Nivalassa panostetaan bioenergiaan

Metsämessujen yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa pohdittiin metsäenergian käyttömahdollisuuksien lisäämistä Kalajokilaaksossa. Puupohjaisen bioenergian käyttöä on sitouduttu lisäämään vuoden 2009 tasosta eli 5 miljoonasta kuutiometristä 13,3 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.

Yrittäjien panosta

Seminaarissa Koneyrittäjien liiton hallituksen puheenjohtoja Asko Piirainen muistutti, että bioenergian korjuu ja kuljetus hoidetaan oikeastaan kokonaisuudessaan yrittäjien tekemänä. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, pitää investoida kalustoon ja työntekijöihin, kun puu ei liiku ilman niitä. Alalle tarvitaan työntekijöitä noin 200 lisää vuodessa, jotta korjuutavoite täyttyy ja hake saadaan polttolaitoksille. Investointien pitää olla houkuttelevia, toisin sanoen, yrittäjille pitää sopimustilanteessa tarjota houkutteleva liiketoimintamahdollisuus. Vain näin alalle saadaan kannattavaa liiketoimintaa.

Lämpöyrittäjiä lisää

Jos lämpöyrittäjiä on nyt noin 500, tarkoittaa kasvava bio­energian käyttö sitä, että lämpöyrittäjien määrä pitäisi tuplaantua. Moni lämpökeskuksen kattila, jossa nyt poltetaan öljyä, voidaan korvata puuta polttavalla kattilalla. Kun käyttömäärät kasvavat ja rakennetaan isompia lämpölaitoksia tarkoittaa se myös poltettavan materiaalin keräämistä laajemmalta alueelta, jolloin resursseja tarvitaan etenkin kuljetukseen.

Huoltovarmuuteen on panostettava

Kun pakkaset ovat kovat, tarvitaan myös haketta lämpölaitoksissa enemmän. Viime talvi osoitti, että pitkä pakkaskausi aiheuttaa ongelmia, jollei haketta ole valmiina terminaalissa. Kun pakkanen on kova, on metalli äreää, öljy jäykkää ja koneet ovat herkkiä särkymään. Hyvien liikenneyhteyksien varrella oleva terminaali, jossa on varmuusvarastossa kuivaa haketta parin viikon tarpeeksi helpottaa kummasti lämpöyrittäjän asemaa ja vähentää riskejä koko korjuuketjussa.

Kun koneella lähdetään korjaamaan energiapuuta, pitäisi tunnissa tuottavuuden olla vähintään 3–4 kiintokuutiota. Tämä tarkoittaa sitä, että korjattavassa leimikossa ei pitäisi olla läpimitaltaan alle 4–5-senttisiä puita. Ohuemmat on katkaistu joskus aiemmin raivaussahalla. Tuottavuus metsäpäässä pitäisi olla 5–7 m3 tunnissa, jotta korjuu olisi yrittäjälle normitaksoilla kannattavaa.

Bioenergian mittaukseen Asko toivoi selkeyttä. Selkeintä olisi, jos joka vaiheessa ketjua hinta perustuisi energiasisältöön. Puun myyjä kuitenkin haluaa myydä puuta kuutioina, haketta kuljetetaan monesti tonnihinnalla ja lämpölaitoksella lämmöstä laskutetaan kWh-hinnalla.

Aikoinaan käytössä ollut nosturivaakamittausohje esimerkiksi oli keskeneräinen, kun taulukot eivät näyttäneet oikein. Moni ohjeen mukaan laskuttanut maksoi kalliit oppirahat siitä. Hakkeen kuutioimiseen vaikuttaa esimerkiksi hakkeen teossa käytettävä hakkuri.

Kannattavaa liiketoimintaa

– Kunnollista nettotulosta tekevä yritys voi olla mukana bio­energiakorjuussa. Tappiota tekevä yritys ei voi investoida osaamiseen, kalustoon ja toimintaympäristöön, Asko muistuttaa. Lyhytjänteisyydestä pitäisi päästä pitkäjänteiseen sitoutumiseen eikä ainespuumarkkinoiden heilahtelut saisi vaikuttaa merkittävästi bioenergiankorjuuseen. Tasainen puuvirta, jossa mukana on monia ostajia ja myyjiä on paras tae toimivista markkinoista.