Uutiset
Biowin Oy kylmäntorjunnassa ympäri Suomea
Tapani Brofeldt on Biowin Oy:n toimitusjohtaja. Tapanin ensimmäinen oma lämpöyrittäjäkohde aloitti lämmittämisen 1998 ja Biowin tuli mukaan vasta myöhemmin.
– Ennen ensimmäistä lämpöyrittäjyyskohdetta olin rakentanut jo 1996 oman tilan hakelämmityksen, joten aivan tyhjästä ei tarvinnut lähteä liikkeelle, Tapani muistelee. Nyt yrityksellä on toimintaa 17 kohteessa eri puolilla Suomea ja pohjoisin kohde on Muoniossa.
Erilaisia toimintatapoja
– Meillä on oikeastaan joka kohteessa hieman erilainen tapa toimia, vaikka peruskonsepti on toimittaa lämpö asiakkaan verkkoon ja mittauspiste on lämpölaitoksella, Tapani kertoo.
Useimmissa kohteissa lämpölaitos on meidän rakentama, omistama ja hoidamme poltettavan materiaalin toimitukset ja valvonnan itse tai yhteistyöverkoston avulla. Yrityksen hoidossa on myös lämpölaitoksia, jonka asiakas omistaa, mutta se on rakennettu meidän konseptilla, yhdessä päätetyillä laitteilla ja meidän toimesta. Lämmön toimitus on sitten meidän huolemme.
Toimitussopimukset
Lämmön toimitussopimuksissa tavoitteena ovat samantyyppiset sopimukset, joissa kuitenkin huomioidaan asiakkaan toiveet. Esimerkiksi lämmöntoimittamisen hinta sidotaan asiakkaan kanssa yhdessä sovittaviin tekijöihin.
– Lämmön hinta saatetaan sitoa vaikka öljyn ja markkinahakkeen hintaan, jotka ovat asiakkaalle tuttuja. Toisaalta me haluamme hinnankytkentää niihin kustannustekijöihin, jotka vaikuttavat Biowinin talouteen. Kun hinta sidotaan vaikka öljyyn, saattaa asiakkaalle tulla yllättäviä hinnanmuutoksia, vaikka sillä ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta Biowinin kustannuksiin. Tavoitteena meillä ei voi yritystoiminnassa olla voimakkaat vaihtelut vaan asiakkaan ja meidän kannalta molemminpuolinen pitkäaikainen hyöty, Tapani painottaa.
Haketta ja turvetta
Pääasiallinen raaka-aine lämmittämiseen löytyy metsästä.
– Käytämme myös turvetta esimerkiksi Muoniossa ja siellä, missä sitä on sopivasti saatavilla. Tavoitteena on kuitenkin löytää sellaiset kumppanit, joiden kanssa tehdään työtä pidemmän aikaa. Me kun olemme sitoutuneet hoitamaan lämpöä asiakkaalle, edellyttää se taas meiltä säännöllisesti polttoon sopivien erien hankintaa ja toimitusta laitokselle. Tienvarsi on kuitenkin se rajapinta, jota pidemmälle ei puunhankinnassa ole tarkoitus mennä.
Metsänhoitoyhdistykset ovat meille hyvä kanava puun hankinnassa. Haketusta ja kuljetusta ostamme tarpeen mukaan. Joka laitoksessa polttoaineena käy kuitenkin normaali kauppakelpoinen hake, Tapani kertoo yrityksen toiminnasta.
– Emme ole tarvinneet isoja varastoja valmiille hakkeelle, vaan varastot ovat tien varressa olevat peitetyt rankakasat. Kun laitokseen saadaan kuivaa, mielellään kosteudeltaan alle 40 % haketta, se useimmiten riittää. Kun syöttöjärjestelmät eivät ole ronkeleita poltettavalle materiaalille, se parantaa kummasti yöunen laatua.
– Hakelämmitys on lähtenyt liikkeelle maatilan lämmittämisestä ja lämpöyrittäjyyttä tehdään maatilan sivuelinkeinona, vai kumpi näistä nyt sitten pääelinkeino on, Tapani pohtii. Viljelypinta-ala on vähentynyt vuosien varrella ja samaan aikaan lämmittäminen on lisääntynyt.
– Insinöörioppia olen ainakin näissä lämmittämistöissä päässyt paremmin hyödyntämään, Tapani nauraa.
Päijät-Hämeessä, lähialueella olevien lämpökeskusten hoidossa, käytetään osittain oman tilan kalustoa ja yhteensä omassa hoidossa on viisi laitosta.
– Etäisemmissä kohteissa meillä on tytäryhtiöt, kuten Biowin Karelia, jotka hoitavat laitokset ja osallistuvat ”paikallisoperaatioihin”, kuten polttomateriaalin hankintaan. Erilaisia yhteistyökumppaneita on opittu tuntemaan vuosien varrella ja monen yhteistyökumppanin kanssa hoidetaan raaka-ainetta polttoon. Esimerkiksi käpyjä, joista on karistettu siemenet pois, toimitetaan polttoon. Kävyt ovat rutikuivia ja niillä voidaan priimata huonoa haketta, Tapani kertoo.
Konseptilla liikkeelle
Bioenergian poltossa voittavat kaikki, sekä lämmönostaja että myyjä, mutta myös ympäristö. Se on saanut monet asiakkaat liikkeelle. Ja mitä enemmän fossiilinen polttoaine eli monesti käytännössä öljy maksaa, sitä enemmän kiinnostuneita on biolämmittämiseen.
– Meihin otetaan suoraan yhteyttä ja seuraamme julkishallinnon tarjouspyyntöjä lämpöyrittäjäkohteista jatkuvasti. Käytännössä puolet tulee suorina tarjouspyyntöinä yrityksiltä, jotka hakevat lämmöntoimittajaa, Tapani kertoo. Nytkin on laskennassa ja suunnitteilla muutama laitos.
– Kun asiakkaan kanssa sitten yhdessä katsotaan, mikä on heidän kannaltaan järkevin ratkaisu, jätämme tarjouksen. Tarjous saattaa olla vain lämmöntoimitussopimus, mutta se voi olla myös vaikka lämpöverkoston rakentaminen, kun tavoitteenamme on laajentaa palveluamme myös lämmöntuotannon siirtoon, Tapani kertoo. Tapani jatkaa, että lämpöverkkoasioita ei yksittäisessä yrityksessä tai kunnassa kuitenkaan useimmiten tehdä itse, vaan siihen palkataan konsultti.
Sopimustoimittajia
– Olemme rakentaneet lämpölaitoskonseptin siten, että meillä on moduulirakenteinen laitos. Meillä on vuosien varrella harjoitellut ja hyväksi koetut piirustukset, joiden pohjalta suunnittelemme toimivan lämpölaitoksen. Rakennus sovitetaan ympäristöön pintamateriaali- ja värivalinnoilla, jotta lämpölaitos ei eroa välttämättä alueen rakennuksista mutta kuin savupiipun osalta, Tapani kertoo.
– Teemme yhteistyötä tiettyjen hyväksi koettujen toimittajien kanssa, joilta hankimme muun muassa betonielementit ja muut rakenteet, kattilan, syöttölaitteet ja tietojärjestelmät. Kun omat miehemme ja tutut asentajat käyvät rakentamassa laitoksen, laitos on käyttökunnossa parissa kuukaudessa rakentamispäätöksestä. Sivuaskelia ei tarvitse ottaa, kun kaikki tietävät mitä tekevät, Tapani jatkaa.
– Esimerkiksi hakkeen kuljetus- ja lämmityslaitteet ohjausjärjestelmineen on hankittu viime vuosina Biofirelta, kun laitteet ovat toimineet hyvin, Tapani kiittelee.
Hausjärven lämpöyrittäjäkohde
Hausjärvelle on rakennettu uusi koulukeskus, jonka takana, metsän reunassa on huomaamattomasti lämpölaitos. Laitos on nyt puolitoista vuotta vanha ja sopimukseen kuului ensin lämmön toimitus kouluun ja sitten myös läheisiin kerrostaloihin.
– Myymme lämmön Hausjärven kunnan verkkoon ja he maksavat kerran kuussa toimitetusta lämpömäärästä. Kunta käyttää lämmön haluamiinsa kohteisiin. Olemme kuitenkin varautuneet siihen, että 30 % on kapasiteettia vielä reservissä kylmänäkin aikana, jos lämmöntoimitukset lisääntyvät.
Hausjärvelle rakennettiin 700 kW laitos moduuliperiaatteella. Biowinin laitoksissa pannuhuoneen ja hakevaraston seinä on rakenteiden raja. 0,5, 0,7 ja 1 MW laitokset on toteutettu samoilla seinä- ja katto elementeillä. 1,5 ja 2 MW laitokset taas vaativat suuremman kattilahuoneen ja myös suuremman hakevaraston.
Hausjärven 250 kuution hakevarasto on mitoitettu niin, että varasto ei tarvitse olla aivan tyhjä ja sinne voidaan kipata täysperävaunukuorma haketta. Kovilla pakkasilla haketta toimitetaan 2–3 viikon välein, mutta kesällä varastollisella selvitään pari kuukautta.
Hakevarasto on matalakattomallia, mutta kun ovet avataan edestä, saadaan katon puoliskot nousemaan hydrauliikalla ylös. Tällöin kippaus voidaan tehdä ”harjattomaan” rakennukseen, eikä lava käy taatusti kattoon kiinni. Kun kuorma peruutetaan varastoon, pyörät ajetaan ajorampeille. Tällöin varasto täyttyy takaseinästä lähtien, eikä hakevaraston pihaa tarvitse varata tilapäiseksi hakevarastoksi. Vaikka varaston edessä olisi laatta ja hake työnnettäisiin varaston taka-osaan, tuppaa hake sotkemaan hieman ympäristöä.
– Nouseva katto ei ole meidän keksintö, mutta se on tavaramerkki meidän laitoksissa. Jos varasto pitää olla isompi, laitamme enemmän elementtejä peräkkäin. Pieniä parannuksia on vielä luvassa, kuten jaettu varasto, jolloin voidaan ajaa kattilaan sekoituksia eri polttoaineilla. Kun teemme lämpökeskuksesta rinneratkaisun, kaikki toiminnot saadaan siististi seinien sisälle, Tapani esittelee.
– Laitoksissamme on hakkeen siirtoon tankopurkaimet ja ketjukuljetin. Ketjukuljetin on kalliimpi kuin ruuvi, mutta ketjukuljetimeen ei tarvita valosilmiä, jotka ovat vikaherkkiä. Tavoitteenamme on kuitenkin toimittaa lämpöä asiakkaille, eikä viettää aikaa lämpölaitoksella, Tapani kuittaa.