Uutiset

Yleinen

Heinää korjataan – vetokoneina Fendtit

Oikean korjuunajankohdan määritys suhteessa säätilaan on heinäntuottajan merkittävin haaste. Kun kalusto, traktorit ja työkoneet, ovat korjuuaikana kunnossa, ei työn saaminen valmiiksi ole niistä kiinni. Työ saa myös maistua hyvälle ja joillain koneilla saadaan myös nuori väki mielellään pellolle, pikku Fendt on yksi niistä. Koko korjuuketjun pitää toki toimia, jotta korjuu saadaan päätökseen.

200-sarjan Fendtin ohjaamo on matalalla ja se on tilava. Reilun sadan hevosvoiman pikkutraktorille on monenlaista käyttöä, kun kaikki työt eivät edellytä traktorilta massaa, kun koneet eivät ole raskaita. Monissa töissä riittää kevyempi traktori, mutta voimaa pitää saada akselista ulos ja ominaisuudet hydrauliikassa pitää olla kuin isossa traktorissa.

Pikku-Fendtiä ajetaan poljinajolla, jolloin kulkusuunta vaihdetaan ohjauspyörän vasemmalla puolella olevalla oranssilla kytkimellä. Toinen vaihtoehto on ajaa Vario-ohjaussauvalla, jolloin nopeus säädetään oikealla kädellä.

Fendtin perässä on Pöttingerin edellisen mallisarjan levein pöyhin Pöttingerin HIT 130 A. Traktori on kuivan heinän toisella pöyhintäkerralla työhön hieman ”ylitehokas”, koska pöyhintä ei vaadi paljon tehoa. Runsaalla sadolla ja ensimmäisellä pöyhimiskerralla, moottorista otetaan lähes kaikki irti. Nivelletty pöyhimen runko seuraa tarkasti maanpinnan muotoja. Jokainen roottori on omien pyöriensä päällä. Kun pöyhin on riittävän leveä, jää turha ajonopeuden nosto ja kiirehtiminen pois. Huolellinen pöyhintä varmistaa tasaisen kuivumisen, kun paakut purkautuvat ilmavaksi kerrokseksi. Kuljettajalle traktorin vakionopeussäädin on varuste, jolla työstä saa mukavamman.

Karhotuksella varmistetaan paalaajan sujuva ja tarpeeton liikkuminen pellolla. Karhotus ei lisää kokonaistyömäärää, vaan sillä vähennetään työtä ja turhaa pellon tallaamista.

Kun aikoinaan tehtiin valintaa karhottimesta, loppusuoralla oli oikeastaan kaksi ominaisuuksiltaan sopivaa karhotinta. Valinnan ratkaisi työleveys, joka Kronessa osui paremmin paikallisten puimureiden pahnakarhoihin. Kun pahnaa paalataan paljon, vältetään sopivalla karhottimella turhaa ajoa paalaimella. Kronen 4-roottorisen karhottimen leveys on 14 metriä.

Vaikka karhojen väli on 14 metriä, on pellolla ensimmäisen sadon nurmessa kohtalaisen vähän tavaraa. Kun karhotetaan vanhempaa nurmea, karho kasvaa ja tavaraa on paalajatraktorissa mahanalus täynnä.

Kuvassa paalataan vanhempaa nurmea. Kanttipaalissa tavaran kuljetustiheys kasvaa riittävän suureksi oljellakin.

Kalevi Kuusela Kronen BigPack-kanttipaalaajan kanssa. Kalevilla on ollut Kronen BigPack Multibale jo kahdeksan vuotta ja paalaaja on toiminut ilman suuria murheita.

Pikku- ja kanttipaaleja kerätään koneellisesti. Kuvassa on uusi Arcusinin pikkupaalien keruulaite, jonka keruupää on uusittu. Paali pysyy paremmin radalla, eikä nouse enää pystyyn niin herkästi kuin aiemmin. Konesilmät tunnistavat, ettei paaleja pakkaa linjalle ylimääräisiä, jolloin paalien kulku ei häiriinny. Vaikka sisäänottoväylää on avarrettu, paalille pitää ajaa suoraan. Myös ohjain on uusittu helppokäyttöisemmäksi.

Pikkupaalit kerätään nippuihin ja nipun  ympäri kiedotaan narut. Paalinippu voidaan nostaa trukkilavalla ja kuljettaa latokuivaamoon.

Kun kääritään säilöheinää ja muovikierroksia laitetaan riittävän monta (12-16), yhdellä käärijällä ei ehditä kääriä sitä määrää paaleja, kuin paalaaja niitä suoltaa. Jotta ketju toimii silloin tehokkaasti, eikä paalin tarvitse turhaan odottaa käärimistä, pitää käärimiä olla kaksi.

Käärityt säilöheinäpaalit nostetaan traktorin puutavarakuormaajalla ja kouralla perävaunuun.

www.pollenpaali.fi

www.fendt.fi

www.konefarmi.fi

www.agrimarket.fi

www.avanttecno.com

Katso video – Heinää korjataan vetokoneina Fendtit


Lue seuraavaksi