Tamtronin autonosturivaakoja ympäristölogistiikassa

Maanlaajuisesti operoiva Urbaser oy käyttää kuorma-autoissaan Tamtronin autonosturivaakoja. Helposti asennettavat ja käytettävät vaa’at ovat nykyisin välttämättömiä laitteita, kun jätekuljetuksien laskutus on kasvavassa määrin muuttumassa nostomääräperusteisesta punnitusperusteiseksi. Urbaserilla on käytössään reilut neljäkymmentä vaakaa ympäri Suomea erilaisissa jätteenkuljetustehtävissä operoivissa vaihtolava- ja jäteautoissa. Enimmäkseen niitä on jäteautoissa. Vaa’at on kytketty ajoneuvojen kappaletavaranostureihin.

Aikaisemmin RenoNordenina tunnettu ympäristölogistiikan yritys on nykyisin nimeltään Urbaser oy. Omistajamuutoksen myötä nimi vaihtui viime kesänä. Espanjalaisella ja maailmanlaajuisesti toimivalla Urbaserilla on yli 44 000 työntekijää. Suomessa henkilökuntaa on noin 350. Yritys toimii jätehuollon alalla huolehtien kotitalouksien, ekopisteiden, yritysten ja kunnallisten laitosten jätteen keräyksistä ja siirtokuljetuksista.

Urbaser operoi Hangosta Utsjoelle, pääpainon ollessa pääkaupunkiseudulla ja Kuopion alueella. Tapasimme Rinki-tulosyksikön päällikön Harri ”Heke” Hietalan, joka oli kenttäkierroksella Tampereen toimipisteessä. Hän vastaa myös Pohjois-Suomen alueyksikön kalustosta. Tampereella on ajossa toistakymmentä autoa. Yhteensä Urbaserilla on Suomessa reilut 120 kuorma-autoa. Merkiltään ne ovat Volvoja, Scanioja sekä Mercedes-Benzejä. Väriltään autot ovat aina valkoisia. Pääosin autot ovat kaupunkiliikenteestä tuttuja roska-autoja eli jätepakkaajia. Niiden lisäksi on vaihtolavalaitteella varustettuja autoja, joilla kerätään yritysten ja muiden suuria jäteastioita käyttävien roskia.
Yhtenä tällaisena tehtävänä Urbaser hoitaa Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy:n ylläpitämien Rinki-ekopisteiden tyhjennys- ja siirtokuljetuksia. Näille meille kaikille ostoskeskusten pihoilta ja teiden varsilta tutuille pisteille kerätään muun muassa kartonkia, lasia, metallia ja muovia. Urbaser toimittaa kertyneen hyötyjakeen eteenpäin näistä pisteistä. Ekopisteiden metalliset säiliöt tyhjennetään vaihtolava-auton säiliöön. Tapahtuma edellyttää koko säiliön nostoa yläilmoihin. Sitä varten näissä autoissa on kappaletavaranosturi. Merkkeinä ovat PM, Hiab ja Palfinger. Nosturillisia autoja on reilut neljäkymmentä ja kaikissa niissä on myös nosturivaaka.
Jätemaksut ovat muuttumassa pikkuhiljaa painoperusteiseksi, jolloin käsiteltävän massan paino on saatava selville jo alusta lähtien. Urbaserin tapauksessa vaatimus punnitsemiseen tulee useimmiten tilaajan taholta.

Kilot haltuun
Urbaserin usein käyttämät vaa’at ovat Tamtronin ANV-autonosturivaakoja. Hietalan mukaan suurin osa niistä on ANV DR10 -malleja, ja painoluokat ovat 2, 3, 5, ja 10 tonnia. Auton mukana kulkeva vaakajärjestelmä koostuu kolmesta osasta. Isommankin vaa’an osat mahtuvat, jos ei nyt kenkälaatikkoon, niin ainakin saapaspussiin. Suurinkin vaakamoduuli on vain noin kahden maitopurkin kokoinen. Lisäksi tarvitaan tupakka-askin kokoinen kauko-ohjain sekä auton ajoneuvopäätelaitteeseen kytkettävä

vastaanotin. Periaatteessa painon määrittämiseen riittäisi kauko-ohjain, jolloin tulos saadaan näkyviin sen näyttöön. Päätelaitteeseen kytkettävän vastaanottimen avulla punnitustiedot saadaan heti talteen tietojärjestelmiin ja välitettyä tilaajalle. Vastaanotinkin on vain tupakka-askin kokoinen. Yhteys vaa’an ja kauko-ohjaimen sekä kauko-ohjaimen ja päätelaitteen vastaanottimen välillä hoituu Bluetoothilla.
”Me asennamme vaa’at itse autoihimme, koska kalustoa on ympäri maan. Näin se hoituu helpoiten. Asennus on vaivatonta. Fyysisten osien asennus vie noin tunnin. Sen päälle tulee vielä ohjelmistopuolen ja ajurien asennukset, jotta uusi vaaka keskustelee autojen päätelaitteissa pyörivän TCS-ajonhallintaohjelman kanssa. Useimmiten ohjelmistopuolen asennukset vievät suurimman ajan”, sanoo Harri Hietala, joka itse juuri hoitaa paljon ohjelmistoasennuksia. ”Kerran asennettu on sen jälkeen pitkään toimintakuntoinen. Järjestelmään ei tule päivityksiä puhelimista tai tietokoneista tutulla tavalla. Joskus harvoin niitä toki tulee, mutta tällöinkin muutos on syntynyt meidän käyttäjien toiveesta. Päivitykset hoituvat tarvittaessa Windows-käyttöjärjestelmällä toimivan päätelaitteen usb-portin kautta”. Urbaser on asentanut Tamtronin vaakoja niin uusiin kuin jo olemassa oleviin autoihinsa.

Petterin kanssa ajossa
Lähdemme autonkuljettaja Petteri Viitasen kanssa pienelle kierrokselle katsastamaan vaa’an toimintaa käytännön olosuhteissa. Kurvaamme kerrostaloalueen lähellä olevalle Rinki-ekopisteelle, ja jo muutamassa minuutissa teräksinen kartonkisäiliö on nosturin nokassa. Kauko-ohjaimen painalluksella koukussa oleva paino tallentuu laitteen muistiin. Tapahtuma ei vaadi ylösnostoa kummallisempia toimenpiteitä, jotta paino saadaan mitattua.

Sen verran rauhallisesti on kuitenkin operoitava, että kuorma ei saa heilua koukussa. Näin saadaan hyväksyttävä tulos. Rauhallisuus on tässä valttia. Seuraavaksi keräilysäiliö tyhjennetään auton pahvipuristimella varustettuun säiliöön. Lopuksi punnitaan vielä tyhjä säiliö, jotta saadaan selville kerätyn materiaalin nettopaino. Tulokset lähetään kauko-ohjaimelta auton päätelaitteeseen, josta tieto jatkaa paikka- ja aikatietoineen tilaajan tietojärjestelmiin.
Petteri pistää nosturin nippuun ja siirtyy auton ohjaamoon toimistohommiin viimeistelemään tietojen siirrot. Tällä kertaa kerättävää kartonkia kertyi reilut 81 kiloa. Vaa’an käyttö ei hidasta lainkaan tyhjennystapahtumaa, ja kerätty tieto on heti käytettävissä sitä tarvitseville.
Petterin autossa on myös vaa’an akkulaturi. Vaakamoduuli on akkukäyttöinen, sillä nosturin puomin päässä roikkuva vaakayksikkö olisi vaikea sähköistää. Toinen akku latautuu auton kojelaudalla, kun toinen on kiinni vaa’assa. Petterin mukaan akun vaihto täytyy tehdä muutaman kerran viikossa. Se on noin minuutin toimenpide; kolme kuusiokoloruuvia auki, akku irti ja toinen tilalle. Kauko-ohjain ilmoittaa vaa’an akun lataustilan. Kauko-ohjain puolestaan ladataan usb-laturilla. Vaakamoduuli itsessään on huoltovapaa.

Tieto haltuun

Yksi olennainen tieto tämän päivän ympäristölogistiikassa on kerättävän materiaalin paino. Nostomääriin perustuvasta laskutuksesta ollaan siirtymässä entistä enemmän punnitusperusteiseen. Siinä kaikki kerätty materiaali punnitaan. Hietalan mukaan Tamtronin vaaoilla päästään kilogramman tarkkuuteen, joka on riittävä. Tamtron ilmoittaa tarkkuudeksi ±0,1 prosenttia. Laskutusta varten tehtävän punnituksen ohella painoja mitataan tilastolliseen tarkoitukseen. Näin pystytään jatkossa optimoimaan ajoja kerätyn aineiston perusteella.
Harri Hietala on tyytyväinen Tamtronin toimintaan. Erityiskiitokset hän antaa huollosta vastaavalle Arttu Loposelle. Kuitenkin harvinaisten ongelmien ratkaisuun löytyy Artulta aina nopeasti ohjeet. Lisäksi muutosasioissa Tamtronin tiedotus toimii hyvin.
”Autolaivueemme lisääntyy entisestään ennen vuoden vaihdetta. Muutama nosturi niihinkin tulee, joten vaakakauppaan suattaapi tulla asioo”, päättää Hietala savolainen virne naamallaan.