MPH:lta toimiva, järeä lavetti

Lavetin pitää olla tukeva ja monikäyttöinen. Siinä pitää olla käyttäjää helpottavia ominaisuuksia, jotta työ saadaan sujuvaksi. Metallipalvelu Hartikainen valmistaa sellaisia ja markkinointikanava on Lantmännen Agro.

Jos lavettien myyntimääriä selvittelee, niin lavettivalmistuksen määrät Suomessa ovat olleet pienet. Kotimaisia lavetteja traktoripuolelle ei ole vuosiin tarjolla, kun on ehkä ajateltu, että edulliset lavetit saadaan sumujen saarilta. Moni lienee pohtinut valmistuksen kannattavuutta. Metallipalvelu Hartikainen Oy (MPH) Juuasta on tiettävästi ainoa valmistaja kotimaassa, joka niitä nyt valmistaa.

Ensimmäinen MPH:n valmistama protolavetti rakennettiin viime vuonna. Se oli Vesa Erosenkin ajossa. Nyt Vesa Erosen käytössä oleva pienien parannuksin valmistettu vaunu esiteltiin KoneAgriassa 2019. Vesalla on lihakarjatila Liperissä Pohjois-Karjalassa ja maatilan töissä liikutellaan useimmiten kaivukonetta tai lannoitteita. Lavetilla on mahdollista kätevästi kuljettaa myös paaleja

Meillä on pellot pääasiassa tässä lähellä, mutta kaukaisimmille pelloille on matkaa 30 kilometriä. Myös siellä viljellään nurmea karjalle ja rehu tehdään ajosilppurilla.

”Kun maatilalla on erilaisia kuljetustarpeita, pitää niihin olla myös sopivat välineet”, Vesa aloittaa. ”Kun MPH:n Kähkösen Vesan kanssa aikoinaan tuli puhetta toimivista laveteista, niin osallistuin koeajajana tämän tuotteen kehittämiseen. Lavetilla siirretään kaivukonetta, joka nytkin on 30 kilometrin päässä etäpellolla hommissa. Maatilan varsinaisissa töissä lavetti on lannoitteiden ja kappaletavaran siirrossa. Lavetilla toki tarvittaessa siirretään syystä tai toisesta halvaantuneita koneitakin. Me olemme sitten omalta osaltamme kommentoitu lavettia rakentavassa hengessä, jotta siitä tulisi hyvä ”, Vesa kertoo.

Sidontapisteitä on riittävästi, eikä lavassa olevat sidontapisteet haittaa tavaroiden kuljetusta, kun lava on tasainen. Ketjulenkit ovat jemmassa lavan runkorakenteissa ja ne saadaan sieltä nostamalla ylös.

Järeä rakenne

”Aikaisempaa lavettiini verrattuna tämä on tukevampi, monipuolisempi ja tämä on parempi vetää. Akselisto on jämäkkä ja nouseva etuakseli on kätevä”, Vesa kertoo. Hydrauliikalla nostetaan lehtijousipakkoja edessä, jolloin vaunu on ketterä kääntää ja tarvittaessa saadaan painoa traktorille. Kunkin akselin kantavuus on yhdeksän tonnia ja koukulle tarjotaan kolmen tonnin massaa.

”Omassa käytössäni tämä on ollut hieman liian lyhyt”, Vesa kertoo ja uutena lavettina on Vesalle tulossa kaksi metriä pidempi malli, jolloin säkkejä lavalle sopii enemmän. ”Täyteen säkkejähän lava kuitenkin laitetaan, kun etäälle lähdetään levittämään”, Vesa jatkaa.

”Kantavuus tässä on hyvä ja runko on kestänyt koeajossa raskaammankin taakan”, Vesa kertoo. Lavetti on mitoitettu 30 tonnin kokonaispainolle ja silloin täytenäkin lava tuli nätisti perässä. Suuri osa Vesan kalustosta lavetti mukaan lukien on silmukalla varustettu, mutta lietevaunut ovat kuulavetolaitteella. Vetopisteen korkeutta lavetissa voi muuttaa.

Lavetissa on levikkeet, jolloin 23-tonninen kaivukone 900-millisilläkin lapuilla sopii hyvin olemaan lavalla. Kapeammilla teloilla riittäisi toki lava ilman levikkeitäkin. Levikkeiden tukirakenteet saa kätevästi ulos, kun lukitsin on kahvassa. Levikkeenä ovat lankut, kuten laveteissa poikkeuksetta.

”Kertaakaan meillä ei ole levikkeitä purettu sinä aikana, kun lavetti on ollut meillä”, Vesa kertoo. Kaivukoneen kanssa lavetin kanssa useimmiten ollaan liikkeellä.

Aisassa ei ole hydraulijousitusta vaan jousipakat. Kun turhia letkuja ei ole traktoriin, lavetti on nopea irrottaa esimerkiksi lannoitteen siirrossa. Tukijalan käyttö on kätevää, kun se vain taittuu nivelellä pystyasentoon.

Valot on kätevästi pistokkeilla ja valojen varret ovat nopeat säätää oikeaan levyteen ilman työkaluja. Helppokäyttöisyyteen on siis panostettu, jotta säätö tulee tehtyä.

Erosella Liperin Havukkaniemessä tuotetaan lihaa

”Aikoinaan aloitin yrittäjänä yhdellä lypsykarjanavetalla 20 vuotta sitten. Pääomaa ei ollut, eikä metsää hakattavaksi eli jokainen investointieuro oli tehtävä ihan itse. Tilaa kehitettiin suunnitelmallisesti, jotta kokonaisuus pysyisi hanskassa ja tuotantosuunta vaihtui lihakarjan kasvatukseen.

Aikoinaan kun hankittiin kalustoa, sillä myös urakoitiin ja saatiin kalustolle lisää käyttöä”, Vesa muistelee. Lumiurakoinnista luovuttiin toissa talven jälkeen. Nyt kun toiminta on riittävän isoa, haasteet ovat vain muuttuneet toisiksi. Edelleen pitää olla suunnitelmallista ja miettiä investointien kannattavuutta. ”Kun on työntekijöitä, pitää olla koko ajan tietoinen, mitä missäkin tapahtuu ja ohjata työntekijät tekemään oikeita asioita ja pitää kalusto sellaisessa kunnossa, jotta sillä saa työt tehtyä.

”Joka homma pitää osata itsekin tehdä, koska joskus joutuu paikkaamaan sairaslomia nopeallakin aikataululla. Itsellä pitää siis olla jotain muutakin tekemistä, kuin pelkästään kellotettua perustyötä, jolloin työnkuvan voi nopeasti vaihtaa esimerkiksi navettahommiin”, Vesa pohtii. Toisaalta tilalta voi olla joskus viikon poiskin ja työt jatkuvat oma-aloitteisten työntekijöiden toimesta ja tarvittaessa vain soitetaan neuvoja.

Rehua tehdessä remmissä on maksimissaan kahdeksan kuskia, joista seitsemän on omia ja yksi vieras. Samaan aikaan pitää hoitaa karjakin. Työnjohtoa siis tarvitaan, jotta orkesterissa ei tule soraääniä.

Erilaisia työkaluja ja perävaunuja Vesalla on runsaasti. Vesa on tykästynyt normaaleihin perävaunuihin, joissa on omat renkaat alla. Käytössä on myös yksi vaihdettavalla päällirakenteella oleva alusta, johon on olemassa lietepönttö ja rehulavat.

”Vaihdettava alusta on joskus toimiva, mutta esimerkiksi meillä sesongit menevät joskus hieman päällekkäin ja silloin saisi olla joka vaunussa pyörät alla”, Vesa pohtii.