Suokoneelta laitteet suolle ja pellolle

Suokone on yksi niistä alan yrityksistä, joka on osaltaan kantaneet yritystoiminnassaan ”vastuun tai haitat” harjoitettavasta energiapolitiikasta. Kun poliittisia päätöksiä on tehty turvetuotannon kohtalosta, näkyy se tilauskirjoissa Suomeen. Toisaalta panostukset vientiin ovat lisääntyneet ja nykyään noin 80 % toimituksista suuntautuu Suomen rajojen ulkopuolelle.

Suokoneen tuotevalikoima kohta 50-vuotisessa historiassa on alusta saakka suunniteltu soiden hyödyntämiseen, jotta niistä voidaan nostaa turve hyötykäyttöön. Paljon turvetta on toki vuosien varrella noussutkin kansakunnan kiinteistöjen lämmittämiseen ja muuhun käyttöön. Kalusto sopii pitkälti myös peltojen ja tonttien raivaamiseen. Suokoneen valmistamilla tuotteilla harjoitetaan aktiivista maan tasaamista ja muokkaamista. Aivan uutta ovat erilaiset hydraulikäyttöiset pikkujyrsimet, joita käytetään kiinteistötöissä, kun esimerkiksi halutaan poistaa tehokkaasti polannetta.

Tuotekehitystä on tehty vuosien aikana valmistettaviin tuotteisiin runsaasti ja tuotekehitystä tehdään edelleen. Uusi patenttihakemus on taas laitettu vireille. Uusia koneita tehdään toki edelleen, mutta niiden päämarkkina ei ole useinkaan Suomessa. Suokoneen tuotteiden ominaisuudet on huomattu eri puolilla maailmaa. Vientiä Venäjälle on ollut vuosia, Baltian maat ovat olleet vientialue jo pitkään. Ranskassa on ollut tehokas jälleenmyyjä vuodesta 1991 jonka välityksellä kunnostusjyrsimiä on toimitettu Ranskan ja Saksan markkinoille säännöllisesti.

”Ammattitaitoinen jälleenmyyjä on viennissä erityisen tärkeä, jotta asiakkaalle kerrotaan realistisesti, mitä koneella voidaan ja kannattaa tehdä ja mitä kuuluu takuuseen ja mitä ei”, Tuomo Meriläinen pohtii. Työnäytökset potentiaalisille asiakkaille ovat olennaisia, jotta asiakkaat näkevät, mitä koneilla saadaan aikaiseksi. Pohjois-Amerikan maahantuoja piti juuri polanteenpoiston työnäytöstä 30 asteen pakkasessa, Tuomo kertoo.

Satsataan vientiin

Kun laitteita toimitetaan vientiin, niin siinä eri alueiden erot tasoittavat vaihteluita markkinoissa. Esimerkiksi Kanadassa viime kausi turvetuotannossa oli heikko, joten varaosiakaan ei juurikaan tarvittu. Venäjällä turvetuotantoa ollaan koko ajan laajentamassa, joten markkina sinne kasvanee tulevina vuosina edelleen. Ehkä jossain vaiheessa turvetta tuodaan suuremmissa määrin Venäjältä, kun täällä sitä ei ”suvaita nostaa”, Tuomo päivittelee.  

Suokone on vuosia panostanut vientiin ja kysyntä ulkomailla säilyy ja jopa kasvaa. Venäjällä on tulevaisuudessa isot konetarpeet, mutta paljon ne ostavat kalustoa myös Baltian maista. Teknologista eroa ei juurikaan enää ole ja uusia tuotteita osataan kehittää Baltiassa ja Puolassakin. Ja ne maat ovat kuitenkin vanhoja teollisuusmaita.

Tämän alan koneet ovat kohtalaisen raskaita eli raaka-ainetta kuluu paljon. ”Raaka-aine on Baltiassa halvempaa kuin meillä, kun materiaalin hinnoittelupisteenä meille on Helsinki. Nyt toki paljon leikkeitä tulee suoraan alihankkijoilta, mutta maksaa se metalli heillekin”, Tuomo pohtii ja jatkaa, että ”metallia ei meillä mene yhtään leikkeissä hukkaan, kun vain valmiista tavarasta maksetaan”.

Edelleen Suokoneella polttoleikataan muutama tunti päivässä. Tämän lisäksi sahalla käsitellään palkkeja ja pyörötankoja.

”Jalostusarvoa saadaan toimivalla suunnittelulla. Materiaalivalinnat ovat myös tärkeitä. Muutama vuosi sitten esiteltiin jyrsimeen käännettävä seulaverkko. Nyt uusissa malleissa seulaverkko on liukuva ja uusille ideoille on maailmallakin kysyntää. Kun idea on toimiva ja työssä kestävä, asiakkaat oppivat luottamaan koneeseen. Jalostusarvoa täällä kohotetaan, jotta asiakkaat saavat työhönsä sopivampia kamppeita”, Tuomo painottaa.

Eri käyttötarkoituksia turpeelle

”Palaturve jää toivottavasti jotenkin täällä henkiin, mutta jyrsinturpeelle tulee energiakäyttöön suuria ongelmia. Palaturpeen käyttö on pääasiassa pienemmissä lämpölaitoksissa ja edellyttää tuottajilta paljon pieniä toimitussopimuksia”, Tuomo toteaa.

Julkisuudessa on ollut puhetta kasvuturpeesta ja sen käyttömahdollisuuksista. Se saadaan toki pinnasta talteen kuten rahkasammalkin, mutta jos pintaa kuoritaan, tällöin kannattaa suo koluta jälleen pohjia myöden ja ottaa myös energia talteen. Kun suon aikoinaan varastoima uusiutuva käyttökelpoinen materiaali on käytetty, suo voi aloittaa uuden kierron. Nykyistä töisevää ja kallista lupaprosessia ei kannata tehdä pelkän pintaturpeen tuottamiseen, vaan markkina pitäisi olla myös maatuneelle kerrokselle, jota yleensä on suurin osa turvekerroksesta.

”On turvetuotanto Suomessa kuitenkin huomattavasti paremmin perusteltavissa luonnon kannalta kuin öljyn tai kivihiilen käyttö”, Tuomo pohtii.

Suocco

Suokoneen yksi erikoinen tuote on Suocco -telatraktori. Sen uusin mallisarja esiteltiin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi vuonna 2011. Itse Suoccolla on pidemmät perinteet, kun ensimmäinen Suocco valmistettiin vuonna 1979 Yhdysvaltoihin. Nyt uudessa valmistussarjassa ollaan telatraktorissa numero kolme. Edellinen valmistui 2014. Nyt toki traktoria on myös päivitetty. Runkorakenne on pidennetty, jotta konehuoneeseen sopii ”urea”-varustellumpi voimakone. Itse moottori on sama kuin aikaisemminkin eli Volvo, mutta päästömääräykset pitää täyttää ja tavaraa tungetaan enemmän pellin alle.

Suocco on alun pitäen suunniteltu tela-alustaiseksi. Nyt valmistuvaan Suoccoon asennetaan aiemmin tuplateloilla toimitetun Suoccon paritelat, jotka jäivät joutilaiksi, kun kone toimitettiin rautateloilla USA:n urakointiretken kautta Indonesiaan, rautatelat teetettiin Häggblom Oy Ab:lla Kokkolassa. Ohjaamo on Lännen tuotantoa.