Uutiset

Yleinen

Metsähakkeen energiakäyttö ennätyslukemissa 2009

Metsähakkeen tärkein raaka-ainelähde oli runkopuu, jota vuonna 2009 käytettiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin hakkuutähteitä. Yhdessä pientalojen käyttämän metsä hakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi 6,1 miljoonaan kiintokuutiometriin. Metsä teolli suuden sivutuotepuun kulutus sen sijaan putosi alimmilleen koko 2000-luvun aikana.

Lämpö- ja voimalaitokset

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2009 kaikkiaan 13,5 miljoonaa kiinto kuutio metriä. Käyttö supistui edellisvuodesta 0,9 milj. m³ eli 6 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 26 terawattituntia (TWh), yli kolmannes kaikesta puuenergiasta ja 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonais kulutuksesta.

Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2009 kaikkiaan 5,4 milj. m³ eli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat alkuvuonna vallinnut polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon vähe neminen.

Metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö – 7,5 milj. m³ – oli vuonna 2009 alimmillaan koko 2000-luvulla. Eniten poltettiin kuorta, 5,4 milj. m³, joskin sen käyttö väheni edellisvuodesta neljänneksen. Metsähake oli näin ollen ensimmäistä kertaa merkittävin lämpö- ja voimalaitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdehaketta kului 0,8 milj. m³, erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,3 milj. m³. Suhteellisesti eniten lisääntyi puupellettien ja -brikettien kulutus.

Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin yli neljäsosa kuoresta ja kuudes­osa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja väheni Pohjanmaalla. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella; suhteellisesti suurimmat käytön lisäykset tapahtuivat Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Järeän runkopuun käyttö kuusinkertaistui

Runkopuun käyttö lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineena yli kaksinkertaistui vuonna 2009 ja ylitti ensimmäistä kertaa hakkuutähteiden käytön. Järeän runkopuun, joka koostuu erilaisesta tukki- ja kuitupuusta, käyttö kasvoi edellisvuodesta peräti kuusinkertaiseksi. Pääosa järeästä runkopuusta oli tuonti puuta: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen ennakkotietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2009 polttopuu-nimikkeellä puuta noin miljoona kuutiometriä.

Metsähakkeen kokonaiskäytössä ennätys

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneen pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen mukaan pientalot polttavat metsähaketta 0,7 milj. m³ vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsä hakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2009 kaikkiaan 6,1 milj. m³:iin.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeelle on asetettu tavoitteeksi 8-12 milj. m³:n vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 julkistamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä.

Puun kokonaiskäyttö 2009

Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus oli vuonna 2009 Suomessa 370 TWh, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta vähensi eniten teollisuustuotannon supistuminen. Yksittäisistä energialähteistä eniten vähenivät metsäteollisuuden jäteliemien (-26 %) vesivoiman (-26 %) ja polttoturpeen käyttö (-15 %). Eniten lisääntyi hiilen kulutus (+9 %), millä korvattiin vesivoimaa sähkön erillistuotannossa.

Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2009 yhteensä 73 TWh, viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Niiden kulutus supistui edellisvuodesta 13 prosenttia, ja etenkin metsäteollisuuden jäteliemien (lähinnä mustalipeä) käyttö väheni. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2009 metsäteollisuuden jäteliemiä käytetyn 30 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 41 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 26 TWh (13,5 milj. m³) ja pientaloissa 15 TWh (6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen.

CO2 raportti

Lue seuraavaksi