Artturi -urakoitsijakoulutus

Nurmirehun korjuussa tavoitteena on runsas sato ja ruokinnallisesti arvokas rehu, jossa ei ole tapahtunut virhekäymistä. Tietyt perusasiat täytyy tuntea, jotta rehusta saadaan laadukasta. Korjuukalusto on järeytynyt vuosien kuluessa reilusti ja samalla lisääntyy ammattitaito. Valion Artturi-tiimi ja Eastman/AIV järjestivät yhteistyökumppaneineen Artturi-urakoitsijapäivät Tampereella 12.-13. maaliskuuta. Kyseinen tilaisuus on perinteinen tapahtuma keväällä. Urakoitsijat ovat paljon vartijana, kun asiakkaiden säilörehua korjataan. Kaikkiin asioihin urakoitsija ei tilalla pääse vaikuttamaan, mutta toki urakoitsijoilta kysytään mielipiteitä ja näkemyksiä esimerkiksi korjuujärjestyksistä ja sopivasta ajankohdasta korjuulle.

Rehu-urakointi on yleistä. Urakointi voidaan hoitaa myös yhteisesti omistettavilla koneilla tai niin että koneet omistaa erillinen yhtiö. Urakointi lisääntyy osittain siksi, että yksikkökoot kasvavat, eikä korjuuta enää tehdä vähäisellä työvoimamäärällä, jos korjuuketjuna on ajosilppurikorjuu. Jotta ketju saadaan toimimaan tehokkaasti, edellytetään lyhyilläkin siirto matkoilla seitsemää kuljettajaa, jos tarkoitus on myös niittää ja karhottaa samaan aikaan. Siilotyö edellyttää joskus kuormien pysäyttämistä ennen niiden kippaamista, jolloin edellinen kuorma ehditään tallata kunnolla tiukaksi. Tiivistämisessä ei saa tinkiä ja sen huolellisella teolla varmistetaan varastoinnin onnistuminen. Jos rehua tehdään kahteen laakasiiloon samaan aikaan, niin silloin ajosilppuri saa liikkua koko ajan.

Urakoitsijat, jotka korjaavat säilörehua, ovat paljon vartijoina. Asiakkaan rehut pitäisi olla laadullisesti ensiluokkaisia ja määrääkin pitäisi olla riittävästi. Korjuuvaiheessa määrää toki pääsee enää kovin vähän vaikuttamaan, kun korren kerääminen läheltä maata ei ainakaan paranna rehun laatua. Seuraavan sadon määrää lyhyeksi niitetty korsi saattaa vähentää.  

Urakoitsijan työ aiheuttaa kustannuksen. Korjuutyön laadulla on suuri merkitys karjatilan eläinten terveyteen ja tuottavuuteen, joten siitä ei kannata tinkiä.  Asiakkaalle aiheutuu urakoinnista vuosittain lähes vakiokustannus. Urakoitsijalla laskutus eli rahaliikenne sisään on myös melkein vakio. Riippuen olosuhteista ja huollon ennakoinnista korjuuajan kustannukset voivat vaihdella melkoisesti. Huollon ennakointi yleensä kannattaa, jolloin korjuu ei välillä keskeydy ylimääräiseen remontointiin eikä viimeisenkään asiakkaan korjuu myöhästy.

Nurmet kuntoon

Keväällä nurmipeltoja pitäisi kunnostaa. Hoitoon on tarjolla nurmijyriä, joilla voidaan painaa nurmipellot sileäksi vahingoittamatta kasvustoja ja samalla kylvää uusia siemeniä, jolloin lajisto uusiutuu ja aukkopaikkoja saadaan täydennettyä. Nurmien hoitoon on tarjolla myös edullisempia haratyyppisiä koneita, joilla kulottunut kasvusto harataan syrjään, jolloin hyötykasvit saavat tilaa. Molemmissa konetyypeissä edessä voi olla ja on hyvä olla lana, jolla saadaan tasoitettua mahdolliset myyränkolot. Nurmia voidaan täydennyskylvää myös samalla kalustolla, jolla nurmia uudistetaan.

Kun nurmipeltoja perustetaan, on syytä huomioida pellon viettävyys, jolloin rankallakaan sateella ei peltoon jää lammikoita tukahduttamaan kasvustoa. Erityisen tuhoherkkiä notkopaikat ovat talvella, kun pinta jäätyy ja sulava vesi tukahduttaa nurmen.

Kun nurmipellolla ollaan töissä, ristikkäisiä raiteita ei peltoon pitäisi ajaa. Samojen raiteiden yli ajetaan kuitenkin yleensä nurmirikkoon saakka. Risteävät raiteet aiheuttavat ainakin pienen laadun heikkenemisen, kun korjuukorkeus vaihtelee. Etenkin pöyhin, karhotin ja noukin on herkkä sekoittamaan myös maata kasvuston joukkoon, kun raiteen yli ajetaan.

Valio tasapainoitelee markkinoilla

Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo kertoi Valion näkövinkkelistä, miltä maitomarkkinoilla näyttää. Ainakin kiinnostus tilatason työhön on kasvanut, kun kuluttajille halutaan kertoa maidon alkuperä.

Toimintaympäristö on muuttunut maailmankaupassa, kun esteet kaupassa kasvoivat Ukrainan kriisin vuoksi. Niitä esteitä poistetaan edelleen. Artturi-päivien jälkeen Valio toi julkisuuteen sopimustuotannon, jossa alueellinen osuusmeijeri tekee sopimuksen tuotantomääristä eivätkä tuotantomäärät helpolla kasva, kun hintaportaat laskevat kannattavuutta nopeasti tuotannon ylittäessä sopimuksen perusmäärän.

Eu:n sisällä kulutuksen ja tuotannon tasapaino on kohtalaisen hyvä. Kulutus maailmalla kasvaa maitotuotteissa, mutta samaan aikaan rahdit ovat korkeammat, kun maitotuotteita viedään kauemmaksi.  

Suomessa on vuosittain muutosta maitomäärässä noin 1 % verran, kun tuotanto on noin 2,3 miljardia litraa vuodessa. Maitoa tuotetaan saman verran lähes joka vuosi, vaikka lopettaneita tiloja on paljon. Lehmien tuotokset ovat nousseet ja laajentavat tilat ovat pitäneet tuotetun maitomäärän samalla tasolla.

Nestemaidon kulutus on laskevalla trendillä, mutta samaan aikaan maitojalosteita syödään enemmän kuin maitoa juodaan. Veden osuus vähenee jalosteissa, joten laatumaidon osuuden pitäisi kasvaa.

Suomessa nautakarjan ruokinta perustuu nurmeen ja se on ekologinen vaihtoehto nautakarjalle. Nurmikasveihin perustuva ruokinta on myös karjatilalle edullisin vaihtoehto. Jos nurmituotannossa epäonnistutaan, niin korvaavan komponentin hankita tulee nautakarjatilalle kalliiksi.

Nurmirehuruokinta on edullisin ja terveellinen märehtijälle. On syytä kuitenkin ylläpitää kustannusten laskentaa ja miettiä tavoitteita laadun suhteen. Satojen mittaaminen yksiselitteisesti on hankalaa, mutta laadukkaallakin säilörehulla pitäisi päästä tuotantokustannuksissa alle 12 snt/kuiva-ainekilo. Jotta tuotantokustannuksia pystytään alentamaan, satotaso pitää olla korkea ja koneketju tasapainoinen korjuumäärään nähden. Hyvä ja tasalaatuinen sato edellyttää huolellisuutta nurmen perustamisessa ja ylläpidossa, jotta nurmikasvusto on korjuuhetkellä vankka ja kauttaaltaan valmis korjattavaksi. Sadon määrään ja laatuun kannattaa panostaa.

Samaan aikaan korjuuketju pitäisi olla tasapainoinen korjuumäärään nähden. Ajosilppuriketjulla saadaan korjattua suuret alat päivässä, kun koko ketju toimii. Tällöin korjuukustannus on edullinen yksittäiselle asiakkaalle, vaikka ketju on kallis hankkia. Perävaunuja voidaan korjuuketjuun lisätä ajomatkan kasvaessa. Toisaalta myös noukinvaunulla voidaan myös tehdä edullista rehua, kun siirtomatkat eivät ole kohtuuttoman pitkiä. Toisen kalliin korjuuketjun pitämistä varalta pitää välttää. Pyöröpaalaamallakin saadaan kohtuullisen hintaista rehua. Varastoimiseen liittyvät kustannukset ovat kuitenkin merkittävät, kun materiaalina on muovi.  

Ylimääräisiä kustannuksia pitää välttää. Kun rehukustannus laskee ja kaikki muut asiat ovat kunnossa, katetta on mahdollista jäädä. Yrittäjä voi vaikuttaa näihin kustannuksiin mutta etenkin hävikkiin huolellisuudellaan.

Hävikki hallintaan

Rehun hävikkiä on hankala mitata. Hävikkiä on pellolla sitä enemmän, mitä huonommat ovat korjuuolosuhteet. Epätasainen kasvusto ja epätasainen pelto kasvattavat hävikkiä, kun niitetty sato ei pysy irti maasta niittämättömän korren päällä. Korjuun aikana kasvustoa jää peltoon, kun kone ei tavoita kaikkea. Kun kerättävä karho on tasainen, sato liikkuu yhtenäisenä massana.

Varastoinnissa tappioita lisäävät mikrobit ja haitallinen käyminen, jotka heikentävät rehun ruokinnallista laatua. Tuotantotappiot laaduttomasta rehusta voivat olla suuret. Toisaalta jos rehu jää syömättä pöydällä tai se hylätään jo aistinvaraisesti, rehu siirretään suoraan lantajärjestelmään, missä se aiheuttaa saman kuljetus- ja levityskustannuksen kuin laadukaskin rehu, joka on syöty ja joka on kulkenut naudan läpi tuottaen maitoa ja lihaa.

Smartia agriin

Toimittaja Jussi Knaapi kertoi Smart Agrista; urakoitsijan palvelupaketista.  Jussi pohtii, että paljon viimeisen 20 vuoden aikana on puhuttu täsmäviljelystä ja viime aikoina myös erilaisista palvelupaketeista asiakkaille. Vähän on kuitenkaan laajamittaisesti saatu aikaiseksi.

Täyden palvelun palvelupakettia asiakkaille ei ole vielä tarjolla. Täsmäviljelyn kenttä on monimutkainen ja läpi koko työketjun ulottuva täsmäviljely on monimutkaista, kun tietoa pitäisi liikuttaa tekijältä toiselle.

Viljelijät ja urakoitsijat ovat tekniikasta kiinnostuneita, mutta kiinnostus rajoittuu yleensä yhteen työhön. Jotta täsmäviljelystä saataisiin hyötyä, pitäisi olla enemmän ryhmätyötä ja ryhmätyössä pitäisi ajatella kokonaisuutta. Tieto liikkuu tällöin eteen- ja taaksepäin ja tietoa vaihdetaan avoimesti. Kuitenkin kaikki toimenpiteet lähtevät maan ominaisuuksista ja niiden ominaisuuksien kunnostamisesta. Tärkeää on saada peruskuivatus ja kallistukset maassa kuntoon, jotta vesi saadaan oikeaan paikkaan.

Täsmäviljely aiheuttaa kustannuksia, joten hyötyäkin pitää saada. Täsmäviljely pitää olla tavoitteellista ja niitä tavoitteita pitää myös mitata euroina. Hyötyä saadaan, jos kerätty tieto tallennetaan ja se voidaan ottaa sieltä käyttöön, jolloin muutetaan tavoitteellisesti toimintatapoja.

Erilaiset kartat ovat kivoja, mutta niiden informaatio pitäisi olla luettavissa kaikilla mahdollisilla järjestelmillä. Keskitetty tietopankki, johon kaikki tieto on tallennettavissa ja sieltä hyödynnettävissä mahdollisimman monella käyttöjärjestelmällä. Valitettavasti kaikki järjestelmät eivät ole päivitettävissä hyödyntämään avoimia järjestelmiä. Cinian -palvelukanava on luultavasti tulevaisuudessa se ”turvallinen” ja avoin väylä, ”keskusvarasto”, jolla johon tieto saadaan tallennettua ja josta se saadaan käyttöön. Asiakas toki päättää, kenelle antaa oikeuden tietonsa käyttöön.

Vuosien varrella peltojen multapitoisuus on monella alueella laskenut, kun on siirrytty pellon ominaisuuksien kannalta monokulttuuriin nurmiviljelyn vähentyessä. Peltoja on muokattu osittain tarpeettomasti ja multavuus on vähentynyt. Kun viljely on yksipuolistunut, pellosta on tullut herkempi erilaisille muutoksille. Jotta vakautta peltoon saataisiin lisää, pitää pellon fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista pitää huolta siten, että luonnon omat mekanismit hoitavat työn mahdollisimman pitkälle.   

Huolellisuutta säilöntään

Tilaisuudessa muistutettiin myös säilöntäaineiden käytöstä, jolla varmistetaan rehun säilyminen ruokinnallisesti arvokkaana. Hygieenisyys on riippuvainen pellolta tehtävän työn huolellisuudesta, hapettomuus saavutetaan huolellisella tiivistämisellä ja rehun peittämisellä. Rehulle tärkeä happamuus saadaan säilöntäaineista hapoilla huonoissakin olosuhteissa.

Sopimukset ennen tekemistä

Jarkko Storberg puhui tilaisuudessa sopimuksista urakoinnissa, mutta samat asiat koskevat oikeastaan kaikkea muutakin yritysten välistä kauppaa. Urakoinnissa sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen ja vapaamuotoisuuteen. Tällöin kumppani voidaan valita vapaasti ja ehdot ovat keskinäisen sopimisen tulos. Suullinen sopimus riittää, mutta kirjallinen sopimus on aina parempi.

Sopimus syntyy, kun on annettu tarjous ja siihen on vastattu hyväksytysti. Sopimus voi syntyä myös sopimusneuvottelujen tuloksena. Neuvotteluvaiheessa voidaan tehdä esisopimuksia ja tarkat ehdot sovitaan myöhemmin.

Urakointisopimus on yleensä kertaluonteinen, mutta se voi olla myös toistuvaa; seosrehuvaunulla käydään sekoittamassa ja jakamassa asiakkaan rehut joka toinen päivä. Nurmikorjuussa työkertoja on yksi tai useita vuodessa, joten pääasiassa työ on kertaluonteista, mutta kuitenkin toistuvaa. 

Pitää muistaa, että sopimusta ei voi purkaa ilman aihetta ja sopimuksen purkamisesta voi olla seurauksena korvausvelvollisuus. Purkamisen aihe voi olla voittamaton este, force majeure. Sopimusrikkomus johtaa sopimuksen purkautumiseen. Se voi olla esimerkiksi virhe tavarassa tai suorituksen viivästyminen. Maksuviivästys on esimerkiksi peruste purkaa sopimus.

Sopimuksen sisältö käytännössä on syytä miettiä tarkkaan. Tiukat aikarajat ovat hankalia, kun viivästyksiä voi tulla konekaluston rikkoutumisten vuoksi mutta myös kasvukauden etenemisen tai viime hetken säätilamuutosten vuoksi. Tässä kannattaa miettiä sopimusten toimivuutta käytännössä.

Hinnoittelusta on sovittava mahdollisimman tarkkaan myös maksuaikatauluun liittyen. Hinnoittelussa voidaan työstä riippuen käyttää erilaisia hinnoitteluperusteita, jotka ovat kannustavia molemmille osapuolille. Urakoitsijan kannalta ajateltuna etenkin olosuhteiden, kuten peltoteiden ja liittymien, parantaminen pitäisi näkyä hinnoittelussa.

Kartat työkohteista liikkuvat yhä useammin sähköisesti, joten väärästä pellosta harvoin korjataan enää satoa.