Savunpoistoaukko risukouralla säästää verta, hikeä ja kyyneleitä

Palomiehet pois palavien rakennusten katoilta

Kymenlaakson pelastuslaitoksen asemamestarit Saku Tauriainen ja Harri Liljeqvist ovat tehneet merkittävää pioneerityötä paloturvallisuuden alalla, sillä he ovat yhteistyössä Cargotecin kanssa kehittäneet savunpoistoaukon raivaamisprosessia kuormausnosturin avulla suoritettavaksi. Savunpoistoaukkoja käytetään erityisesti haasteellisia ontelopaloja sammutettaessa ja tähän asti aukkojen teko on ollut manuaalisesti suoritettavaa, erittäin raskasta ja vaarallista työtä.

Tauriaisen ja Liljeqvistin kehittämällä koneellisella menetelmällä tulipalojen sammutus tehostuu ja samalla potentiaaliset vaaratilanteet sammutustyössä vähenevät selvästi. Järjestelmä soveltuu erityisesti vaikeasti havaittaviin ja vaarallisia hormi-ilmiöitä aiheuttaviin ontelopaloihin rakennusten ullakoissa ja yläkolmioissa. Miehet kertovat idean kuormausnosturin käytöstä syntyneen vuoden 2011 lopulla ja Tauriainen otti projektin opiskelunsa kehittämishankkeen aiheeksi.

Kun kyseessä ovat työtehtävät, joissa sekä henkilö- että taloudellisten vahinkojen estäminen on kyseessä, täytyy käytettävän kaluston olla huippuluokkaa. Kymenlaaksossa raivausyksikön alustana toimii 400 hevosvoiman 6 x 4 Scania, mikä takaa massaltaan 22 tonnin ajoneuvon luotettavuuden ja riittävän etenemiskyvyn vaikeissakin olosuhteissa.

Päällirakenteiden määrä tämänkaltaisessa erikoisajoneuvossa on tietenkin mittava. Auton takaosassa sijaitsee 17 tonnimetrin Hiab XS 166 D -kuormausnosturi, jossa on 15 metrin ulottuvuus. Keulassa menoa varmistaa kymmenen tonnin vinssi, vesisäiliön tilavuus on 3 000 litraa ja vesipumppuna toimiin Esteri D240, jossa on kaksi paineyhdettä. Lisäksi ajoneuvossa on runsaasti raivauskalustoa, ensiapuvälineistöä, paineilmalaitteita ja ajoneuvon katolla sijaitsevat esimerkiksi nosturin henkilökori sekä risukoura.

Risukoura poistaa kattotyöskentelyn vaarat

Perinteisessä kattotyöskentelymenetelmässä kaksi palomiestä muodostaa työparin, joka nousee katolle raskaiden työvälineiden kanssa sekä lisäksi tulee vielä olla varmistusta hoitamassa pari turvamiestä. Palokaasujen jäähdyttämistä varten tehtävän aukon sijoituksessa tarvitaan myös paloesimieheltä runsaasti pelisilmää, sillä riskit on harkittava tarkoin ja tuhoisa katon romahtamisen vaara tulee aina pitää mielessä. Käytännön työssä haastavissa olosuhteissa savunpoistoaukon kolmen neliön minimikoko jää yleensä saavuttamatta, sillä jyrkillä ja liukkailla katoilla moottorisahan kanssa työskentely ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Kuormausnosturia ja risukouraa käytettäessä palokaasujen jäähdytys nopeutuu ja mikä tärkeintä, turvallisuus kasvaa huomattavasti.

Prosessi kehitetty käytännön työssä

Kuormausnosturia käytettäessä sammutusyksikkö peruutetaan noin neljän metrin etäisyyteen räystäästä ja varmistetaan, ettei sähkölinjoja ole haittaamassa toimintaa. Hiabin toimintaa hoidetaan kauko-ohjausyksikön avulla ja tukijalkojen laskemisen jälkeen on vuorossa ajoneuvon kalustotilan katolla olevan risukouran kiinnitys ja hydrauliikan kytkentä. Harjoitusten kautta näissä toimenpiteissä ei kulu kuin muutama minuutti ja näin päästään nopeasti itse kohteen kimppuun.

Koura viedään katon harjalle, josta puristetaan ensimmäiseksi ajoneuvon puoleinen kynsipari katosta läpi katon harjan alle. Tämän jälkeen puristetaan koura täysin kiinni ja puomin hydrauliikalla vedetään ponttilaudat irti.

Vesisumujärjestelmällä lisätehokkuutta

Kymenlaakson pelastuslaitos on yhteistyössä Cargotecin kanssa kehittänyt risukouraan myös ainutlaatuista vesisumujärjestelmää, jonka ensiesittely tapahtui Jyväskylän Kuljetusnäyttelyssä. Järjestelmässä risukouran kahteen piikkiin vedetään vesisumuletku, joiden kautta pystytään suihkuttamaan vettä jopa 150 litran minuuttiteholla. Tauriainen kertoo, että suurimpana ongelman tuotteen kehityksessä oli kauhanpyörittimen läpikulku, mutta myös tämä haaste on nyt pystytty ratkaisemaan toimivasti. Järjestelmän avulla pystytään palokohteen katto puhkaisemaan varovaisesti, jonka jälkeen piikkien vesisuihkua käytetään palokaasujen jäähdyttämiseen muutaman minuutin ajan. Tämä takaa, että itse savunpoistoaukon voi tämän jälkeen tehdä turvallisesti ilman hormi-ilmiön vaaraa.

Tauriaisen ja Liljeqvistin tavoitteena on aikaansaada laajemmassa käytössä oleva toimintamalli ontelopaloihin. Järjestelmää on Kymenlaakson alueella koekäytetty jo kymmeniä kertoja ja se on osoittanut toimivuutensa hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Ontelopalojen lisäksi kouralla on hoidettu esimerkiksi purkutöitä sekä kolaripaikkojen raivauksia. Miehet myöntävät, että järjestelmän käyttöönotto vaatii valmiutta investointeihin sekä vanhojen menetelmien kyseenalaistamista. He antavatkin kiitosta palopäällikkö Jukka Ruuskaselle, joka on tarjonnut heille mahdollisuuden kehittää toimintaa.

www.kympe.fi, www.hiab.fi