takia vaatimukset keräilyverkostosta ovat vaativat: keräilypiste tulee löytyä jokaisesta Suomen kunnasta”, valaisee Jylhä akkukierrätyskenttää. Nykyään Suomessa on reilut 300 kuntaa ja akkukierrätyspisteitä on noin 800, joten vaatimus täyttyy reilusti. ”Näin kattavaa verkostoa ei olisi mahdollista järjestää ilman tuottajayhteisöä.”

Akkumestari Tapani Jylhä ja Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylander huomauttavat, että myös akkuja käyttävien koneiden ja laitteiden maahantuojat kuuluvat akkujen tuottajavastuun piiriin. Velvollisuus hoituu kätevästi tuottajayhteisön kautta.

Hyvin, mutta ei täydellisesti

Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylander on tyytyväinen, koska akut kiertävät jo todella hyvin. ”Tänä vuonna keräämme 15 000 tonnia akkuja, mikä on merkkinä, että järjestelmä toimii hyvin. Meillä on mukana kaikki suurimmat alan operaattorit. Vielä on työtä edessä, että kaikki pienetkin tuottajat ja maahantuojat saadaan mukaan hoitamaan tuottajavastuunsa. Akut ovat siinä mielessä kiitollista kerättävää, että niissä on suhteellisen paljon lyijyä ja se on rahanarvoista materiaalia. Siksi akkujen hintaan ei ole tarvinnut lisätä erillistä kierrätysmaksua ja tuottajayhtiöiden jäsenyyskin on vain satasia, minimissään 150 euroa, eli hyvin halpa siihen verrattuna mitä sillä saa.”

Jäsenyyden etuina Nylander mainitsee muun muassa edullisen näkymisen kierrätyspaikkainformaatiossa ja sen tuoma imagoarvon. ”Jo pelkästään, että on lakisääteiset velvoitteet asianmukaisesti hoidettuna, kuuluu hyvään hallintotapaankin. Julkisten hankintojen yhtenä vaatimuksena saattaa olla osoitus asianmukaisesta jätelain säätämästä tuottajavastuusta. Toki tuottaja voi hoitaa tuottajavastuunsa suoraan viranomaisille, mutta järkevä tapa se ei liene kenellekään. Kuuluminen tuottajayhteisöön on tehokas, helppo ja edullinen tapa hoitaa nämä velvoitteet”, muistuttaa Nylander. Velvoitteisiin ei kuulu pelkkä akkujen toimittaminen kierrätettäväksi, vaan siihen kuuluu myös muun muassa tiedottaminen kuluttajille, tilastotietojen laadinta ja raportointi viranomaisille. ”Varmasti suurelta osalta kuulumattomuus tuottajayhteisöön on tietämättömyyttä”, arvelee Nylander.

Keräyspisteissä akut pakataan asianmukaisesti ja ne kuljetetaan kierrätettäviksi Viroon tai Ruotsiin. Akkujen materiaaleista lähes kaikki kiertää uudelleen, lyijy pitkälti uusien akkujen valmistukseen ja muovi granulaatteina muoviteollisuuden materiaaliksi. Lyijystä 96 prosenttia saadaan suoraan kierrätykseen, joten vain pieni osa lyijystä menee sakan mukana, ja sekin osa saadaan kierrätettyä lopulta asianmukaisesti.

Litiumakut alkavat yleistyä yhä isommissa ratkaisuissa, kuten tämä Tapani Jylhän esittelemä venekäyttöön tarkotettu akku. Virtaa on saatavissa saman verran kuin tuplat painavasta lyijyakusta.

Akkutekniikka kehittyy

Akkukierrätys Pb on keskittynyt nimensä mukaisesti lyijyakkujen tuottajavastuun hoitamiseen. Akkutekniikka kehittyy kuitenkin ja litiumakut alkavat tulla myös käynnistysakuiksi pikkuhiljaa. Akkumestarin hyllyssä on jo moottoripyöriin sopivia litiumakkuja. ”Litiumakut ovat huomattavasti kevyempiä, latautuvat nopeammin ja antavat tasaisesti virtaa. Autonvalmistajat tavoittelevat keveyttä kaikin mahdollisin keinoin ja litiumakkujen halventuessa akkutekniikan vaihtaminen tulee olemaan houkutteleva vaihtoehto. Litiumakkujen huono puoli on, että ne fyysisesti vaurioituessaan muuttuvat epävakaiksi ja voivat palaa kuumasti, jopa räjähtää. Mitä suurempia akut ovat, sitä suurempia ovat riskitkin”, selittää akkumestari Jylhä.

”Siksi on myös tärkeää, että litiumakut ja lyijyakut eivät sekaannu samaan kierrätysjärjestelmään. Lyijyakut menevät murskausprosessiin ja siinä prosessissa litiumakku voi olla hyvinkin vaarallinen.”

Tästä syystä Akkukierrätys Pb on suunnittelemassa vastaavaa tuottajayhteisömallia litiumakkujen keräämiseksi. ”Kierrätyspisteiden vastaanottohenkilöstön ammattitaidolla on entistä suurempi merkitys, kun seassa alkaa olla näitä paljolti samalta näyttäviä litiumakkuja. Vastaanottotoiminta tulisi koskemaan lähinnä käynnistysakkuja, sillä Suomen Autokierrätys on valmistelemassa sähköautojen akkujen keräysjärjestelmää, joten ne tulevat kiertämään sen organisaation kautta”, kertoo Nylander.

Lähin akkujen vastaanottopaikka löytyy www.kierratys.info-sivuston avulla.

Akkumestarilta on saatavissa erikoisiakin akkuja, kuten pikiakkuja, kuvassa tällainen kapea malli.

Lue seuraavaksi