Hakkurivaunu Pellonmetallilta

Pellonmetalli Oy on rakentanut Antti ja Hannu Ripatille yhdistelmän, jolla hoidetaan Hirvensalmen kunnan taajaman lämpölaitosten haketus ja hakkeen kuljetus. 381-hakkuri on Farmi Forestin mallistoa ja runkorakenne, voimansiirto ja perävaunu ovat Pellonmetallin käsialaa. Etua hakkurivaunusta saadaan etenkin pienemmän kalustotarpeen muodossa.

Haketta tehdään monenlaisilla koneilla ja ketjuilla. Osa ketjuista sopii kaukokuljetukseen, mutta kaikkien ei tarvitse kuljettaa haketta pitkälle. Silloin voidaan käyttää toisenlaista kalustoa. Hakeurakoissa on monenlaisia tasoja ja Ripatit päätyivät hakkurivaunuun.

Hirvensalmi antaa kuntana hyvän esimerkin monille muille. Hirvensalmella ymmärretään paikallisen lämmöntuotannon ja yrittäjyyden merkitys kunnan menestymiselle. Puuta on lähiseudulla kasvamassa runsaasti ja harvennusrankaa kertyy koko ajan. Se olisi hyvä saada metsästä pois. Harvennuspuut sopivat yleensä erittäin hyvin haketettavaksi, koska teollisuudelle kelpaavaa ainespuuta niissä on kohtalaisen vähän. Metsässäkin ne palautuvat luonnon kiertoon, mutta lämpönä ne antavat merkittävän panoksensa kansantaloudelle. Harvennuspuun menekki edesauttaa paikallisia yrittäjiä saamaan tulevaisuudessa myös parempaa hintaa ainespuusta. Omalta alueelta kerättyä rankaa käytetään kunnan rakennusten lämmittämiseen ja puunhankinnan hoitaa pääasiassa paikallinen metsänhoitoyhdistys. Hirvensalmella on aikoinaan tehty päätös, että puuenergia hankitaan lähiseudulta. Puuta on palanut pari vuosikymmentä ja palaa edelleen taajaman kolmessa lämpölaitoksessa ja yhdessä laitoksessa 5-tien varressa.

Uusi konstruktio

Kihniöläinen Pellonmetalli Oy on toimittanut hivensalmelaiselle Koneurakointi Ripatti Oy:lle hakkurivaunun, jonka eturunkoon on asennettu Farmi Forest Oy:n hakkurimallistosta Farmi CH 381 laikkahakkuri mattosyötöllä.

Normaalisti kyseinen hakkuri sovitetaan nostolaitteisiin, painoa laitteella syöttömattoineen on kuitenkin 2300 kiloa. Traktorin taka-akselisto on kovilla hakkurin kanssa, varsinkin kun mukana kulkee yleensä myös järeä kuormaaja takasillassa. Ripattien edellinen hakkuri oli juuri taka-akselikuormituksen vuoksi varustettu vetopuomilla sekä kuljetuspyörillä. Uuteen hakkuriin oli myös tarkoitus hankkia pyörät.

Viime kesän Okra näyttelyssä Ripatit vierailivat Pellonmetallin osastolla, koska Pellonmetallin osaamista ovat erilaiset pintalevittimien hinausalustat, sekä erilaiset vaativiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin valmistetut perävaunut. Juttu kääntyi pian pohdiskeluksi, voisiko hakkurin ja traktorilla hinattavan perävaunun yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Hakkurivaunun etuna olisi Ripattien kannalta se, että toinen traktori perävaunuineen voidaan jättää pois.

En ole koulutukseltani mikään metallimies mutta hitsaustyö on tehty säntillisesti ja kärry on rakenteeltaan tukeva tähän työhön, Hannu Ripatti toteaa. Runkorakenteen pitää kestää painavankin kitaan menevän puun aiheuttama kuorma. Yhdistelmä on sellainen kuin sitä tilatessa sovittiin. Yhdistelmä painaa noin kahdeksan tonnia tyhjänä. Perävaunussa on myös tukijalat, mutta kuljettajan ergonomian kannalta tukijalat pitäisi ehkä olla myös nosturissa, jolloin traktorin heilahtelut rankojen syötössä olisivat vaimeammat.

– Meidän toiminnan kannalta yhdellä traktorilla haketus on kaikista yksinkertaisinta eikä kannattava toiminta kestä kahta traktoria, Hannu toteaa. Yhdellä työlaitteella, joka on traktorin perässä, voidaan hoitaa kaikki hakkeen toimitukseen liittyvät työt. Tällöin ei tarvitse pakkasellakaan käynnistellä monia koneita. Hakkuri on pysähdyksissä aisalla kuljetuksen ja kippauksen aikana, mutta niin se on monella muullakin pienellä haketoimittajalla.

– Hakkurissa on oma hydraulipumppu, mutta kuormaimen tarpeisiin traktorissa ei ole lisäpumppua. Hydrauliikka vaatisi hieman lisää tuottoa, jotta kuormain toimisi joutuisasti, Hannu pohtii.

Tätä kirjoitettaessa käyttäjäkokemukset olivat vielä varsin vähäiset. Totuttelua vaati päinvastaiseksi vaihtunut syöttösuunta. Edellistä hakkuria syötettiin etuviistosta ja kun Farmi-hakkurin syöttösuunta on takaviisto, kuormaajan liikkeitä joudutaan lisäämään.

Farmi Forestin valmistaman 381 laikkahakkurin tekemän hakkeen tasainen laatu perustuu leikkaaviin teriin, vastaveitsiin ja risumurskaimeen, jolla saadaan viimeisteltyä tasainen hake oksaisesta tavarasta. Laikkahakkuri ei ole suunniteltu risuhakkuriksi, mutta sillä saadaan toki risustakin hake aikaiseksi.

– Työteknisesti rangansyöttö kävisi tässä toki helpoiten, kun puomin jatkeella pääsee kiskomaan tyviä mahdollisimman suoraan syöttöpöydälle. Tällöin liikkeet olisivat mahdollisimman yksinkertaiset, Hannu kertoo. Kun rankaa kuitenkin syötetään sivulta, joudutaan kuormaajan kanssa tekemään enemmän liikkeitä ja syötössä palattiin vanhaan tyyliin, jossa puut otetaan traktorin rinnalta.

Hieman puunsyönti vielä takelteli kuvaushetkellä ja kyseessä oli säätöongelma, Hannu kertoo. Pöydällä oleva tavara ei aina jaksanut mennä kitaan maton voimalla eikä rummulla kuin hieman avittamalla. Nyt tilanne on korjaantunut. Viiveaikoja piti hieman myös säätää, jotta NoStress ei pidä syöttöä katkaistuna turhan pitkään. Automatiikka on toki hyvä hakkurissa, jotta hakkuria ei tukahduta liialla puulla. Puun pitää mennä houkuttelematta kitaan ja kasasta pitäisi ranka saada vain pöydälle, silloin työ olisi sujuvaa, Hannu pohtii. Hakekuorma olisi tarkoitus tehdä mahdollisimman vähillä liikkeillä. Syöttöaukko on edellistä hakkuriin verrattuna hieman ahtaampi. Hakkurin syötössä siirryttiin takaisin rinnaltasyöttöön.

Traktorin hydrauliikasta irtoaa sulavaan kuormaajan käyttöön ja syöttöön nykyisellään hieman liian vähän litroja. Hankaluus on myös se, ettei syöttöpöydälle näe suoraan ja syöttömatolle poikittain juuttuvien puiden poistaminen vaatii kameran.

Hakkurivaunuyhdistelmä on noin yhdeksän metriä pitkä ja taka-akselisto on asennettu lähes keskelle kuormatilaa. Tämä parantaa kääntyvyyttä sekä pitää aisapainon lain sallimissa rajoissa. Vetoaisa on jousitettu ja vaunu on täysin tieliikennekelpoinen, kun se on varustettu esimerkiksi vetokoukusta putoamissuojalla.

Puut terminaalissa

– Meille puun kanssa touhuaminen on tuttua, kun metsässä töissä on kolme ajokonetta ja muutama kaveri. Ajamme toki veljen kanssa itsekin paljon puuta Ensolle ja UPM:lle, Hannu Ripatti toteaa. Haketus on oikeastaan luonnollinen jatkumo aikaisemmin tehdylle metsä- ja maataloustyölle.

Aiemmin haketusurakkaa hoiti 17 vuotta yrittäjä, joka jäi eläkkeelle. Ripatit ostivat hänen kalustonsa. Aiemmin käytössä oli hakkuri, jossa oli koko ajan traktori kiinni. Toisella traktorilla ajettiin 25 kuution kuormia.

– Kunnalla on energiayhtiö ja lämpölaitoksia hoitaa kiinteistöyritykset sopimuksella. Meidän osuus kokonaisuudessa on huolehtia, että laitoksissa on koko ajan poltettavaa haketta. Katkokset haketoimitukissa eivät ole suotavia ja haketta kylmään aikaan toimitetaan laitoksiin joka päivä kolmesta viiteen. Aikaa haketukseen, kuljetukseen ja kippaamiseen kuluu reilu tunti kuormaan. Urakkana tämä hakkeen toimitus on selkeä, kun käytännössä joka päivä on toimitettava haketta eikä kilpailua ihan herkästi jossain vaiheessa katkeavaan urakkaan ole tulossa, Hannu pohtii.

Haketus hoidetaan terminaalissa, jonne metsänhoitoyhdistys on toimittanut rangat kasalle. Yhdestä paikasta hoidetaan kolmen laitoksen hakkeet ja yhdellä laitoksella on oma hakekasa. Tämä yksi laitos on hieman etäämpänä.

– Meidän vuodessa toimittama hakemäärä ei ole kuitenkaan valtava, joten haketustehosta työ ei ole kiinni. Kustannusten kanssa on kuitenkin oltava tarkkana. Tuloja ei tule lisää, kun asiakkaalta laskutamme toimitetusta hakkeesta kuutiohintaa.

Meillä on toki Hirvensalmen energiayhtiön lisäksi myös muutama yksityinen asiakas, mutta ne ovat lähinnä naapuriapua. Myös Antti-veljen hakkeet ajetaan tällä. Toki kaikki haketoimitukset ovat lisäämässä haketoimitusten kannattavuutta kokonaisuutena.

– Farmi Forestin 381-laikkahakkuri on meille uusi tuttavuus ja hieman hakkurin kanssa on käyttöä harjoiteltu, Hannu toteaa. Hakkuria pyöritettiin ensin tonnin perällä, sitten hitaammalla ja nyt säätämisen jälkeen palattiin 1000 kierrokseen. Hakkurin kierroksia on kuitenkin pienennetty, jolloin hienojakoisen pölyn määrä ja salalla turha pöly polttolaitoksella on vähentynyt. Kierrosten laskemisen neuvon saimme Farmi Forestilta ja se auttoikin.

Hakkuriin on oma hydrauliikka ja paneeli, jolla ohjataan kaikkia hakkurin toimintoja

– Yhdistelmä on kuormattunakin hyvä vetää, Hannu kehuu. Kuormaa ei huomaa teillä ja vaunu kulkee pehmeästi. Traktorit ovat tällaisissa töissä luotettavia ja Valtran Mikkelin huoltoon on noin 30 kilometrin etäisyydellä.

– Tällaista haketoimitusurakkaa eivät suhdanteet hetkauta kuten ainespuun korjuuta. Urakka on myös selkeä ja lähellä. Isoja rahoja tällä ei pääse vuolemaan, mutta myöskään isoja yllätyksiä ei pitäisi olla edessä, Hannu pohtii. Kyse on vakaasta liiketoiminnasta, jonka pitäisi olla kuitenkin yrittäjällekin kannattavaa.

– Meille tärkeää on, että yhdistelmän kanssa saadaan hoidettua toimitussopimukset kunnalle, Hannu päättää. 

Hirvensalmen kunnan energialaitos omistaa lämpölaitoksen ja verkon. Lämpölaitoksesta huolehtii paikallinen kiinteistöhoitoyritys ja Ripatit toimittavat rankakasasta hakkeen laitokseen. Paikallinen metsänhoitoyhdistys taas huolehtii rangan riittävyydestä. Kaikilla on ketjussa oma tärkeä tehtävänsä. Lämpölaitokset Hirvensalmen kunnassa ovat nousukattoisia, joten kippaavalla perävaunulla saadaan kuorma puretuksi varastoon.

Hydrauliikalla nouseva katto onkätevä, kun se ei rajoita kippauskorkeutta. Hakkeen menekkiin vaikuttavat tuuli ja pakkanen. Toki kiinteistöjen lämpimän veden käyttö vaikuttaa myös merkittävästi lämmöntarpeeseen.

Hannu hakekasalla. Pölyä ei juurikaan ole.