Turve uusiutuu – saadaanko korko käyttää?

Koneyrittäjät haluavat tasapuolisen kohtelun yrittäjille, myös turveyrittäjille. Kun asiansa hoitaa saatujen lupien ja yhteisten pelisääntöjen mukaan, pitäisi kaikki olla kunnossa. Marko Vainionpää Alavudelta on nostanut turvetta ja lämmittänyt sillä ja puuhakkeella vuosikymmenet. Liiketoiminta on pitkäjänteistä, joka sopii alihankkijoille ja asiakkaille.

Marko Vainionpää on keitetty monessa liemessä, joten faktaa tulee selkeästi kuin nauhalta. Oman yritystoiminnan lisäksi Marko on vuosikausia ollut Koneyrittäjien toiminnassa mukana Etelä-Pohjanmaan koneyrittäjissä puheenjohtajana ja liiton varapuheenjohtajana sekä koneyrittäjien energiavaliokunnan puheenjohtajana. Marko on myös Suomen Yrittäjissä energiavaliokunnassa. Oma pesä on laitettu sellaiseen kuntoon, jotta toimintaa voidaan läpinäkyvästi esitellä myös ulkopuolisille.

-Jos yritystoimintaa ajatellaan kokonaisuutena, niin kaikki asiat pitää olla kunnossa, ennen kuin voi nukkua yönsä hyvin. Koneyrittäjät haluavat, että kilpailu on tasapuolista ja siksi kannustetaan jäsenistöä laittamaan asiansa kuntoon. Sitä toki edellyttävät viranomaisetkin, mutta myös asiakkaiden pitäisi tällaisia asioita kysellä, Marko kannustaa. Koneyrittäjät myös auttavat jäseniään lupaprosesseissa, jolloin kaikkien ei tarvitse opetella lupahaun kaikkia kiemuroita. Linkistä aukeaa sivusto hakemuksen edistämiseksi. Toki alalle kuin alalle sattuu joukkoon aina tapauksia, jotka eivät pelisäännöistä piittaa ja herkästi pilaavat samalla kaikkien muidenkin maineen. 

-Haluamme yhdistyksenä puolustaa jämptejä yrittäjiä, joilla on halu laittaa asiansa kuntoon, Marko toteaa.

Marko perusti isänsä ja veljensä kanssa yrityksen vuonna 1995 Alavuden Erikoissahauksen nimissä. Myöhemmin Marko osti isänsä ja veljensä yrityksestä pois ja jatkoi yksin yrityksellä Pohjanmaan Biolämpö .

-Meillä omaa, luvitettua ja nostossa olevaa suota on ollut alusta saakka. Vuonna 1996 aloitettiin turvetuotanto ja ensimmäinen 300 kW kattila tuli hoitoon vuonna 2004. Vuonna 2005 tuli seuraava kattila, Marko kertoo.

Palaturpeessa aloitettiin tekemään yhteistyötä ensin Biowatin kanssa. Sitten saatiin kontakti Närpiöön, missä kaivattiin pitkää sopimusta. Sitä sopimusta on nyt jatkunut kohta kymmenen vuotta. Sen jälkeen ei kyseisillä kasvihuoneilla ole poltettu litraakaan lämmitysöljyä. Tarvittaessa on löytynyt sopivasti ylitehot kotimaisella polttoaineella, kun esimerkiksi 4,8 MW kattilasta on otettu ulos lähes 7 MW huipputehona.

Nykyinen lupamäärä riittää

Turve ja sen ekologisuus on puhuttanut suomalaisia vuosikymmenet. Monilla on mielessä vanhat ongelmat, joita toki aiheutuikin. Aikoinaan toimittiin sen aikaisten säädösten mukaan, kuten monella muullakin alalla ja nykymittapuun mukaan esimerkiksi turvepuolella vesistönsuojelu oli vajavaista.

Nykyiset ympäristöluvat ovat päivitetty ja kaikki tuotantokäytössä olevat suot ovat uusien säännösten mukaan toimivia. Vanhoja lupia piti uusia takautuvasti, mikä on länsimaisessa oikeusjärjestyksessä poikkeuksellista. Kun lupaa haetaan jokaiselle suolle. Yksi luparaja on maksimissaan 10 hehtaarin suo.

-Sellaisia soita on tällä seudulla melko paljon, kun alueet eivät ole yhtenäisiä, Marko kertoo.

-Meillä itselläkin on muutama sellainen suo ja usealla yhteistyökumppanilla on 10 hehtaarin soita, Marko jatkaa. 10 hehtaarin ympäristölupa edellyttää samanlaisia suodatusjärjestelmiä kuin isompikin suo, mutta lupamaksu on pienempi.

Yksi uuden lupakäytännön ongelma on se, että kaikki eivät uusi lupaansa ja suo jää siihen. Turvetta jää pintaan, vaikka turvekerros kannattaisi nostaa ylös hiekalle saakka. Jos suo ei ole tuotantokäytössä, se on suurempi ongelma ympäristölle kuin tuotantosuo toimivine käsittelyjärjestelmineen.

Nykykäsityksen mukaan turvemaasta vapautuu hiilidioksidia riippumatta siitä, onko turvemaa peltona, turvetuotannossa vai jääkö suo odottamaan uutta kasvillisuutta. Kun turve otettaisiin talteen, niin turpeesta saataisiin ainakin energia hyötykäyttöön.

-Siitä olisi etua koko kansantaloudelle. Muutenhan energia menee haaskuun, Marko muistuttaa.

Luvituksessa pitää muistaa myös se, että isolta alalta tuleva vesimäärä on hurjasti paljon isompi ja jos ne puhdistuslaitteet sammutetaan, vesistö saattaa mennä huonoon kuntoon.

Turvekeskustelu on menossa erikoiseen suuntaa. Soiden ennallistamisesta on ollut puhetta ja ennallistettuja soita on jo nyt, joita ei olisi pitänyt ennallistaa, kun puu kasvaa, Marko pohtii. Jos ojitetulta suolta nyt puut poistetaan ja ojat tukitaan, niin tiettävästi siinä vasta on hiilidioksidi- ja metaanilähde. Metsän kasvun voimistaminen syö vapautuvan hiilidioksidin ja metsää kannattaa hoitaa poimintahakkuilla, jolloin puustoa on koko ajan. Turve toki vähitellen palaa alta vähitellen, mutta jos puuta on päällä kasvussa, niin puu syö sen. 11 miljoonaa kuutiometriä puuta kasvaa nyt ojitetuilla soilla, eikä niitä soita kannata päästölähteeksi enää ottaa.

Tuotetaan energiaa

-Minulle yrittäjänä on tärkeää, että saamme oman yrityksen työt tehtyä, tuotettua riittävästi energiaa asiakkaille ja toisaalta yhteistyöverkostot pysymään kunnossa, jolloin koko alue voi hyvin, Marko kiteyttää.

-Energiaa tuotetaan hakkeella ja turpeella. Sitä ei tarvitse pohtia, kumpi on parempi, vaan sitä että molempia tarvitaan, Marko painottaa. Pohjanmaan Biolämpö toimittaa tavaraa sekä omiin, että asiakkaiden laitoksiin. Kaikkiin laitoksiin toimitetaan erilaisia sekoituksia, joita tehdään omassa terminaalissa.

Laitokset ovat säädetty toimimaan optimaalisesti, jolloin niiden nuohoustarve on minimaalinen ja hyötysuhde mahdollisimman korkea. Kun poltettava materiaali on mahdollisimman tasalaatuista, pysyvät laitokset mahdollisimman tuottavana.

Toisaalta esimerkiksi Närpiöön kasvihuoneille, missä kasvatetaan tomaatteja, ajetaan vuodessa 700-800 täysperävaunullista kuormaa. Kulutustahti talvella kahdessa isoimmassa laitoksessa on lähes 60 kuormaa kuukaudessa.

Muutoksia markkinoilla

Bioenergiamarkkina on kokenut vuosien varrella melkoisia muutoksia. Muutama vuosi sitten energiapuulla ei ollut oikein mitään arvoa ja rankakasa tien varressa oli edullinen ostaa. Nyt energiapuusta pitää taas maksaa kohtuullista hintaa.

Viime vuoteen saakka kuitupuusta oli kova kysyntä ja kaikki kuitupuu käytettiin teollisuudessa. Teollisuus oli pari vuotta sitten jo huolissaan, jotta eihän kuitupuuta vain ajaudu suoraan polttokattilaan. Nyt kuitupuuta taas päätyy suoraan kattilaan jopa teollisuudesta, kun markkinat eivät vedä. Se tarkoittaa pienempiä vientituloja Suomelle.

-Suhdannevaihtelut ovat monessa suhteessa hankalia, kun kysyntä ja tarjonta vaihtelevat lyhyelläkin sykkeellä. Energiatuottajan on siinä mukana oltava, seurattava markkinoita ja pidettävä varastot riittävän isoina, jotta haluttuja sekoituksia voidaan tehdä.

-Meillä tässä Etelä-Pohjanmaalla on energiapuuta kerätty ahkerasti ja nyt on puhuttu, jotta esimerkiksi Seinäjoen lämpölaitos ottaisi turpeen sijaan enemmän puuhaketta polttoon. Siinä on vain se ongelma, jotta jos turve korvattaisiin kokonaan hakkeelle, haketta tarvittaisiin yksin Seinäjoelle noin 900000 kiintokuutiota vuodessa. Jos Vaasan voimala vaihtaisi hakkeeseen, tarvittaisiin miljoona kuutiota haketta korvaamaan turve. Sellaisia määriä tästä ei vain helpolla löydy, Marko laskee. 

-Turvenostoalan ei tarvitse kasvaa, mutta ei se juuri supistuakaan voisi. Jos tuotanto ajetaan alas, niin parin vuoden päästä sitä ei enää nosteta, kun turvetta taas tarvittaisiin. Seuraavan kerran turvetta tarvitaan enemmän, kun kaikki puu kelpaa taas teollisuudelle ja talvi on pitkä ja kylmä, Marko ennakoi.

-Meidän yritys tuottaa vain lämpöä, eikä raaka-aineella on suurta merkitystä. Asiakkaat toki haluavat erilaisia sekoituksia ja esimerkiksi turpeen osuuden rajaamista. Turpeella on kuitenkin merkittävä rooli palotapahtumassa, kun kuivalla turpeella saadaan vakioitua märän hakkeen polttoa. Mitä etäämmälle kuormia viedään, sitä merkittävämmäksi tulee kuljetuskustannus ja siksi etäällä oleville laitoksille ei mielellään viedä huonoa tavaraa, Marko toteaa. 

Markkina muuttunut

Suomessa käytetään nostettua turvetta energiaksi, kuivikkeena ja kasvuturpeena. Kasvuturvemarkkina on kasvanut viime vuosina, kun turve on puhdasta. Energiaturvemarkkina taas on hiipunut vähitellen.

-Turve on kuitenkin uusiutuvaa, joten fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi se sopii hyvin, eikä poltto aiheuta sen enempää hiilidioksidi päästöjä kuin aikoinaan niitä on turpeeseen sitoutunut, Marko muistuttaa.

Jos tarkastellaan Suomen eri kolkkia, niin turve on kuitenkin toimiva paikallinen polttoaine pitämään kiinteistöt lämpöisenä. Turvetta ei kannata tolkuttomasti pyörien päällä kuljettaa ja vielä vähemmän haketta.

Pohjanmaan Biolämpö

-Olen turvepuolella uinut vastavirtaan, kun juuri ostin eläkkeelle jääneen aikaisemman alihankkijan 30 hehtaaria suota ja koneet. Tuotanto siirrettiin meidän nimiin. Ja uudempi hankinta on 70 hehtaaria pintavalutuskentän kanssa. Meitä toki pitää liikkeellä sopimuksemme asiakkaiden kanssa, Marko muistuttaa.

Tuotannossa on Suomessa nykyisin yhteensä 42000 hehtaaria suota. Uusia ympäristölupia ei aivan valtavasti vuodessa tarvitse hyväksyä, jotta tuotanto saadaan pidettyä yllä. Nykyiset tuotantosuot toki kannattaa käyttää aina loppuun, koska tilastoissa ne ovat ainakin päästölähteitä. Se, että niistä nostetaan turve loppuun saakka, ei muuta tilannetta mihinkään. 

-Kaikilla soilla Suomessa ei ole turvetta joka vuosi nostettu, vaikka kelit olisivat antaneet myöden. Meidän soilla nostoa on tehty aina sään salliessa, jolloin varasto on saatu pidettyä riittävän suurena.

-Viime vuonna 78,2 milj. kuutiota puuta hakattiin viime talvena teollisuuden tarpeisiin, mutta kuorikasat olivat tyhjät, kun tultiin tähän talveen. Jos tämän talven lämmityskausi olisi ollut kylmä ja pitkä, Suomesta olisi loppunut poltettava tavara. Luken tilastojen mukaan poltettavaa oli 3,5 miljoonaa m3 varastossa, mikä riittäisi kuukauden pitkään pakkasjaksoon, Marko laskee.

Ei tarvetta kasvattaa

-Turvetuotantoa ei tarvitse kasvattaa, Marko muistuttaa. Toisaalta sen verran pitäisi olla puskurivarastoa, että aina olisi ylivuotista turvetta tarjolla. Turvetta ei tarvitse kuljettaa lähialuetta kauemmaksi, vaan sillä hoidetaan lähialueen asiakkaat ja heidän lämmitystarpeensa.

Marko vertaa tilannetta Norjaan, joka on rakentanut öljyrahoillaan noin 1000 miljardin euron rahaston. Vaikka Suomen soissa on enemmän energiaa ja samalla rahaa kuin Norjalla öljyssä, niin Suomen turvevauraus ei näy missään. Turve on vain paikallinen tuote, joten isoja markkinoita sillä ei Suomen ulkopuolella ole. 

-Kyse on ennemminkin siitä, halutaanko Suomessa olla nöyristelijöitä ja luopua omasta hyvinvoinnista, Marko pohtii. Onneksi turpeelle kuitenkin määritettiin huoltovarmuustavoite hallitusohjelmassa.

-EU olisi myöntänyt Suomelle aikoinaan vuonna 2003 biostatuksen ja oikeuden hyödyntää vapaasti turvevaroja sen verran, kuin turvevarat kasvavat eli pääoman koron. Näin on Ruotsissa. Hallitus määritteli lopulta arvalla turpeen vuonna 2006 hitaasti uusiutuvaan kategoriaan ja aikoinaan laskettiin turpeelle tonnille 361 g päästöjä. Mutta kun turvetta kasvaa uutta koko ajan, Marko muistuttaa. Aktiivisen maankäytön ulkopuolella olevia 4 miljoonaa hehtaaria soita ei kuitenkaan otettu laskelmiin mukaan, vaikka ne sitovat koko ajan hiilidioksidia noin 1000 kg/ha/kesä. Jos laskelmat olisi tehty oikein, Suomea voitaisiin silloin sekä laskelmissa että reaalimaailmassa lämmittää 0-päästöillä puun ja turpeen kanssa. 6 miljoonaa hehtaariahan on ojitettuna joko metsämaana, peltona tai rakennusmaana, Marko luettelee lukuja.

Pitkäaikaiset tavoitteet

-Tavoitteena itselläni on pitkät sopimukset ja myös yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitellaan samaa. Tällöin hinnat ovat reilut ja alihankkijat pystyvät investoimaan. Autoilijan on helppo suunnitella ajonsa puskureiden ansioista. Toimituksissa tavoitteena on 100 % varmuus ja puskureilla molemmissa päissä se on mahdollista.

Kun pelisäännöt muuttuivat ja lainsäädäntöä muutettiin takautuvasti, myös alle 10 hehtaarin nostoalueisiin edellytettiin ympäristölupaa. Niitä on arviolta 450, joista ehkä puolet hakee uutta lupaa. Soissa, joissa on luvat kunnossa, pitää olla myös vesiensuojelu kunnossa ja taloudellinen hyöty jatkuu. Jos lupaa ei haeta ja suo jää oman onnensa nojaan ja vesistösuojelurakenteet poistuvat ja turpeen luonnollinen palaminen kentässä jatkuu.

-Maailma on kovin epävakaa ja erilaisiin kriiseihin pitää varautua. Me täällä Suomessa ollaan hieman syrjässä ja kärsitään nopeasti kriiseistä. Siksi huoltovarmuudesta on syytä pitää huolta, koska turvetta pitäisi olla varastossa yhden vuoden tarve, Marko muistuttaa.

Koneyrittäjät ovat ainoa järjestö, joka turvetta puolustaa. Työ jatkuu hankkeessa, jonka tavoitteena on saada alle 10 hehtaarin soiden ympäristölupahakemukset vireille määräajan eli 31.8.2020 loppuun mennessä. Hanke on osittain ympäristöministeriön rahoittama, joten paine saada nämä, arviolta noin 450 suota lupien piiriin on kova. Varsinkin kun ympäristölupahakemuksen teko ei ole välttämättä helpointa hommaa ja asiantuntijoita, jotka sen hallitsevat on rajallinen määrä. 

– Koko turvealan, mutta myös yksittäisen yrityksen pitää kestää ulkopuolinen tarkastelu kaikissa tilanteissa. Meillä esimerkiksi vesinäytteet kerää ulkopuolinen taho, joten niiden luotettavuutta ei tarvitse selitellä. Me halutaan pitää etenkin jäsenistön puolta ja tehdä asiat kunnolla, jolloin kaikilla on järkevää tekemistä, Marko tiivistää.

-Nykyisten turvesoiden kanssa ei pitäisi enää jarrutella. Kaikkien kannalta olisi paras, kun turve kuorittaisiin hiekkaan saakka ja sitten suon käyttötarkoitus vaihdetaan, Marko päättää.