Uutiset

Yleinen

JST-Urakointi Etelä-Karjalassa

JST-Urakointi on ”katto-organisaatio” ja pääorganisoija monissa töissä: esimerkiksi lietteenlevityksessä, rehun korjuussa, maansiirrossa kaivurikuormaimella ja maansiirtoperävaunulla, lumitöissä, teiden ja pientareiden kunnossapidossa kesällä sekä salaojien huuhtelussa. Erilaisia urakointitöitä on ollut kumppaneilla vanhastaankin kuten metsäkoneurakointia ja uusia urakointitöitä tulee, kun asiakkaat niitä kyselevät.

Monen kalustoa

JST-Urakoinnin toiminta-alue on noin 50 kilometrin säteellä Lappeenrannan pohjoispuolella pääosin kuitenkin Savitaipaleella ja Taipalsaaressa.
– Toki pidemmällekin lähdetään, kun työt sopivat ja muut sesongit antavat myöten, Juho kertoo.
– Esimerkiksi rehuketjussa on monen yrittäjän koneita ja osa kalustosta on asiakkaan, jolla ollaan töissä. Harvoin talon väki hoitaa rehun tasoittamista ja tallaamista siilolla. Se kuuluu toimitukseen, Tomi kertoo.
– Tämä rehunkorjuuketju on ollut alunperin kolmen tilan kesken olemassa jo 2000-luvun alusta ja kalustoa on päivitelty tarpeen mukaan. Työ on aloitettu aikoinaan pienemmällä tarkkuussilppurilla ja ajosilppurin jälkeen käytössä on viime vuonna palaneen ajosilppurin tilalle kiireesti hankittu hinattava tarkkuussilppuri.

Tarkkuussilppurin lisäksi sen edessä oleva traktori ja yhdet rehukärryt ovat JST-Urakoinnin. Karhotustyön tekee yksi urakoitsija, Sami Nurminen omalla traktorillaan ja siirrossa on vaihteleva määrä perävaunuja riippuen ajomatkoista.
– Kun sopiva porukka on löytynyt, saadaan rehut kuitenkin helposti tehtyä, eikä työ ole vakavaa puurtamista äärirajoilla, kommentoivat Tomi ja Sami.
Rehuketjulla korjataan rehut nyt noin 150 hehtaarilta ja hieman kokoviljaa, johon korjuumäärään ketjussa on kuitenkin riittävästi kapasiteettia.

Alkuun haastava tarkkuussilppuri

– Kun kiireessä ostimme näkemättä käytetyn JF:n silppurin, ei sekä mikään ongelmaton tapaus ollut. 30 terästä 12 pystyi teroittamaan, muut oli vaihdettava ja siihen sekä muuhun koppulointiin meni puolitoista päivää, vaikka kone piti olla kunnossa, Tomi muistelee. Kauniit kuvat ja konemyyjän lupaukset eivät aina kohtaa asiakkaan oletuksen kanssa.

Tarkkuussilppuri on vieläkin hieman kunnostuksen alla, kun puhallustorvi ainakin pitäisi kunnostaa. Sitä ovat syöneet vuosien varrella säilöntäaine ja rehuvirta. Varaosia on haettu koneeseen useamman kerran ja Tomi ihmettelee varaosien tarjontaa myös moniin muihin koneisiin.
– Kun jostain koneesta hajoaa vaikka laakeri, varaosamyyjä tarjoaa siihen samaa alkuperäistä. Toiseen järeämpään ja laadukkaampaan laakeriin vaihtamalla ja rakentelemalla kestäisi luultavasti huomattavasti pidempään.
– Ensiasennukseen kun on monesti laitettu kohtalaisen edullinen ja käyttöön riittämätön komponentti, Tomi pahoittelee.

Märkää ja kivistä

Mitä pienemmät ovat peltokuviot, sitä kivisempiä ne monesti ovat. Tänä kasvukautena on lisäksi haitanneet sateet.
– Valitettavasti monelle pellolle on tullut raiteet korjuukoneista ja lannan levityksestä. Jos pelloilla on vähänkään kiviä, karhotin kerää ne helposti samaan kasaan rehun kanssa ja valitettavasti tarkkuussilppuri on arka kiville.
Tarkkuussilppuri on herkkä karhon paksuuden muutoksille ja hiemankin vyöttynyt karho pitää ajaa tarkkaan sisään. Pahimpia ovat kaarteet, karhon alut ja loput, joissa pitää olla tarkkana.

Uudistuksia mielessä

Rehu niitetään nyt edes-takaisin niittävällä hinattavalla koneella ja karhottimella kerätään kahdesta neljään niittoleveyttä yhteen riippuen heinän paksuudesta. Niittovaihtoehtoja pohditaan luultavasti yhdessä talvella.
– Harkinnassa on vaihtoehtona myös mattoperäisen koneen hankinta, jolloin karhotusta ei tarvittaisi eikä kiviä tulisi karhoon. Se vähentäisi myös mullan tarttumista rehuun, jos pellossa on raiteita. Huonona puolena on rehun hitaampi kuivuminen, jos karho ei jää pöyheäksi, Tomi pohtii.
Aiemmin rehunkorjuu oli kiireinen ja hektinen vaihe kesässä. Toimivan korjuuketjun myötä koko korjuuaika on nyt tullut leppoisammaksi, sanovat kaikki.

JST- Urakoinnin rooli

– Aloitin itse yritystoiminnan ja urakoinnin 2004 ja Juho oli aloitellut samoihin aikoihin, Tomi kertoo. Vuonna 2008 perustimme JST-Urakoinnin, jossa oli alkuun myös kolmas osakas. Myöhemmin hän jatkoi metsäkoneyrittämistä itsenäisesti ja nyt JST on kahden osakkaan yritys. Palkattuna on nyt yksi työntekijä, Samu Saari. JST:n töissä on monta muuta yritystä, jotka laskuttavat toiminnan mukaan ja JST-laskuttaa kerralla asiakasta, jos niin on sovittu. Monesti kukin yrittäjä laskuttaa suoraan asiakasta ja JST-Urakointi on vain katto-organisaatio.

Vuosien varrella toiminta on laajentunut ja uusia töitä on otettu tehtäväksi tarpeen mukaan. Sesonkityöt tehdään, kun on niiden aika. Muina aikoina tehdään maansiirtoa ja töitä, joilla tekoaika on joustavampi. Tekemistä on kuitenkin riittänyt lähes tauotta mutta aina kun uutta urakointia on aloitettu, kestää aikansa että löytyy riittävästi asiakkaita ja investointi alkaa taloudellisesti kannattaa, Juho jatkaa.
– Rehuketju meillä on vajaakäytöllä, kuten myös lietekalusto ja teiden kesähoitokalusto, Juho pohtii.

Suuri osa töistä tehdään kotieläintiloille; rehunkorjuu, lietteen ja kiinteän lannan levitys. Yhtenä hankintavaihtoehtona kalustopuolelle on mietitty nurmijyrää, jolla pehmeät pellot saisi tasaiseksi joskus korjuukaudella, mutta viimeistään keväällä. Silloin vesi ei jää uran pohjalle ja pelto kuivuu tasaisesti ja korjattavan rehun laatu paranee.
Tomilla on myös hakekuvioita, kun serkkupojan, Simo Vitikaisen kanssa hoidetaan yhtä Biowinin lämpölaitosta.
– Tämä on oikeastaan tuotantoketjun haltuunottoa hieman pidemmältä ja logistiikan rakentamista toimivammaksi. Serkulla on motoketju töissä ja serkku hakettaa ja minä kuljetan haketta energiakäyttöön, Tomi kertoo.

Lietettä traktorikalustolla

– Usein toimiva menetelmä kokonaisuuden ja tieyhteyksien vuoksi on kuljettaja, traktori ja lietevaunuyhdistelmä. On meillä 33 kuution välikonttikin, sillä se on joissain tapauksissa pidemmillä matkoilla kätevä puskuri kuljetuksen ja levityskaluston välillä, Juho kertoo.

Yhden miehen ketju

Pääsääntöisesti lietettä kuljetaan ja levitetään yhden koneen ketjulla. Lietteen kanssa työ etenee yksinkin, kun muu työvoima on rehunkorjuussa. Yleensä lietettä pitäisi levittää heti rehunkorjuun. Samat kuljettajat eivät voi olla rehun korjuussa ja lietteenajossa ainakaan koko aikaa, perustelee Juho kalustovalintaansa.
– Meillä tehdään paljon töitä traktorilla ja traktorivetoinen kalusto sopii meille, kun kuljettajan työtiloihin ja kalustoon on panostettu hieman enemmän. Juhon Fendt 930 Vario on hankittu noin vuosi sitten.
– Kun traktoritunteja kuitenkin kertyy paljon, on ajomukavuuden huomioiminen itsestään selvää, Juho perustelee. Juho jatkaa, että tehokasta traktoria tarvitaan esimerkiksi maansiirrossa ja tienhoidossa talvella.

Moni ajaa traktorilla, joissa ei ole esimerkiksi kuljettajan istuin kunnossa, mikä vaikuttaa suoraan kuljettajan ajomukavuuteen mutta pidemmällä tähtäimellä myös terveyteen.
– Tiet ja kulkureitit saisivat olla paremmat ja avarammat, kun samoja kulkureittejä käyttää aina tilan kalustokin. Turhia naarmuja ja peilien kääntymisiä tulee tämän tästä, Juho kertoo. Kun ajoreitit laitettaisiin kerralla kuntoon, olisi omakin liikennöinti mukavampaa.
– Urakoitsija haluan ainakin jatkaa töitä mahdollisimman pitkään ja esimerkiksi Fendtin ohjamossa, istuin ja istuimen kyynärnojaan integroidut ohjaimet ja terminaali helpottavat elämää, Juho kertoo. Uusi terminaali isolla näytöllä on hyvä. Siihen saa esimerkiksi kaksi kameran kuvaa. Kamera on kätevä esimerkiksi peruutettaessa lietesäiliölle.

– Vaikka hommat ovat tällaisia, pitääkö ohjaamo olla täynnä sitä itseään  Olen enemmänkin ainakin traktorissa siisti ihminen, Juho kuittaa.
– Pidän tätä työpaikkana ja kun on talvi, olen ohjaamossa t-paita päällä. Juho jatkaa, että lumitöitä on ihan riittävästi, eikä niitä haluta ainakaan lisää. Meillä on nyt lumitöistä viiden kalenterivuoden sopimus ja vuoden auraukset hoidetaan aina könttähinnalla. Riski on urakoitsijalla, jos lunta tulee paljon, mutta rahaliikennekin on vakaa, vaikkei talvella sataisi lunta lainkaan, Juho pohtii.

Tehokkuutta lietteenlevitykseen

– Paljon puhutaan tehokkuudesta ja olen minäkin tällä yhdistelmällä 1000 mottia päivässä levittänyt. Aamulla aloitin 7 aikaan ja illalla lopetin myöhään. Kuljetusmatkakin oli kohtalaisen lyhyt. Nyt kuljetusmatka on pari kilometriä, eikä sellaisiin päiväsaavutuksiin päästä. Paljon levitysteho on kiinni pumpusta. Tällä säiliö täyttyy noin kahdessa ja puolessa minuutissa, eikä tavaran laadulla ole suurta merkitystä, kunhan se on juoksevaa, Juho kertoo.
Juhon Samsonin PG 18-vaunuhan oli esillä viime KoneForumissa Yrittäjien Maatalouden osastolla. 18 kuutiota on oikeastaan maksimi määrä, jonka täällä maat kestävät ja yhdistelmä Fendtin kanssa on tasapainoinen.

Kun levitysleveyttä on kahdeksan metriä, pitäisi jo olla ajolinjaopastin, jotta lietteen saisi vielä tarkemmin hankalissa olosuhteissa levitettyä, Juho pohtii. Tämän Samsonin kanssa minulla ei ole ollut ongelmia, kun edellinen vaunu taas viihtyi runsaasti pajalla. Edellisessä vaunussa lastausnopeus oli merkittävästi tavaran jäykkyydestä kiinni, mutta Samsonilla riittää, kun tavara on jotenkin juoksevaa ja lastausnopeus on melkein sama.
– Meillä on sitten Samsonin kiinteän lannan levitin taas toisenlaiselle tavaralla, Juho nauraa.

Kulkuväylät kuntoon

Sähkö- ja puhelinlinjoja joku saisi käydä joskus nostelemassa, kun monella tiellä tekee tiukkaa, että vaunun kanssa sopii linjan alta.
– Kylätiet ovat hieman ahtaita ja perjantait ja sunnuntait ovat hankalia päiviä ajaa lietettä. Silloin mökkiläiset ajelevat keskellä tietä vastaan, mutta onneksi tähän mennessä kaikki ovat saaneet siirrettyä ajoneuvonsa omalle puolelle ennen kohtaamista, Juho päivittelee.

www.jst-urakointi.com,
www.fendt.fi,
www.yrma.net

Lue seuraavaksi