Urakkauunot.com – verkosto yrittäjien välillä

Pääsääntöisesti koneen omistaja ajaa omaa konettaan. Verkoston tavoite on parantaa näkyvyyttä, jotta asiakkaat löytävät heidät. Tavoite on, että asiakkaalle tarjotaan yhtä työtä tai kokonaisuutta, jota kulloinkin tarvitaan.

Verkostossa mukana ovat Kari ja Mika Metso, Mikko Uotila, Jussi Iiliäinen, Ari Saxlin, Kari ja Reino Parkko ja Niko Kakko. Jäsenillä on osittain omat toimialueet, kun he asuvat eri paikkakunnilla, mutta he toimivat kuitenkin yhdessä.

Jokainen Urakkauunojen jäsen on aloittanut urakointia aiemmin omissa töissä käytössä olevilla työlaitteilla, mutta tiettyjä työkoneita on hankittu myös urakointikäyttöön.

Kuiva kevät

Mikkelät ovat Urakkauunojen asiakkaita etenkin rehunkorjuussa. Vuonna 2007 valmistunut pihattonavetta työllistää isäntäväkeä Merja ja Teemu Mikkelää riittävästi, joten esimerkiksi rehunkorjuuseen ja siihen kalustoon ei mielellään erityisemmin panosteta.

– Kun navettaa rakennettiin, karjakoko kasvoi ja ostimme koululla olleen karjan yhden toisen karjan lisäksi. Koulun navetta oli meillä vähän aikaa vuokrallakin. Vasikoita varattiin myös etukäteen ja niiden pitäisi poikia nyt syksyllä, joten kohta navetan pitäisi olla täynnä, Merja lupaa.

– Navetta on myös opetuskäytössä, kun Anjalan yksikön maatalousopiskelijat käyvät tutustumassa täällä lypsykarjanhoitoon, kertoo Merja.

Rehunkorjuuta

Ensimmäinen nurmisato kärsi Kymenlaaksossakin kuivuudesta, joten sato oli kuivaa. Jotta uusi nurmi lähtisi kasvuun, sadonkorjuuta odoteltiin osaltaan siihen saakka, että sadetta oli tulossa.

– Tarjoamme asiakkaille niitosta rehun joko siiloon noukinvaunukorjuuna tai paalattuna ja käärittynä. Tähän mennessä on käytössä ollut erilliskäärin, mutta tuubikäärinkin on harkinnassa. Pieniä rajoituksia töiden suhteen kuitenkin on. Siilon tamppaukseen emme puutu, kun resurssit eivät siihen nyt riitä, Mika luettelee.

– JF -niittokoneellamme on nyt niitetty 5000 hehtaaria ja sen vaihtoakin on pohdittu, koska ensin kesänä niittoala lisääntyy. Kestävä kone JF on tähän mennessä ollut, kehuu Mika. Mikon noukinvaunu on hankittu oikeastaan pääasiassa urakointikäyttöön.

Nurmenkorjuun onnistuminen on kiinni pitkälti ajoituksesta. Jotta sato saadaan korjattua oikeaan aikaan, pitää kalustoa olla sopivasti paikalla. Yhden tai kahden ihmisen voimin, navettatöiden välissä, päivän korjuuaika jää lyhyeksi. Kun lähdemme vaikka rehunkorjuuseen saamme tehtyä kolmea työtä samaan aikaan ja rehu saadaan oikeaan aikaan tehtyä, Mika lupaa.

Vaunun sovitusta

Mikolle oli edellisenä päivänä tullut aivan uusi Valtran T191, jonka sovittaminen noukinvaunuun juttupäivän aamuna oli vielä kesken. Kuulavetolaite oli hankittu jo edelliseen traktoriin, jotta yhdistelmä on luontevampi vetää. Nyt uudessa traktorissa sen sovittaminen tuotti hieman hankaluuksia, kun kuula ei alkuun lukittunut aivan oikein.

Noukinvaunuun oli rakennettu aiemman paineilmatoimisen happopumpun lisäksi hydraulitoiminen happopumppu. Perusteet olivat olemassa.

– Jos noukinvaunulla vaikka otetaan kuormaan kolmessa minuutissa vajaa 15 tonnia kuormaa, ja tuohon tonnimäärään halutaan 5 litraa tonnille säilöntäainetta, pitää sitä liikkua silloin minuutissa 25 litraa. Jos käyttömäärä on suurempi, pitää tavaraa pumpulta oikeasti tulla. Varalla minulla on vielä paineilmatoiminen pumppukin, Mikko selittää.

Kun noukinvaunulla korjataan lyhyellä siirtomatkalla, vaarana on, että siilolle tulee liikaa tavaraa, eikä siilolla ehditä tasoittaa ja tiivistää kuormia kunnolla. Tällöin korjuutahtia pitäisi hidastaa tai kalustoa parantaa siilolla. Noukinvaunu-urakoitsijan ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä tukkia siiloa kuormilla, vaan huolehtia ketjun toimivuudesta loppuun saakka.

Niittoa 3,2-metrisellä

Kun Mikkelässä rehua niitettiin 3,2-metrisellä niittokoneella, piti niitto aloittaa ajoissa. Niitto on hitaampaa, samoin karhottaminen, kun noukinvaunua varten ajetaan neljä karhoa yhteen. Yleensä karhotetaan ensin päisteet ja rehu kerätään päisteestä pois. Näin rehu ei tahriinnu päisteessä ja karhoittimella voidaan karhottaa loppupelto.

Traktorin mahan alta pitäisi sopia mahdollisimman iso karho, jotta noukinvaunulla liikutaan pellolla mahdollisimman vähän. Tällöin pelto tiivistyy mahdollisimman vähän ja korjuukin etenee sujuvasti.

Kun laakasiilot ovat läpiajettavat, saadaan vaunun tyhjennykseen tehoa. Noukinvaunulla siilon läpi ajaminen onkin luontevinta ja samalla tallataan kuormalla rehumassaa. Kuljetusmatka viimekädessä ratkaisee, miten korjuu noukinvaunulla etenee. Rehua pellolta kuljetettiin 7,5 kilometrin etäisyydelle talouskeskukseen.

– Yllättävän hienoa ja tasaista noukinvaunun silppu kuitenkin on, toteaa Teemu. Näissä olosuhteissa noukinvaunu on järkevä, kun sen voi tilata, kun sitä tarvitsee.

Edellisen korjuun uria

Vuokralohko, jolta nurmisatoa korjattiin, oli hieman epätasainen, päisteen alareunaan ja notkopaikkoihin oli tullut raiteita ja lohkon yläreunassa oli tehty viemäritöitä. Pellolla oli siis vaara saada maata sadon mukaan.

Karhotin ei ole aivan uusi ja sen telistörakenne seuraa hieman uria. Kun on pelkona, että maata tulee matkaan, jätetään se kohta karhottamatta ja myös noukkimatta. Korjaamaton sato jää peltoon odottamaan, että se kerätään myöhemmin pois. Vanhan kuloheinän määrähän sitten ongelma paikassa lisääntyy koko ajan, jollei sitä kerää välillä pois.

Suurin osa pellosta oli kuitenkin tasaista ja sato olosuhteisiin nähden hyvä, kun keväällä alueella satoi noin 10 milliä vettä ennen ensimmäisen korjuun alkua. Piikin jälkiä maassa ei näkynyt, vaikka pellon pinta hieman aaltoili. Nurmeen oli kuitenkin kylvetty lisää siemeniä rikkaäkeen kanssa, jotka näkyivät pellolla tupsuina.

Asiakas valitsee menetelmän

– Kun asiakas tilaa rehunkorjuuta, hän voi valita, millä menetelmällä rehu korjataan. Teemme töitä pääsääntöisesti hehtaaritaksalla, joten asiakkaalle toimitettava lasku ei merkittävästi vaihtele vuosittain. Paalaaminen tehdään kyllä kappalekaupalla, Mika muistuttaa.

– Minulla on kyllä paalivehkeetkin yhdessä pikkuserkun kanssa, toteaa Teemu. Kauempana olevien peltojen sadonkorjuuseen käytetään niitä. Samoin paalirehua tehdään saaresta seitsemän hehtaaria. Saaren silta kestää kyllä noukinvaunun tyhjänä, mutta kuorman kanssa sillasta ei kannata ajaa.

– Yleensä olen niittänyt ennakkoon siten, että Mika karhottaa ja Mikko hoitaa korjuun siilolle. Ensimmäisen sadon korjuuaikaa vain hieman haettiin, jotta se saatiin ajoitettua paremmin ja niitto oli käynnissä koko korjuun ajan. Joskus niittämässä on käynyt naapuri, Teemu kertoo.

Kun kalustosta otetaan tavallista enemmän irti etenkin rehunkorjuu aikana, tarvitaan myös ylimääräisiä kuljettajia. Niko on yleensä se, joka on koneissa toisen vuoron kuljettaja ja hän on ollut lähinnä Mikolla hommissa. Noukinvaunun kanssa ei voi oikein ketään ilman kokemusta laittaa ajamaan.
– Jos ensikaudella on vaikka enemmän korjuualaa, siirrytään kahteen vuoroon, jolloin kahdella kuskilla homma toimii, Mikko lupaa.

Karhotus vai mattoperä

– Kaikki eivät ole huomanneet vielä karhotuksen etua. Jos heinää on vähän, sitä on hankala karhottaa, mutta silloin vasta hidasta rehua on paalaimella tai vaunullakin kerätä, tiivistää Mika.

– Muutamaa mattoperäistä niittomurskaintakin olemme kokeilleet, mutta niistä yksikään ei ole vielä toiminut, niin kuin oletimme. Saattaa tietenkin olla, että vikoja on ollut yksilöissäkin. Tähän mennessä kaikki on kuitenkin palautettu koeajon jälkeen, jos niitä on saatu edes kaupan pihalta liikkeelle, muistelee Mika. Pääasia on tehdään hyvää jälkeä, eikä vain paljon hehtaareita, Mika kiteyttää rehunkorjuuta.

Viljat makkaraan

Rehunkorjuussa Mikkelät ovat olleet suurin asiakas, ja heillä myös säilötään vilja litistettynä Murskalla makkaraan. 2008 syksyn aikana on litistelty Mikkelöille 40 hehtaarin viljat makkaralla. Yhteensä makkaraan pakataan viljat noin 150 hehtaarilta. Metrille makkaraan sopii noin kahden, kolmen tonnin tavarat.

– Makkaraa olisi tehty viime vuonna enemmän, mutta sille ei ollut oikein sopivaa paikkaa. Siksi suuri osa viljasadosta kuivattiin ja sitä on nyt litistelty vuoden aikana sitten vähitellen aina erä kerrallaan, Teemu kertoo.

Kuivana litistäminen on hieman hidasta, mutta jyvän murskaaminen on kuitenkin syytä tehdä ennen syöttöä.

Haketusurakointia

Yksi Urakkauunojen ja etenkin Mika Metson urakointityö on haketus. Käytössä on Keslan Foresteri C 4560 LF.

– Tässä hinta-laatu suhde on hyvä ja traktorista vaadittava tehontarve on kuitenkin alhainen, kehuu Mika.

– Keslan hakkureiden osat ovat tulleen tarvittaessa sujuvasti riippumatta viikonpäivästä. Aina puhelimeen on joku oikea ihminen vastannut, kun varaosia on tarvittu. Muutama muu urakoitsija, joilla on muita hakkureita odottelevat osia toista viikkoa. Tämä on vain sellaista urakointia, että asiakassuhteet eivät vain pitkiä odotteluja kestä, Mika kiteyttää.

Mika toteaa, että markkinoilla on toki monia muitakin hyviä hakkureita, mutta ne maksavat sitten enemmän. ”Tämä sitä paitsi sopii hyvin meidän kohteisiin”. Kuutioita ei vielä vuodessa kerry mahdottomia, mutta toki asiakkaina on isojakin laitoksia. Isoimmalla asiakkaalle haketetaan noin 1000 kuutiota kuukaudessa.

– Ketju meillä on rakennettu niin, että isäni ajaa metsätähteen tien varteen ja minä haketan, kertoo Mika. Kun haketettavaa on kuitenkin vielä vähän, toimitan myös kuorman asiakkaalle. Usein hakekuorman teko vie aikaa vajaan tunnin ja kuormaa viedään pisimmillään kaksi tuntia. Jos kuljetusta tehtäisiin toisin, pitäisi paikalla olla oikeastaan kaksi miestä lisää ja haketettavaa pitäisi olla kolme kertaa enemmän. Siihenkin olemme varautuneet, että haketus toivottavasti lisääntyy, Mika jatkaa.

Hidasta risua

– Kun teemme pääsääntöisesti koko ketjun valmiiksi omalla porukalla, tiedän mitä haketettavassa kasassa on. Risu on hidasta hakettaa, mutta pahempi on, jos kuormien mukana on tullut kiviä, Mika huomaa.

– Meillä on kyllä varastossa tienvarressa odottamassa rankakasojakin. Suurin osa on kuitenkin metsään ostettuja hakkuutähteitä, jotka ajetaan itse tienvarteen ja haketetaan toimitussopimusten perusteella asiakkaalle. Puita haketukseen kerätään myös taajamien pihoista ja peltojen reunoista. Risun tiekuljetukseen on käytettävissä 50 kuution risukontti, koukkulavan päällä, Mika kertoo.

– Vetokoneemme Valtra 8950 on meidän tarpeisiimme sopiva. Yksi huono puolikin liikennetraktorivarusteisesta Valtrasta löytyy haketuksessa. ”Lokarit, kun pitää olla leveämmät, ei ohjaamosta istuimella istuen näe pölliä aivan viereen”, Mika nauraa. Meilläkin hakkuria on aiemmin pyöritetty 200 hevosvoimaisella traktorilla, nyt käytössä on 270 hevosvoimaa. Tutuilla urakoitsijoilla on käytössään 930 Fendt ja Valtran S-sarjalainen.

Haketusta tehdään lähes aina perävaunuun, mutta joillain kohteilla haketus tehdään suoraan varastoon tai asfalttikentälle.

Foresteri töissä

– Kyllä tämä Keslan oma kuormain kaikista puheista huolimatta on mielestäni itse ajamistani paras vaihtoehto tähän hakkurin syöttöön. Ja vaikka rummulla syöttää reilusti tavaraa, veto ei merkittävästi muutu mihinkään. Se on Foresterin viistoterien ansiosta, jotka viiltävät hakkeen irti, kehuu Mika. Ja jos rumpu pyörii 1000 kierrosta minuutissa ja rummussa on kuusi terää, lyödään puuta 6000 kertaa minuutissa. Polttoaineen kulutus tässä pysyy pienenä, jopa alle 0,4 litraa haketettu hakemotti.

– 45 -senttinen suuaukko hieman tietenkin rajoittaa syötettävän materiaalin kokoa. Jos puu on 30 senttiä halkaisijaltaan ja karsimatta jäänyt oksa kyljessä on 18-senttinen, aiheuttaa se hetkellisen ongelman. Niitä ongelmia tulee onneksi harvoin, Mika kuittaa.

Pisimmillään tällä käydään töissä noin 100 kilometrin etäisyydellä, jolloin haketettavaa pitäisi kuitenkin olla jo useampi sata kuutiota. Jos etäisyys on pitkä, laskutetaan asiakasta myös matkasta.

– Oletan kuitenkin, että vuoden sisällä haketusmäärät tuplaantuvat. Tämän koneen kanssa jo uskaltaa ottaa tilauksia vastaan, ja sanoa että haketus onnistuu, Mika lupaa.