Härkäpavuilla taloudellisuutta

Härkäpapu on ikivanha viljelykasvi maassamme, sillä sitä on viljelty Suomessa jo 600-luvulta lähtien. 1900-luvulla laji jäi muiden kasvien jalkoihin, mutta viime vuosien uudet valkuaispitoiset lajikkeet mahdollistavat arvokkaan soijan korvaamisen kotimaisella härkäpavulla. Vähäkyröläinen Kari Hemminki on viljellyt härkäpapua muutaman vuoden ja kova­kuo­risen kasvin jauhamisessa mies luottaa Nord Millsin GW150-esivalssimyllyn voimaan.

Kari Hemmingin maatila sijaitsee Vähäkyrön Vedenojan kylässä, jossa hänellä on reilu tuhatpaikkainen lihasikala. Peltoalaa Hemmingillä on noin 120 hehtaaria, jossa viljellään lähinnä ohraa ja vehnää, mutta jo kolmen vuoden ajan pelloilla on kasvanut myös reilusti härkäpapua. Härkäpavun kasvatus alkoi kun Hemminki kuuli positiivisia kokemuksia toiselta vähäkyröläiseltä sikatilan isännältä. ”Sikatalous on nykyaikana vedetty hyvin tiukoille, joten jokainen keino parantaa kannattavuutta on tarpeen. Härkäpavun hyvällä valkuaismäärällä pystytään korvaamaan kallista soijaa ja se myös maistuu eläimille hyvin. Myös eläinten kasvutulokset ovat olleet positiivisia, sillä härkäpavun avulla päiväkasvuksi on saatu mukavat 850–950 grammaa.”, kertoo Hemminki.

Ongelmia härkäpavun käyttämisen kanssa Hemmingille tuotti pavun jauhaminen, sillä härkäpavun kova kuori kulutti huomattavan paljon myllyjen teriä ja seuloja. Hemminki ottikin yhteyttä kortesjärveläiseen viljankäsittelylaitteiden asiantuntijaan Nord Millsiin ja ratkaisuksi löytyi nopeasti yhtiön kehittämä GW150-esivalssimylly.

”Nord Millsin kaverit uskoivat selkeästi tuotteen toimivuuteen ja käytännön työssä olen huomannut lupausten pitäneen. Mylly murskaa härkäpavut juuri sopivan kokoisiksi, jolloin niiden lopullinen jauhaminen tavallisella myllyllä onnistuu vaivatta. Tehokkaan sähkömoottorin voima riittää puhtaaseen suoritukseen ja säätötoiminnot ovat olleet todella helppoja. Minkäänlaisia lastentauteja ei myllyssä ole ilmennyt ja tähän mennessä myllyn läpi on kulkenut jo yli 40 000 kiloa papuja”, Hemminki jatkaa. Myös lopputuotteen laatu on ollut erinomaista ja jauhot ovat kelvanneet eläimille hyvin. ”Nord Millsin mylly on selkeästi tehty kestämään, sillä se painaa noin sata kiloa ja on valmistettu kunnon materiaaleista. Tästä syystä varaosa- tai huolto-osastoakaan ei ole vielä tarvinnut vaivata ja mylly varmistaa, että tilallamme härkäpapu säilyy merkittävänä ravintolähteenä myös jatkossa”, korostaa Hemminki.

Vuoden 2013 lopulta sianlihan hinta on laskenut 0,20 €/kg ja tuottajan osuus esimerkiksi paistin kuluttajahinnasta on vaatimattomat 19 prosenttia. Tuottajien kannattavuuskerroin on mennyt jopa negatiiviseksi, mikä tarkoittaa, että myös kaupan ja teollisuuden täytyy ottaa vakava tilanne paremmin huomioon eikä vanhaan malliin siirtää hinnanalennuksia suoraan sikatilallisten harteille. Myös tuottajien täytyy koko ajan etsiä tehokkaampia keinoja tuottaa laadukasta ja tarkimmatkin vaatimukset täyttävää lihaa.

Suomalaisten kasvattajien ammattiylpeys ja eläinten hyvinvointisäännökset tarkoittavat kuitenkin, että itse sikalassa tapahtuvassa kasvatuksessa tehostamisen varaa ei juurikaan ole, joten säästöjä täytyy löytyä esimerkiksi ravintopuolelta. Kari Hemminki on esimerkiksi investoinut ilmatiiviiseen Harvestore-siiloon, joka takaa ohran laadun varman säilyvyyden. Säästöjä syntyy ajassa sekä kustannuksissa kun Harvestoreen voi ajaa viljat suoraan pellolta puintikosteana. Aiemmin kuivauksesta tuli usein pullonkaula, mutta nyt voi puida aina kun vain kelit sallivat. Ravintopuolella härkäpapu tarjoaa mainion keinon korvata soijaa kotimaisella, perinteisellä ja valkuaisrikkaalla vaihtoehdolla.