Uutiset
35 vuotta maarakentajan asialla, osa 2
Ensimmäinen osa Karosen haastattelua Konepörssistä 11/2013 tai Lehtiluukusta.
Vielä 70- ja 80-luvuilla Suomen Maarakentajien Keskusliiton jäsenyritysten työ oli pääasiassa maansiirtoa ja maarakentamista. Liiton lehden nimikin oli Maansiirto, jonka nimi kuvasi toimintaa 2000-luvun alkuun asti. Infra ry syntyi. Nykyään Infra ry:n jäsenistö onkin laajalti mukana infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Mukaan ovat tulleet vahvemmin muun muassa maanalaiset rakenteet, energiaverkkojen ja tietoliikennelinjojen rakentaminen sekä laajat tiestön ja katujen hoitourakat. Enää ei todellakaan voi puhua pelkästä maan siirtämisestä. Vaatimusten kasvu on nostanut myös kouluttautumisen tärkeyttä.
Infra-alan kehittämiseen ja yhteistyöhön alettiin panostaa aikaisempaa enemmän 1990-luvun alun laman jälkeen ja alalle syntyi jo tuolloin monia tänäkin päivänä noudatettavia käytäntöjä.
Vuonna 1977 SML:n palvelukseen astunut Karonen oli 90-luvulla mukana myös uudistamassa rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 98). Infran urakoitsijaedustajana tässä projektissa toiminut Karonen sanoo, että nykyäänkin yleiset sopimusehdot ovat toimivat ja osoittavat hyvän tavan toimia. Valitettavaa ja lyhytnäköistä on, että nykyään monet tilaajat poikkeavat hyväksi koetuista ehdoista ja rapauttavat samalla toimivaa järjestelmää.
”Myös laatujärjestelmämallit luotiin jo 90-luvulla. Nykyään puhutaan toimintajärjestelmistä. Niiden kohdalla tehtiin kuitenkin se virhe, että painotettiin liikaa hallintoa. Ensin olisi pitänyt keskittyä työmaatason malleihin. Toimivat mallit saatiin kuitenkin aikaan ja ne edistivät vuosia monien yritysten toiminnan kehittämistä. Vuosien mittaan olen havainnut, että usein kehityshankkeita aletaan viedä läpi jopa liian kunnianhimoisesti. Tavoitellaan liian täydellistä, mikä on usein hyvän vihollinen”, tietää Karonen.
SML:n toimitusjohtaja Paul Raunila keskustelemassa Tapani Karosen kanssa jaostotoiminnan kehittämisestä. Istumassa Maansiirto-lehden päätoimittaja Osmo Mettänen, josta 1980-luvun puolivälissä tuli liiton toimitusjohtaja. Kuva on vuodelta 1979, jolloin liiton toimisto sijaitsi Ruoholahdessa.
Vuonna 1985 perustettu Maarakennusalan neuvottelukunta (MANK ry) myönsi syyskuussa tänä vuonna Karoselle tunnustuspalkinnon – Pikkutömpän – merkittävästä toiminnasta alan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi.
Konepörssi toivottaa Tapani Karoselle mukavia eläkepäivä. Lue koko haastattelu tulevasta Konepörssistä 12/2013 (ilmestyy 4.12.) tai Lehtiluukusta lehden ilmestymisen jälkeen.