SKAL siirtyi Mikkolan aikaan

SKAL:n johtoon astui vuoden alusta 58-vuotias kahden auton kuljetusyrittäjä ja pitkän linjan hallitusammattilainen Teppo Mikkola, joka valittiin seuraajaksi kahdeksan vuotta puheenjohtajana toimineelle Ahti Myllykselle. Mikkola lupaa järjestölle jatkuvuutta uskoen vahvasti kuljetusalan tulevaisuuteen Suomessa. Yhden miehen ja kahden auton yrityksellään uusi puheenjohtaja edustaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n perusjäsentä.

Vuodesta 1979 kuljetusliikettään johtanut Mikkola uskoo vahvoihin verkostoihin ja yhteistyöhön sekä yrittäjänä että edunvalvojana. Hän on ollut SKAL:n hallituksen jäsen vuodesta 1991 toimien viimeiset kahdeksan vuotta järjestön ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on ollut Suomen Yrittäjien hallituksen pitkäaikainen jäsen. Mikkola toimi myös SY:n varapuheenjohtana vuosina 2010 -2011. Hän suoritti hallitusammattilaisen (HHJ) tutkinnon vuonna 2011.

Puheenjohtaja Mikkola korostaa kumipyöräliikenteen keskeisyyttä kuljetusmuotona ja toivoo tämän näkyvän myös julkisessa keskustelussa. Väylien merkitys kasvaa entisestään, sillä Suomen teille suunnitellaan entistä painavampia ja korkeampia ajoneuvoyhdistelmiä. 76-tonnisia ”jättirekkoja” saatetaan nähdä teillä jo vuoden 2013 aikana. Mikkola toivoo mitta- ja massamuutoksiin malttia:

”Yrityksille on taattava reilu ja tasapuolinen kilpailu. Niiden, jotka lähtevät investointien tielle, tulee myös itse voida hyötyä panostuksestaan. Liikenneinfra vaatii ehdottomasti merkittäviä lisäinvestointeja, jos tiestölle halutaan korkeampia ja painavampia ajoneuvoja”, hän toteaa.

Teppo Mikkola lupaa SKAL:lle jatkuvuutta ja toivoo järjestöön lisää kaikenikäisiä yrittäjiä:

”Järjestäytymisastetta on vahvistettava. Toimialaa ravistellaan jatkuvasti monelta suunnalta, jolloin tarvitaan vahvaa edunvalvontaa. Tavoitteeni on, että niin pienet kuin isotkin yritykset voivat käyttää liittoa kanavanaan.

”Kevään mittaan SKAL jatkaa keskeisten teemojensa viemistä eteenpäin. Alkuvuoden työlistalla ovat kuljetuskaluston massamuutosten ohella muun muassa polttoaineveron palautusjärjestelmä, liikennerikkomusten pisteytysjärjestelmä ja harmaan talouden torjunta sen eri muodoissa. Myös EU-edunvalvontaa jatketaan aktiivisesti Brysselissä.