Uutiset
VAK Oy:llä juhlavuosi
VAK Oy on yksi Pohjoismaiden suurimmista kuorma-autojen päällirakenteiden ja perävaunujen valmistajista. Erityisesti lämpösäädeltyihin kuljetuksiin käytettävät tuotteet edustavat nykyisin yhtiön vahvaa osaamista. Tänä vuonna yhtiön perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta. On hyvä syy viettää juhlavuotta.
Samalla paikalla Turun kupeessa Vahdolla, missä nykyään on VAK Oy:n tuotantolaitos, oli jo 1950-luvulla maasepän paja, jossa Lauri Virtanen korjasi koneita ja laitteita. Lassi-pojalta, joka halusi olla touhussa mukana, ei pajan ovea suinkaan suljettu. Tai suljettiin se, muuta isä-Lauri asensi kahvan niin alas oveen, että Lassi sai sen omin avuin auki.
Kahvan asentamisella oli kauaskantoiset vaikutukset, sillä Lassi Virtanen oli innokkaasti isänsä mukana pajan töissä. Innostus liikkuvien laitteiden korjaamiseen oli syttynyt, eikä sitä tukahduttanut edes Lauri Virtasen aivan liian aikainen menehtyminen Lassin ollessa 12-vuotias.
Armeijan jälkeen heti yrittäjäksi
Vuonna 1972, suoritettuaan asevelvollisuuden, Lassi Virtanen aloitti autokorien valmistuksen isänsä vanhassa pajassa ja perusti Virtasen Autokori ky:n. Ikää tuoreella yrittäjällä ei ollut vielä kahtakymmentä vuotta. Tätä ennen tiloissa oli ollut vuokralla yrittäjiä, jotka olivat tehneet muun muassa puulaitaisia lavoja kuorma-autoihin. Olipa Lassikin tehnyt ennen armeijaan menoa yhden sellaisen.
Ensimmäinen oman yhtiön työ oli, kun Lassi Virtanen sai toimeksiannon vahtolaiselta Ilkka Aaltoselta rakentaa kaksi umpikorista täysperävaunua, joita tultaisiin käyttämään ulkomaille suuntautuviin vaatekuljetuksiin. Alustoina olivat käytetyt kaksiakseliset puutavaraperävaunut, joihin Virtanen rakensi umpikorit päälle.
Virtasen paja oli kuitenkin niin matala, että vaunuista oli otettava akselit irti, jotta korit voitiin rakentaa sisällä. ”Kun muuten oli valmista, vaunu vedettiin ’kelkkana’ traktorilla ulos, ja vasta sitten tehtiin katto ja asennettiin akselit takaisin”, Lassi muistelee ensimmäisiä perävaunuja.
Oli selvää, että tarvittiin paremmat ja väljemmät tilat. Uuden, ajanmukaisen hallin rakentaminen aloitettiin vuonna 1973.
80
1980-luvulla tuotantomäärät kasvoivat ja siirryttiin sarjavalmistukseen. Panimotuotteiden jakeluun suunnitellut korit olivat näkyvä osa tuotantoa, ja jo tuon ajan koreissa näkyy myös Lassi Virtaselle ominainen innovatiivisuus. Siitä esimerkkinä on rakenne, jossa sivulaidan alaosa oli kytketty yläosaan siten, että avattaessa alaosa alaspäin yläosa nousi samalla ylöspäin.
Tässä kohdassa ei voi ohittaa Vaki-hissiä, joka oli yhtä aikaa kuormankäsittelylaite ja osa kuormatilaa. Hissejä asennettiin usein keveisiin kuorma-autoihin takalaitanostimen sijaan. Suurempikokoisina hissit olivat oleellinen varuste eläinkuljetusautoissa, joita VAK pitkään aiemmin valmisti.
”Hissi on ollut eräänlainen perusta myös kaksitasokuormakoreille, joita on tehty erityisesti Ruotsin, mutta myös Suomen markkinoille. Hissin valmistamisesta saatuja oppeja on niissä hyödynnetty”, Lassi sanoo.
Vuosikymmenen alkupuoli oli vielä aikaa, jolloin perävaunujen päällirakenteet tehtiin muualla valmistettujen alustojen päälle. Vuonna 1984 valmistui ensimmäinen omaa tuotantoa oleva perävaunu, joka ei sitten saanutkaan oikeastaan omaa päällirakennetta, vaan konttikiskot. Vaunulla kuljetettiin leipomotuotteiden jakelukuljetuksiin tarkoitettuja pieniä kontteja. Niitä mahtui vaunuun kolme.
”Kontit lastattiin leipomolla, ja niitä jätettiin reitin varrelle. Pienemmillä autoilla otettiin kontti kerralla kyytiin ja tehtiin jakelu.”
Vienti alkaa
VAK oli 1990-luvulle tultaessa myynyt tuotteitaan suomalaisille asiakkaille. Yhtiö tavoitteli kasvua ja toisaalta vuosikymmenen alkupuolella kotimaan kysyntää painoi taloudessa vallinnut lama-aika, joten oli aika suunnata katseet ulkomaille.
Niin kuin monelle suomalaisyritykselle, myös VAK:lle Ruotsi ja Norja olivat luontevia ensimmäisiksi vientimaiksi. Myös Itävaltaan avattiin vienti, mutta parin vuoden jälkeen toiminnoista alppimaassa päätettiin luopua.
Tuotantoon yhtiö investoi rakentamalla uuden maalaamon. ”Koko historian ajan Lassi on sijoittanut saadut tuotot yhtiön kehittämistä tukeviin investointeihin, rakennuksiin tai laitteisiin”, kertoo Lassin poika, myyntijohtaja Matti Virtanen.
Uudelle vuosituhannelle
Tämän vuosituhannen puolella investoinnit tuotannon tiloihin ja laitteistoihin sekä teknologian kehittämiseen ovat jatkuneet voimakkaina. Vahdon tehdasalueelle on noussut useita uusia rakennuksia, ja lopulta alkuperäinen vanha pajakin jouduttiin purkamaan.
”Sitä ei ollut mahdollista siirtää, joten se jouduttiin purkamaan uuden hallin tieltä. Yksi seinä oli kuitenkin mahdollista säästää muistoksi menneestä. Samoin aiemmin mainittu ovi, johon kahva oli sijoitettu alas, on nähtävillä toimistorakennuksessa”, Matti Virtanen sanoo.
Oma lukunsa ovat myös satsaukset omaan huoltoverkostoon. Se on Suomen oloissa ainutlaatuinen päällirakenne- ja perävaunuvalmistajan oma verkosto.
”VAK-Huoltopalvelut Oy:llä on Suomessa kuusi ja Ruotsissa yksi oma huoltopiste. Niistä tuorein on toukokuussa 2020 avattu Liedon Avantissa, ja siihen yhdistettiin Turun ja Vahdon pisteet. Muut toimipisteet ovat Vantaalla, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Oulussa. Ruotsissa toimitaan Västeråsissa”, sanoo Ilpo Korhonen, VAK:n toimitusjohtaja.
Ennakkoluulottomia ratkaisuja
Kuten aiemmin mainittiin, innovatiivisuus on ollut leimaa-antavaa VAK:n toiminnalle koko puolen vuosisadan mittaisen olemassaolon ajan.
”Kun asiakkaalla on ollut perusteltu tarve tuotteen suhteen, on rohkeasti ja päättäväisesti haettu ratkaisu eikä selitystä, miksi ideaa ei voisi toteuttaa. Aina ei ensimmäinen versio ole ollut toimiva, mutta on jatkettu kehittämistä, kunnes toimiva ratkaisu on löytynyt”, Lassi Virtanen sanoo.
Vuonna 2010 VAK kehitti V-Slider-linkkivaunun moduuliyhdistelmiin. Sen sijaan, että vaunun akselistoa siirrettäisiin eteenpäin, V-Sliderissa siirretään kuormatila hydraulisesti vaunun takaosaan, kun kuormaa käsitellään takaovista.
Vuonna 2015 alkoivat HCT-pilottihankkeet (High Capacity Transport) ja VAK valmisti ensimmäisen HCT-perävaunun. Aivan ajamaton väylä ei ollut kyseessä, sillä siinä näkyivät jo jäljet, jotka olivat Ruotsiin toimitettujen pitkien puoliperävaunujen tekemät. VAK onkin yhtiönä ollut tärkeässä roolissa, kun pitkiin yhdistelmiin liittyviä säädöksiä on Suomessa hiottu ja HCT-pilotteja aloitettu. Kolme vuotta sitten, kun uudet mittasäädökset tulivat voimaan, alkoi Vahdolla erikoispitkien vaunujen tuotanto täydellä kapasiteetilla.
Juhlavuosi 2022
VAK tunnetaan tänään ehkä parhaiten eristettyjen kuormatilojen ja perävaunujen sekä HCT-yhdistelmien valmistajana. Omaa valmistetta olevaan tuotevalikoimaan kuuluu monipuolisesti erilaisia perävaunuja ja muun muassa koukkuvaihtolavalaitteet, jotka asiakkaiden pyynnöstä ovat jälleen valikoimassa. Omaa tuotantoa täydentää saksalaisen Kässbohrerin laaja valikoima, jota VAK on tuonut Suomeen viime vuodesta alkaen.
VAK työllistää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa noin 550 henkilöä, Ilpo Korhosen mukaan useammallekin tekijälle olisi töitä. Yhtiön omistavat Lassi Virtanen ja hänen lapsensa Pasi, Matti ja Taru Virtanen, jotka kaikki työskentelevät yhtiössä.
Sen lisäksi, että VAK Oy täyttää tänä vuonna 50 vuotta, yhtiön perustaja, teollisuusneuvos Lassi Virtanen, täyttää 70 vuotta. Mitä ilmeisimmin tänä vuonna valmistuu 20 000:s yksikkö, joten totisesti on meneillään juhlavuosi. Konepörssi onnittelee lämpimästi.