Uutiset
Uudet Volvot koeajossa Käyttöautolla
Volvon uusien raskaiden kuorma-automallien sarjatuotanto on päässyt virallisesti käyntiin. Alkutalven aikana uutuuksia on saatu maahan muutaman yksilön veran, ja ensimmäiset valmiilla päällirakenteella varustetut autot ovat olleet esittely- ja koeajokierroksella Volvo-jälleenmyyjillä. Yksi ensimmäisistä kiertueen kohteista oli Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa Volvo-kuorma-autoja edustava Käyttöauto Oy.
Seinäjoella pääkonttoriaan pitävä Käyttöauto Oy täytti viime vuonna 50 vuotta. Jaakko Viitalan perustama yhtiö on puolessa vuosisadassa laajentunut toimimaan yhteensä kymmenellä paikkakunnalla. Toisen polven yrittäjän, toimitusjohtaja Jyrki Viitalan mukaan Käyttöauton edustuksessa on 16 henkilöautomerkkiä, jonka lisäksi kahdessa pohjalaismaakunnassa edustettuina ovat Volvo- ja Renault Trucks -hyötyajoneuvot.
Käyttöauton kuorma-autoliiketoiminta
Runsas vuosi sitten Käyttöautossa kuorma-autoihin liittyvät toiminnot koottiin omaksi liiketoimintayksiköksi, jota johtaa Mikael Brax. Hän on työskennellyt Käyttöautossa vuodesta 1997, aluksi henkilöautojen parissa ja vuodesta 2013 kuorma-autopuolella.
”Vastasin aiemmin kuorma-autojen jälkimarkkinatoiminnoista, mutta nyt myös myynti kuulu kokonaisuuteen”, sanoo Brax. Kaikkiaan kuorma-autoliiketoiminta työllistää noin 60 henkilöä.
Kuorma-autotoimintoja Käyttöautolla on Vaasassa, Närpiössä ja Seinäjoella, joissa kaikissa on korjaamo varaosapalveluineen. Vaasassa ovat tarjolla raskaan kaluston rengaspalvelut ja Seinäjoella on konepaja. Vaasan ja Närpiön alueilla automyyjänä on Kjell Finne ja Seinäjoella Kari Mäkiranta sekä Kimmo Peura, joka kuorma-automyynnin lisäksi hoitaa Volvo-linja-automyyntiä.
”Seinäjoella sijaitsevalla konepajalla valmistetaan päällirakenteita ja perävaunuja etenkin maa-aineskuljetuksiin, mutta myös muihin käyttötarkoituksiin. Lisäksi siellä tehdään perävaunuhuoltoja ja raskaan kaluston vauriokorjaukset maalauksineen on keskitetty konepajalle”, Mikael Brax sanoo.
Koeajolle
Pohjalaismaakunnissa kuorma-autojen koeajotilaisuudet ovat perinteisesti olleet suosittuja. Vallitsevan pandemiatilanteen takia koeajot on jouduttu järjestämään ajanvarausperiaatteella, jotta vältytään kokoontumisilta. Harmillista, mutta näin on toimittava.
Koeajojen suosioon ei ajanvaraus näyttänyt tavattomasti vaikuttava, ja suosituimman auton, Volvo FH 500 TC I-Save:n varauskirja täyttyi nopeasti.
FM ja FMX
Täydellisen ohjaamouudistuksen kokeneet FM ja FMX olivat tällä kerralla tarkemman tarkastelun kohteena. Koeajettavina olivat FM 460 Globetrotter-ohjaamolla ja FMX 540 normaalikorkuisella makuuohjaamolla, ensin mainittu puoliperävaunun vetoautona ja jälkimmäinen tienhoitoautoksi varusteltuna.
Uusi FM-perheen ohjaamo on hyvä valinta tehtäviin, joissa autosta kuljettaja joutuu poistumaan useasti autosta. Ohjaamo on matalalla, ja kuljettajan paikalle kiivetään kahden askelman portaikkoa pitkin.
Moottoritunneli on tietysti melko korkea, eikä varsinaisesti suosi pitempiaikaista asumista. Vuode on kuitenkin sijoitettu riittävän korkealle, joten sen laidalla voi kohtalaisen hyvin myös istua.
Näkyvyys FM-ohjaamosta on erinomainen suurien ikkunapintojen ansiosta. Taustapeilien kotelointi ei aiheuta ylimääräistä katvetta, ja kirsikkana kakussa on matkustajan puolen laajakuvakamera, joka välittää kuvan kojetaulun sivunäyttöön. Se poistaa näkyvyyden katvealueet hyvin tehokkaasti ja on onneksi Suomessa vakiovaruste. Erityisesti taajamissa FM- ja FMX-mallien hyvä näkyvyys helpottaa kuljettajan työpäivää.
Maininnan arvoinen asia Volvo FM -mallista on se, että erikoistilauksena se on nykyisin saatavissa myös 540-hevosvoimaisella moottorilla. Näin myös FM täyttää 76-tonnisen yhdistelmän tehovaatimuksen.
Mukautuvat ajovalot
Malliuudistuksen myötä Volvon FH- ja FH16 -malleihin on tarjolla mukautuvat led-ajovalot. Auton kummassakin ajovaloyksikössä on neljä heijastinta ja 12 led-yksikköä. Tutkan ja kameran antaman tiedon perusteella järjestelmä käyttää ledejä niin, että tiellä on mahdollisimman paljon valoa, eivätkä muut tielläliikkujat häikäisty.
Maaliskuisen illan pimetessä Konepörssi pääsi käytännössä testaamaan valojen toimintaa. Järjestelmä toimi jopa odotettua paremmin. Esimerkiksi kohtaamistilanteessa valoa suuntautui vastaan tulevan ajoneuvon ohi tien oikeaan laitaan. Kun kohtaaminen oli ohi, levittäytyi valokeila koko tien leveydelle. Järjestelmä toimi myös kaarteessa.
Kaukovalojen kantama on kohtuullinen, mutta pitkillä selkosilla hiljaisessa liikenteessä voi tulla kaipuu lisäkaukovaloista. Mukautuvien valojen yhteyteen toki saa lisäkaukovalot, mutta niitä käytettäessä auton omat valot toimivat perinteisten valojen tapaan. Hyvät puolet voi yhdistää siten, että vilkkaassa liikenteessä käytetään mukautuvia ominaisuuksia, ja hiljaisella tiellä voidaan kytkeä lisätehoa ja hoitaa itse valojen ohjauksen.
Lyhyesti voi todeta, että mikäli hankintavaiheessa päädytään tilaamaan autoon halogeenivalojen sijaan led-ajovalot, on adaptiivisen toiminnon lisähinta melko vähäinen siitä saataviin etuihin nähden.
Lue seuraavaksi
