Yksi kitkentä korvaa kaksi katkaisua?

Tähän mennessä koneellinen taimikonhoito, raivaussaha mukaan lukien, on perustunut poistettavan puuston katkaisuun. Katkaisu kuitenkin aiheuttaa vesomista. Myös Pentin Paja Oy ja UPM lähtivät taimikonhoitolaitteen kehittämistyössä liikkeelle katkaisuperiaatteesta. Uudelleen vesomisen ja taloudellisen kilpailukyvyn vuoksi päädyttiin kuitenkin kokeilemaan kitkevää konetta. Kitkevän Naarva-perkaajan ensimmäinen versio valmistui vuonna 2004.

Kitkentälaite lasketaan jätettävän taimen päälle, joka jää suojaavan kehikon sisään. Kasvattevaa taimea ympäröivät poistettavat puut jäävät kitkentälaitteen sulkeutuvien leukojen väliin, jolloin ne laitetta nostettaessa irtoavat maasta juurineen. Kitketyt taimet pudotetaan maahan siten, että ne eivät vahingoita kasvatettavia taimia. Laite on tarkoitettu ensijaisesti reikäperkaukseen, mutta sillä voidaan tarvittaessa poistaa kaikki taimikossa oleva vesakko.

Tutkimuksessa koneellisen kitkennän ajanmenekki taimikon varhaisperkauksessa oli metsurityön luokkaa eli reilut seitsemän tuntia per hehtaari. Kivisyyden lisääntyminen ja lehtipuiden lukumäärän kasvu hidastivat kitkentää. Kasvatettavista kuusista keskimäärin kuusi prosenttia vaurioitui kasvatuskelvottomaksi. Yksittäisenä työlajina koneellinen kitkentä on selvästi metsurityötä kalliimpaa. Koneellisen kitkennän kilpailukyvyn ratkaisee kuitenkin se, voidaanko sillä ehkäistä tuleva taimikonhoitotarve. Nykytiedon mukaan näyttää siltä, että valtaosassa kitketyistä taimikoista seuraavan metsänhoitotyön yhteydessä saadaan jo puunmyyntituloja.

Koneellisen kitkennän kilpailukyky suhteessa raivaussahatyöhön paranee työkohteiden vaikeutuessa. Koneelliseen kitkentään on raivaussahatyötä helpompi liittää muita työlajeja kuten lannoituksia. Yhdellä kitkentälaitteella ehtii puolen vuoden työskentelyjakson aikana käsitellä noin 200 hehtaaria taimikoita. Jotta vuonna 2015 pystyttäisiin taimikoista koneellisesti käsittelemään noin 20 prosenttia, tarvittaisiin noin 60 – 80 Naarva-perkaajaa.

Metla.fi