Laikkahakkurilla puutavara kattilakuntoon

– Olen ollut monta vuotta töissä Ruukin Kiinteistöhuollolla mm. hakettajana ja kun päätin työsuhteeni, niin jo kohta oltiin yhteydessä, jotta aloittaisinko haketusyrittäjänä. Yhteistyötä tehdään Korkalan kanssa vielä edelleen, kun he ajavat esimerkiksi kuorma-autolla hakettamme Ouluun Toppilaan, Sauli kertoo.

– Tässä kävi oikeastaan niin, että heidän toimintasäteensä ja meidän toimintasäde eivät leikkaa kuin hieman, kun ei traktoripohjaisella hakkurilla kuitenkaan kannata aikaa tiellä viettää, Sauli pohtii.

– Meillä tällainen vajaan tunnin matkan päähän lähteminen Rantsilan ympäristöön ei ole ongelma, kun traktori kuitenkin kulkee viittäkymmentä. Hakkeen markkina on kasvanut nyt reilusti ja töitä alalla on tiedossa, kun haketta tarvitaan jatkuvasti.
– Yksi haketusurakoitsija tuossa sanoi, että hän on nähnyt urallaan jo neljä nousukautta haketuksessa ja laskuja on ollut yksi vähemmän, Sauli nauraa.

Noin 40 tuhatta kuutiota

– Tällä hakkurilla ja kuljetusketjulla saimme vajaassa vuodessa aikaan 35 tuhatta kuutiota haketta ja 40 tuhatta kuutiota olisi nyt vuoden tavoite. Paljonhan se on kiinni siitä, miten pitkälle haketta pitää kuljettaa, Sauli pohtii.
– Tein metsämarkkinoiden kanssa viisivuotisen sopimuksen ja siihen saumaan päätin investoida kalustoon, Sauli kertoo.
Sauli on rakentanut ketjun niin, että hän laskuttaa asiakasta eli Metsämarkkinaa kuutioista. Kuormia kuljetetaan kahdella Palmsin 36-kuutioisella perävaunulla, joihin molempiin on tehty korokelaidat.

Perävaunuihin on tehty päätyyn luukku, josta hake puhalletaan sisään. Perävaunu otetaan aivan lähelle puhallustorvea, jotta kaikki saadaan talteen.
Hakkurin torvi on omatuotantoa. Torvea on itse jatkettu, kun sillä pusketaan haketta perävaunuun.

Aiemmin haketta kuljetti aliurakoitsijana Keijo Vähä ja haketus tehtiin hakkurin perässä olleeseen perävaunuun. Kun Keijon veli Hannu innostui myös hakkeen ajosta, tämä talvi on sitten ajettu kahdella traktorilla. Se nopeuttaa hieman, kun perävaunuja ei tarvitse ottaa hakkurin perästä pois.

– Minähän olen nyt alityöllistetty, kun kuljetusmatka on 27 kilometriä ja vaunu viipyy reissulla reilun tunnin. Normaaliolosuhteissa, kun ajomatka on lyhyt, ei ehdi kunnolla eväskahvia hörpätä, kun pitää taas jo hakettaa, Sauli esittelee.
Alkutalven haketuskelit ovat suosineet, kun kovia pakkasia ei ole ollut. Yhtenä aamuna oli 25 pakkasta ja se on jo hieman liikaa, kun metalli on kylmässä äreää tavaraa.

Etukäteen aurattu ja tampattu

Käymme aina katsomassa etukäteen haketustyömaat, jolloin ei tule yllätyksiä. Kun reitit aurataan ja samalla pohjat jäätyvät, on kulkeminen aina helpompaa sekä hakkurin että perävaunujen kanssa. Tänä talvena lunta on vähän, mutta etenkin runsaslumisina talvina auraus kannattaa.
– Etukäteen haketuspaikalla käyminen vain säästää kokonaisaikaa, kun pojat pääsevät perävaunujen kanssa ajamaan tallattuja reittejä eikä tarvitse rämpiä hangessa, Sauli vakuuttaa.

Mieluummin kunnon tavaraa

– Jos halutaan oikeasti lämmittää, eivät hakkuutähteet ole parasta mahdollista tavaraa. Eikä tämä laikkahakkuri ole oikeastaan mikään risuhakkuri, Sauli muistuttaa. Siihen ovat taas omat välineet. Risu menee kyllä rangan seassa, mutta vasta rangasta saadaan laadukasta haketta, josta irtoaa reilusti lämpöä.

Farmi Forestin hakkuri on kuitenkin suunniteltu sellaiseksi, että mm. ensiharvennuksilta tulevan energiapuu sopii sille mainiosti. Saulin hakettamassa kasassa on muutama tukin mitat täyttäväkin runko, mutta ne eivät erityisemmin hidasta työtä, kun haketta tulee kuitenkin vakiomäärä torvesta. Rungoissa kiinni olevat oksatkaan eivät suuremmalti haittaa.
– Jos isompaa tavaraa on enemmän, siihenkin on olemassa toiset välineet, joita käytetään useimmiten terminaaleissa tai sitten kuljetuskalustoakin pitää olla reilusti enemmän, Sauli muistuttaa.

Riittää, että toimii

Joidenkin on vaikea ajaa traktorilla, jos eturenkaat eivät näy. Etenkin tätä piirrettä on vanhemmassa väessä. Traktori kulkee yleensä siihen suuntaan, mihin etupyörät osoittavat.
– Moni on myös sitä mieltä, että hakkurin syöttöpöydälle pitää nähdä. Tässä hakkurissa pöytä on hieman takaviistossa eikä pöydälle näe. Kun saan puun syöttörullien väliin, kyllä kone hoitaa puun yleensä loppuun saakka itse. Puu tulee ulos torvesta perävaunuun ja se riittää minulle, Sauli toteaa.

Laikka on hyvä vetämään puuta sisään, eikä puuta tarvitse ohjailla tai auttaa kuin silloin, jos joku oksa tai turri jää kanittamaan puuta.
– Syöttöaukko on hieman ”kaitainen”, mutta tähän mennessä puut ovat sinne osuneet ja hakkeena ulos tulleet, Sauli esittelee. Ylimääräisen tavaran kuten kivien tai metallin näkeminen näkökentässäkin olevalle syöttöpöydällä ja siihen reagoiminen on mahdotonta ainakin minulle, Sauli tunnustaa.

Kun syöttöpöytä on lyhempi, eikä kouralla viedä rankoja aivan syöttörullille saakka, pääsevät myös irtonaiset esineet putoamaan herkemmin pois pöydältä. Runkojen heiluessa putoilee mahdolliset epäpuhtauksia, jolloin terät pysyvätkin paremmassa kunnossa.

Vähemmällä energialla

Laikkahakkurissa puun työstäminen on luonnollista, jolloin voimaa lastun tekemiseen ei tarvita niin paljon kuin muissa hakkurimalleissa, Sauli pohtii.
– Mielestäni tämä hakkuri on yksinkertainen ja silloin se myös toimii kenttäolosuhteissa paremmin, kun rikkoontuvia osia on vähemmän, Sauli jatkaa.

– Laitteen oston ehtona oli, että saan hakkurin alustalle. Tarkoitus oli hakettaa ensin kahden miehen ketjuna, jolloin sain perävaunun hakkurin perään. Hakkasin kuorman päälle samaan aikaan kun toinen vei kuormaa. Nostolaitehakkurit eivät niihin olosuhteisiin oikein sopineet.

Ammattinosturi

Yhtään etäämpänä syöttöpöytä ei kuitenkaan saa olla tälläkään nosturilla, joka on järeämpi kuin se, joka minulla oli ensin käytössä. Nyt nosturina on Farmi Forestin nosturimalliston 6185, jossa ulottuvuutta on 8,5 metriä.

Yleensä kasa on kuitenkin ojan takana, jolloin hakkurillakaan ei päästä aivan kasan viereen ja ensimmäinen puolitoista metriä puomia hukkuu ojan ylitykseen, kun kurotellaan puuta kasasta. Sauli purkaa korkeaa kasaa etukäteen, jotta syöttö on nopeampaa.
– Kertakiskaisulla saan isomman nipun lähemmäksi, jolloin kasa hieman purkaantuu ja rungot ovat lähempänä syöttöpöytää. Puomin taitolla saadaan kasa liikkeelle, jonka jälkeen puu saadaan jo pöydälle.

Harvennuskasoille

– Tämä yhdistelmä ei ole taas mikään terminaalihakkuri. Sinne on suunniteltu toisenlaiset laitteet, Sauli jatkaa. Tämän kokoluokan ja hintaluokan laitteiden paras ja osuvin paikka on nimenomaan haja-asutusalueiden harvennuskasat, joihin ei ole keräilty pelkästään risuja.
Kun perävaunu tulee alle, on noin 36 kuution hakekasa vaunussa vajaassa puolessa tunnissa, jolloin tavaraa tulee reilu kuutio minuutissa.

– Tämä on loistotavaraa haketettavaksi, kun haketta saadaan 60–80 kuutiota tunnissa, jos vain saa hakettaa, Sauli esittelee. Kasat ovat onneksi täällä useimmiten peitetty, joten puita on helpompi käsitellä talvellakin.
– Parhaimmalla työmaalla tehtiin 600 irtokuutiota haketta 13,5 tunnissa. Normaalipäivässä tehdään 350–400 mottia, mutta jos olosuhteet ovat huonot, kasat pieniä ja hajallaan 200 kuutiota eli 7 kuormaakin on paljon, Sauli luettelee.

Metalliakin sisään

Piikkikoura on ehdoton kasan purussa, vaikka se taittaa joskus puita poikittain. Koura joutuu kasaa purettaessa koville ja välilappu irtosi kerran hakkuriin. Terän palanen pyrki rummun ja torven selästä ulos ja vauriot hitsattiin umpeen.
– Yksi kouran tappi on myös päätynyt jo hakkuriin. Yhteensä viisi terää on särkynyt korjauskelvottomaksi. Terät toki tylstyvät ja niitä pitää vaihtaa. Siksi minulla on varateriä mukana ja teroittelen niitä sitten kotona, Sauli kertoo.
– Yllättävän sitkeä laite tämä hakkuri on ollut, vaikka koneeseen on mennyt metalliakin, Sauli esittelee.

Varoventtiili hakkurissa

Traktorin 200 hepan puhti riittää hyvin hakkurin pyörittämiseen. Joku ehkä virittäisi traktoria enemmän, mutta komponentit eivät välttämättä kestä aivan kaikkea.
Hakkurin rakenteeseen olen siinä mielessä tyytyväinen, että hakkurissa on sulake eli hihnapyörästö, joka välittää voiman. Jos veto on suora, kaikki iskut kohdistuvat myös traktoriin. Hihnapyörästö pelastaa ja pehmentää hieman menoa, vaikka hihnat vievät hieman voimaa.

Haketusurakoinnista elantoa

– Kyllä tälläkin urakoinnilla on mahdollisuus jonkinlainen leipä ansaita ja kun organisaatio on pienempi  ovat myös murheet pienemmät kuin isommalla organisaatiolla, Sauli muotoilee, kun puhutaan yrittäjän elannosta. Pientä organisaatiota voidaan toki aina täydentää vaikka yhdellä aliurakoitsijan perävaunulla, kun kuljetusmatkat pitenevät.
– Laskut teen itse kahden viikon välein ja laskutan kuutiopohjalla. Pojat laskuttavat minua kuljetuksesta, Sauli jatkaa.
– Toki aina kun jotain uutta haketettavaa tarjotaan, pitää aina hetki miettiä, että otetaanko haaste vastaan. Risuista ja erityisen järeästä, yli 38 cm paksusta tavarasta tämän kanssa pitänee kieltäytyä, mutta kaikki muut; harvennuspuut, kokopuut ja pintalaudat ovat tälle hakkurille sopivaa materiaalia, Sauli kiteyttää.

Vaihtelevia työmaita

– Tarkoitus on kuitenkin, että töitä tehdään mielellään valoisaan aikaan ja yhdessä tuurissa. Yötuurit eivät ole saannoltaan parhaita mahdollisia ja silloin tuppaa tulemaan myös haavereita, jos työmaat eivät ole aivan selviä, Sauli perustelee.
Sauli pohtii, että kaikki eivät välttämättä oikein pidä haketushommista. Tämä on yksi erikoistraktorityö. Työmaat vaihtuvat usein ja monesti joudutaan työmaalla hieman veivaamaan. Jos metsän puolella on ollut pätevä kaveri, sen yleensä huomaa hakettaessa, Sauli kiittelee.

Kone on ajettu tähän mennessä oikeastaan aina kotiin. Kotoa on koneen kanssa mukava lähteä, kun traktori on ollut johdon päässä ja tankki on täynnä. Kun pääsee työmaalle, ovat öljyt jo lämpöiset ja voi aloittaa työt. Jos kone seisoo yön pakkasessa, menee puoli tuntia joka tapauksessa, että saa koneen työkuntoon, Sauli perustelee.

Koko vuosi töitä

Haketuskausi alkaa yleensä syksyllä elo-syyskuussa, jolloin aletaan lämmittääkin. Syyskuun puolella kun aloittaa hakettamisen, niin kuljetusurakoitsijoiden muut työt eivät häiriinny ja saa sitten hakettaa lähes koko talven peräjälkeen.
Vaikkei haketuksessa traktorin nostolaitteita tarvita, ne ovat kuitenkin vielä paikoillaan.

– Kesäksi ovat mielessä kuljetuspuolen urakoinnit tai vaihtoehtoisesti suourakointi. Suolle en nyt kuitenkaan enää hirveästi hingu, Sauli toteaa. Toisaalta tällä samalla tiimillä saatetaan viritellä maatalous­urakointihommia, kun aliurakoitsijoilla on siitä jo kokemuksia.