Takana ensimmäinen puolivuosisata

Teollisuuden ohella maatalous on tuonut elantoa useaan suomalaiseen ruokapöytään. Nykyisin yksinomaan puunkorjuussa ja metsäenergian tuotannossa käytettävää kalustoa kehittävän ja valmistavan Kesla Oyj:n juuret ovat nekin maataloudessa. Yrityksen ensimmäisiä tuotteita, Kivi-Anttia ja Iso-Kitaa käytettiin kivisten peltojen raivauksessa ja tuotteiden käyttötarkoituksesta juontui myös yritykselle sointuva nimi; Rantasalmen Raivausväline.

Antti Kärkkäisen perustama kasvuhakuinen yritys paini nykyaikanakin tuttujen haasteiden parissa jo 1960-luvulla. Toimitilojen piti mahdollistaa kannattava kasvu, joka edellytti myös osaavan työvoiman löytymistä. Kuljetusten tuli olla joustavia ja tehokkaita niin raaka-aineiden kuin valmiiden tuotteidenkin kohdalla. Kärkkäisen luotsaama yritys kulki haasteellista uraa ensin Joroisille ja edelleen nykyiselle kotipaikalle Kesälahdelle vuonna 1974. Samalla yrityksen nimi vaihtui yksinkertaisempaan muotoon, Kesla Oy:ksi, joka on sittemmin tullut tunnetuksi kaikkialla, missä puuta korjataan.

Vientimarkkinoiden merkitys yrityksen toiminnassa on lisääntynyt jatkuvasti ja tänään Keslan tuotannosta jo yli puolet päätyy vientiin yli 30 eri maahan. Ensimmäiset vientitoimitukset vuonna 1972 koostuivat lähinnä äkeistä, joita toimitettiin muun muassa Skandinavian alueelle. Innovatiivisessa yrityksessä nähtiin metsä puilta, joten vuonna 1977 tehtiin kauaskantoinen päätös siirtymisestä pellolta metsään. Tuolloin, kolme vuosikymmentä sitten päätöstä ei varmasti nähty kaikissa piireissä ainoana oikeana, mutta nyt 2000-luvulla voidaan todeta suunnan olleen oikean. Tänään Kesla Oyj tunnetaan maailmanluokan toimijana, jonka tuotevalikoima tarjoaa ratkaisuja ammattimaiseen puunkorjuuseen, kuljettamiseen ja bioenergian tuotantoon.

Vuosien varrella yrityksen toiminta on laajentunut Kesälahdelta ensin Ilomantsiin ja edelleen Joensuuhun sekä Tohmajärvelle. Puuvaroistaan tunnetun Venäjän markkinoiden kehittämiseksi Pietariin perustettiin viime vuosikymmenellä oma toimipiste.

Kannolta tehtaalle

Asiakaslähtöinen tuotekehitys on mahdollistanut erittäin kilpailukyisen tuotevalikoiman luomisen. Tänään Kesla valmistaa muun muassa nosturikalustoa, jota käytetään niin harvestereissa, ajokoneissa kuin puutavara-autoissakin. Yrityksen valmistamia harvesterikouria taasen käytetään kymmenissä eri maissa, joko harvesteriin tai kaivukoneeseen asennettuna. Traktorivetoisten, kuormaimella varustettujen puutavaraperävaunujen valmistajana Kesla on ottanut markkinajohtajan aseman muun muassa erittäin laajan malliston avulla. Bioenergian tuotannossa käytettävien hakkureiden avulla syntyy polttokelpoista haketta niin hakkuutähteestä, raakapuusta kuin kierrätetystä jätepuustakin.

Markkinoiden muutoksesta huolimatta Kesla on säilyttänyt juurensa ja toimintansa Itä-Suomessa. Yrityksen kaikki 250 työntekijää työskentelevät Karjalassa, sivussa ruuhka-Suomesta.

”Olemme syystäkin ylpeitä voidessamme tarjota työtä ihmisille heidän kotiseudullaan Karjalassa. Suorien työpaikkojen ohella toimintamme välilliset vaikutukset ovat nekin huomattavat,” muistuttaa Kesälahden tehtaan johtaja Martti Haverinen yrityksen 50-vuotisjuhlakiertueella Riihimäellä.

”Tuotevalikoimastamme löytyy kalustoa päätoimiseen puunkorjuuseen, joskaan emme ole unohtaneet esimerkiksi maatalouden harjoittajia, joille esimerkiksi puutavaraperävaunut ja hakkurit tarjoavat oivan lisäansiomahdollisuuden”, jatkaa Haverinen, jonka mukaan työnäytökset asiakaskunnan parissa ovat ensiarvoisen tärkeitä tilaisuuksia.

”Tällä tavoin yritys saa toiminnalleen kasvot, mikä on tärkeä seikka pienyrittäjävaltaisella alalla. Asiakaskunnan kuuntelu on sekin olennainen osa tuotekehitystämme, jota pyritään tekemään kentällä, lähellä asiakasta”, summaa Haverinen.

Ari Perttilä