Piipsan Turve Oy:ssä minimoidaan hävikkiä

Piipsan Turve Oy perustettiin vuonna 2006, mutta Jari on urakoitsijana ollut suolla töissä 23 vuoden aikana. Tänä aikana on koeteltu monia menetelmiä ja koneita. Parhaat menetelmät ovat jääneet elämään, ja niitäkin yritetään parantaa koko ajan, kertoo Jari Närhi Piispan Turve Oy:stä.

Maasta kattilaan

Piipsannevalla Haapavedellä urakoivan Piispan Turpeen omistaa kaksi yritystä. Vapo ja JJ Peat Oy jossa Jari on toimitusjohtaja ja yksi omistajista. Suot, turvealueet ja ruokohelpiviljelmät, ovat vuokralla Vapolta. Turve ja ruokohelpi kuljetetaan sopimuksen mukaan Vapon voimalalle ja hinta saadaan e/MWh-periaatteella lämpövoimalan varastossa tai kaatosuppilossa. Piipsan Turve on siis tuotantoyhtiö, joka hoitaa tuotantoalueiden kunnostukset, korjuun, varastoinnin ja kuljetuksen lämpölaitokselle.

Monella työmaalla ovat urakoitsijat töissä omilla koneillaan ja urakka on pilkottu useampaan osaan. Tällöin saatetaan tehdä turhaan töitä tai yhdellä työvaiheella hankaloitetaan seuraavaa.

– Kaikki työt meillä on yritetty virittää siihen malliin, että Piispan Turpeella kulut olisivat mahdollisimman pienet ja tulot suuret, kertoo Jari.

– Kun hoidamme koko ketjun, meillä ei ole välimit­tauksia, ja lopputuotteessakin on vain yksi mittaustapa. Se antaa korjuuketjuun ja toimintaan selkeyttä, Jari esittelee.

Kalusto kunnossa

Välineet tavoitteeseen pääsemiseksi on viritetty kuntoon, kun korjuukausi alkaa. Ruokohelven niitto oli aloitettu jo toukokuun alussa. Perjantaina 14. toukokuuta oli korjattu noin 300 hehtaaria 500:sta. Korjuuta oli aloitettu kuivimmilta pelloilta ja työ eteni sitä mukaan, kun olosuhteet sallivat.

Töissä on omia miehiä ja urakoitsijoita. Turvetyö ja ruokohelven viljelyyn tarvittavat työvälineet paitsi traktorit ovat lähes poikkeuksetta Piispan Turpeen. Traktoreita on kahdeksalta urakoitsijalta ja muutamalta urakoitsijalta töissä on useampi traktori, yhteensä 12. Omia työyksiköitä on 16.

– Meillä on lähdetty siitä, että laitamme työkoneet valmiiksi ja urakoitsija tuo traktorin ja työpanoksensa. Tällöin me määrittelemme sen, millä työlaitteilla työ ketjussa sujuu parhaiten. Urakoitsijalle luovutetaan työkone käyttöön ja hän huolehtii päivittäisistä huolloista ja pikkuremonteista. Isommat remontit hoidetaan Piipsan Turpeen pajalla, Jari esittelee.
Tarvittaessa traktoreiden polttoaineet tankataan Piipsan Turpeen säiliöstä, jollei urakoitsija halua pitää omia polttoaineitaan.

Korjuu järjestyksessä

Piipsan Turpeelle kahden eri tuotteen, turpeen ja ruokohelven, korjuu sopii hyvin. Soita kunnostetaan talvella ja keväällä. Kun ruokohelven korjuu alkaa, otetaan suurin osa miehistä töihin ja kun korjuu jatkuu turpeella, on täysi tohina päällä.

Niittoa Pöttingerillä

Suolla, kuten monella muullakin työmaalla, ei ole varaa pitää epävarmoja koneita. Jos joku kone ketjusta särkyy, odottaa monta miestä ketjussa, että työ pääsee taas etenemään. Odottaminen maksaa. Niittokone on yksi ruokohelpikorjuun avainkoneista ja niittoa tehdään yhdellä traktorilla.

– Meillä on kokeiltu monen merkkisiä niittokoneita ruokohelvellä. Koneen pitäisi kestää samaan aikaan rankkaa niittoa ja vielä niitto-olosuhteita, Jari aloittaa.

Ruokohelpipelto on usein epätasainen ja kivinen, kun routa nostaa kiviä. Samaan aikaan vieressä saattaa olla upot­tava reikä. Piipsan ruokohelpipellot olivat kuitenkin yhdet tasaisimmista, missä olen vuosien varrella käynyt. Edellisvuoden raiteita ei ollut, mutta kiveen niittokone kävi kiinni useasti.

Sauli niittää

Niittotyötä hoitaa Sauli Pinolehto Pinolehto Oy:stä. Saulilla on allaan uudehko 6930 John Deere.

– Tämän esittelykäytössä olleen traktorin sain alleni 37 tuntia sitten, joten erityisen paljon ei ole kokemuksia vielä kertynyt, Sauli muistuttaa.

Etukäteen traktoriin oli ajettu 300 tuntia.

– Traktorin toimitus minulle hieman viivästyi, kun tuhkapilven vuoksi ei saatu osia etunostolaitteeseen ja etuvoimanottoon, mutta myyjä järjesti korvaavan koneen tilalle, joten töitä oman koneen puuttuminen ei haitannut. Portaaton vaihteisto näissä olosuhteissa kuitenkin on mukava, Sauli kehuu.

Kesällä turpeennostossa tällä traktorilla vedetään ja pyöritetään hihnakuormaajaa, jolla lastaan turvevaunuja. Talvella traktoria käytetään kunnostushommissa, kun siirretään ojien kaivuumaita. Yleensä sitä työtä on pari kuukautta.

– Olen ollut vuodesta 1993 saakka Närhen veljeksillä töissä aliurakoitsijana yhdellä traktorilla. Niittolaiteet ovat Piipsan Turpeen. Niittämässä olen hehtaaritaksalla ja muuten turvetöissä kuutiotaksalla.

– Ja kaikki se aika, mitä en ole suolla kuluu taatusti velipojan pitämällä maatilalla, Sauli kertoo.

Pinta kunnossa

Kun suosaroilla pellon kallistukset ja pinta on ruuvattu kuntoon, valuu irtovesi nopeasti sarkaojaan ja pinta kuivuu nopeasti. Nyt pinnasta on sulaa 10–15 senttiä ja korjuu voidaan aloittaa.

– Kun tarkoitus on tehdä täällä töitä tulevinakin vuosina, haluamme pitää olosuhteet kunnossa. Niitossa tulleet raiteet tasoitetaan mahdollisuuksien mukaan seuraavan ajokerran korjuussa. Karhotustraktorin paripyörillä raiteet tasoittuvat.

Kellunta tarpeen

– Monella koneella olen vuosien saatossa niittänyt, mutta tämä nykyinen tuntuu kestävän näitä rajumpia olosuhteita paremmin kuin aiemmat. Onhan näihinkin sitten lopulta vikaa tullut, kun oikein jossain on joutunut röykytykselle. Joskus kone on ajettu johonkin roudan nostamamaan hirveään kivenmurikkaan, ja lautasia silloin saattaa mennä, Sauli tunnustaa.
– Niittoyksikön kellunta ottaa vastaan iskuja, ja kone pysyy paremmin ehjänä kuin moni muu.

Nyt Saulilla on käytössä etukone ja takakone. Toisen takakoneen kanssa yhdistelmän paino olisi jo ehkä hieman liikaa ja traktori pitäisi päivittää tehokkaampaan.

Etuniittolaite on muutaman vuoden vanha, mutta takakone on vasta tänä keväänä tullut.
– Ei edellisessä saman merkkisessä mitään varsinaista vikaa ollut, mutta sillä oli niitetty jo 4­–5 vuotta ja 500–800 hehtaari vuodessa eli takana oli jo tuhansia hehtaareita. Isäntälinjan niittokoneeksi nurmelle sadan hehtaarin niittoon vuodessa, se oli vielä käypäinen peli, Sauli kehuu.

Uuden koneen hankinnalla varmisteltiin hieman sitä, että niitto ei keskeydy.

– Jos niitto keskeytyy, pysähtyy silloin ruohohelven korjuu nopeasti muutenkin, Sauli perustelee.

Sauli jatkaa, että toisaalta tässä koneessa huolto on helppoa ja teränvaihto käy nopeasti. Kun kone on helppo huoltaa ja rasvata, pysyy kone aina paremmassa kunnossa.

Erilaisia vuosia

Aliurakoitsijan tilipussissa tuntuvat huonot vuodet, mutta niinpä tuo näkyy pääurakoitsijallakin näkyvän, Sauli juttelee.

– Suotyössä on kuitenkin oppinut jo hieman varautumaan huonoihinkin vuosiin, vaikka yhtä paljon huono vuosi joka kerta kaikkia harmittaa. Koneista on maksettava kuitenkin lyhennykset ja elettävä muutenkin, vaikka tilipussi on märkänä vuonna ohut, Sauli muistelee. Jos urakoitsijalla rakennetaan takuukorvausjärjestelmä, aina jostain sekin raha on pois.

Työleveys

Sarat nevalla ovat noin 20-metrisiä, joten edessä 3 ja takana NovaCat 305 H 3-metrisen niittoyhdistelmän työleveys ei aivan tarkkaan sovi tuohon leveyteen. Kun takakone kuitenkin on nostolaitekone eikä hinattava, päästään niittämään myös ojan päälliset. Tällöin ojat eivät ala vesottumaan.

– Mieluummin minä täällä kuitenkin nostolaitekoneella olen liikkeellä, niin ei tarvitse erikseen tulla ojanpenkkoja niittämään, Sauli tunnustaa.

Taloudellisesti merkittävää

Ruokohelven korjuu työllistää monta urakoitsijaa ja etenkin turpeennostokäytöstä poistetut suot ovat sopiva paikka kasvattaa energiakasveja. Tämä vain pitäisi kunnanisien ja -äitien muistaa, että urakoitsijat ja kotimainen energia, olkoon se turpeesta, ruokohelvestä tai puusta tuottaa kuitenkin vaurautta omaan maakuntaan ja koko Suomeen. Näihin hankkeisiin ei ainakaan pitäisi laittaa kapuloita rattaisiin, kun lisää raaka-ainetta tulee koko ajan.

– Ei näissä hommista kukaan tietääkseni rikastunut ole, mutta moni tienaa kyllä elantonsa, Sauli pohtii. Joka kevät itseni olen suolta löytänyt, joten hommat täällä varmaan jatkuvat tulevaisuudessakin, Sauli povaa.

– Lujia ovat Pöttingerit olleet, kun itse seuraa millaisiin haasteisiin ne täällä joutuvat. Heikompi rauta olisi jo aikaa sitten pettänyt, Sauli vakuuttaa.

Karhotusta 2-roottorisella

Karhotusta tekee Jarkko Heinänen, joka on ollut Piipsannevalla vuodesta 2008. Suolla Jarkko on tehnyt töitä 1996 vuodesta.

Karhotin on yhtä tärkeä kone kuin niittoyksikkökin. Niittää voidaan etukäteen vaikka tulisi sadekin. Jos korjuuta odottava karho jää korjaamatta sateeseen, tulee ongelmia. Karho ei kuivu pöyhimättä ja se lisää satotappioita.

– Karhotusta ei kuitenkaan tehdä enempää kuin mitä päivässä tai sateen alta saadaan korjattua pois pellolta, Jarkko muistuttaa työrytmistä.

– Joskus on ollut märkää ja liukastakin, Jarkko muistelee. Kun teen kanttipaalaustakin, niin joskus paalaintraktorissa ovat kettingit olleet päällä, jotta on ylipäätään päästy liikkeelle. Jos korjuussa joudutaan turvautumaan kettinkeihin pyörissä, on pellon pintakin sitten sotkettu.
– Karhotuksessa on tärkeää, että saadaan kaikki niitetty karholle. Kaikki maahan jäävä on korjuutappiota ja pois yrityksen tililtä, Jari toteaa. Pöttingerin karhotin tekee puhtaan jäljen, vaikka maa on epätasainen.

– Näitä koneita ei tehtaalla ole varsinaisesti suunniteltu tällaiseen hommaan, mutta hyvin nämä täällä toimivat. Takapyörät saisivat olla ehkä hieman isommat ja leveämmät, niin pysyisi kone paremmin pinnalla, Jarkko pohtii.

Iltapäivällä karho ylös

Kuiva tuuli kuivattaa märästä maasta karhotetun helven ja aamulla niitetty ja karhotettu on iltapäivällä korjuukelpoista.

– Pöttingerin karhotin on ollut tähän mennessä olleista toimintavarmin meidän käyttöön, Jari vakuuttaa. Nyt käytössä on EuroTop 771A, jolla päästään 7,8 metrin karhotusleveyteen. Karho tehdään keskelle.

Putket pellolla

Ruokohelpipellon poikki on kaivettu ojalinja. Ojalinja sulaa hieman eri tahtiin jo senkin vuoksi, ettei maa jäädy ja sula samaa tahtia putkilinjalta ja muualla.

Pellon pinta nousee ja laskee suunnilleen samaan tahtiin, jos kaivumaat saadaan suunnilleen samassa järjestyksessä takaisin kuin kaivettaessa. Jos turve ja savi sekoavat, maa jäätyy ja sulaa putken paikalta eri tahtiin kuin muualta. Tällöin pellon pintakin on epätasainen, kunnes maa on kokonaan sula.

Piipsan korjuulogistiikkaa

Hanskanjälkiä ei ylimäärin pitäisi jäädä turpeen eikä ruokohelven käsittelyssä. Ylimääräisiä töitä ei ole varaa tehdä, koska saman hinnan saa ostajalta energiasta, vaikka omia kustannuksia olisi kuinka paljon.

– Ei nämä suotyöt ole kuitenkaan heikkohermoisten hommia. Kun vaikeuksia kuitenkin tulee, ne pitää ottaa huumorilla vastaan, jotta jaksaa. Joitain haavereita ja upo­tuksia sattuu aina, kun töitä suolla tehdään, Jari Närhi muistuttaa.

Korjuutapoja

Maa on kosteaa. Ruokohelpi on kuitenkin kuivaa, noin 14 %:sta. Piipsannevalla karholta helpi korjataan joko hinattavalla tarkkuussilppurilla perävaunuun tai paalaamalla kanttipaaliin. Korjuuketjun valinta tehdään riippuen kuljetusetäisyydestä ja pellon kantavuudesta lähimmälle turveaumalle.

Kun olosuhteet muuttuvat, pitäisi menetelmienkin muuttua. Kaikkia menetelmiä ei kuitenkaan voi ylläpitää vaan pitää karsia ja jättää itselle sopivimmat.

– Meillä on nuo kaksi tapaa korjata ruokohelpeä, Jari aloittaa.

Silppua aumaan

Kun puhdasta helpeä ei voida kuitenkaan Haapavedellä pannussa polttaa, tehdään sekoitus turpeeseen jo suolla. Mihin tulee turveauma, viereen kasataan yleensä myös silppurilla korjattu ruokohelpikasa. Kasa suojataan muovilla, Jari kertoo.

Nuo ruokohelpikasat on poltettu yleensä ennen joulua. Yleensä irtokorjuu tehdään siellä, missä kuljetusmatka turveaumalle on lyhyt.

Hinattava kätevä

– Hinattava tarkkuussilppuri on meille kustannustehokkain tapa saada silppu perävaunuun. Ajettavan tarkkuussilppurin hinnalla saamme monta hinattavaa silppuria. Veto traktori on edelleen käytettävissä turpeen nostoon. Silppurilla ei ole täällä muuta käyttöä, Jari kuittaa.
Piipsannevalla on silpun siirrossa omat 28 kuution vanhat turvevaunut, joita on parannettu. Vaunuissa on korokelaidat ja hydraulisesti aukeava katto. Katto vähentää korjuutappioita, kun kevyt helpi ei lennä laidan yli peltoon. Katto myös antaa pelivaraa vaunun ja silppurin keskinäiselle etäisyydelle, jolloin raiteita voidaan tasoittaa valitsemalla ajolinjat oikein.

Katettu lava on myös paloturvallisempi, kun pellolla ei ole pölyä niin paljon liikkeellä.
10 % hävikki tulee helposti, jos silppurista puhallettava silppu ei osukaan tai jääkään perävaunuun vaan lentää takaisin peltoon.

– Satotaso pitäisi olla vähintään 3000 kiloa hehtaarilta, jotta säilytään hengissä, Jari esittelee. Jos tulee enemmän, voidaan toimintaa kehittää.

– ”Jos vaikka tuo 10 % sadosta ei tule kyytiin, joka on kaikista kuivinta, ja josta saa eniten rahaa, on jotain tehty väärin”, Jari painottaa.

Vaa´oilla perävaunuissa seurataan korjattuja määriä. Tällöin tiedetään aina, paljonko satoa on tullut ja paljonko tavaraa on varastossa.

Kanttipaaliin kevään polttoon

Irtokasojen lisäksi ruokohelpeä korjataan kanttipaaliin. Kanttipaalit kasataan vain korjuualueen laitaan varastokasaan. Niitä ei siirrellä ennen kuin tiedetään, minkä turvekasan viereen ne siirretään murskattavaksi mobiilimurskalla turpeen sekaan. Näin säästytään turhalta käsittelyltä ja kuljettamiselta.

Raiteita vältettävä

– Kun ruokohelpeä kuitenkin korjataan monta vuotta ilman uudistamista, meidän pitää päästä kohtuullisen tasaiseen pintaan ja hyvään satoon jatkuvasti. Jos raiteiden tai vaikka turhaa satotappiota kuormattaessa pystytään vähentämään, kaikki näkyy meillä tilillä, Jari muistuttaa.

Korjuussa on traktoreissa paripyörät ja niillä poljetaan niitossa ja karhotuksessa tulleet raiteet kiinni. Tällöin pelto pysyy vuosikaudet hyvänä.

Joskus pahimmat raiteet pitää käydä tasoittamassa lanalla, kunhan keli kuivahtaa. Kun ruokohelpipellosta pidetään huolto, saadaan kunnon sato seuraavanakin vuonna.

Paras A-ryhmä

Kaikki työntekijät, jotka ovat ruokohelven korjuussa jatkavat myöhemmin turpeen nostossa. Osa miehistä on jo valmistelemassa turpeen nostoa.

– Moni kaveri on ollut täällä jo 20 vuotta, joten parempaa A-ryhmää saa hakea. Ja kun töitä on tehty kauan yhdessä, melkein kaikille on jo tuttua mitä täällä töissä tehdään, Jari nauraa.

– Meillä porukka tietää, että työtä tehdään yhtä tavoitetta silmälläpitäen ja sen kyllä porukasta huomaa. Täällä kavereihin pitää luottaa ja se luottamus on sitten asteikon ääripäistä 0 tai 100, Jari kiteyttää. Toki valvontaakin tarvitaan ja opastusta, koska etenkin kauden alussa, kaikki ei ole kuitenkaan kirkkaana mielessä, Jari jatkaa.

– Energian laatu turpeessa ja ruokohelvessä alkaa suolta, Jari kiteyttää.