Raskas kaupunkiliikenne sähköiseksi ja latausverkosto kuntoon

Sähköbussit ovat sen jo osoittaneet: myös raskasta liikennettä voidaan sähköistää kaupungeissa. Seuraavaksi ovat vuorossa jakelu ja jätteiden keräys. Nyt on korkea aika rakentaa niille latausverkosto.

Suomen hiilidioksidipäästöistä viidennes tulee liikenteestä, ja liikenteen päästöistä 94 prosenttia tieliikenteestä. Luvut kertovat suoraan, miksi henkilöautoja on sähköistettävä vauhdilla. Henkilöautojen sähköistäminen ei kuitenkaan riitä, mikäli liikenteen päästöjä aiotaan leikata hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan viitoittamaa tahtia. Myös kaupunkien raskas liikenne on sähköistettävä.

Maan halki ajava rekka on haastava sähköistettävä, mutta kaupunkien raskaasta liikenteestä on jo lupaavia esimerkkejä. HSL:n tavoitteena on nostaa sähköbussien osuus Helsingin seudulla kolmannekseen eli noin 400 sähköbussiin seuraavan neljän vuoden aikana. Viime vuonna osuus oli viisi prosenttia.

Sähköbussien jälkiä voisivat seurata jäteautot sekä jakeluyhtiöiden kuorma- ja pakettiautot. Sähköauton edulliset käyttökustannukset varmasti houkuttelevat, mutta kysymyksiäkin herää. Onko kuljettajalla aikaa käydä varikolla lataamassa kesken kierroksen? Onko hänellä aikaa jonottaa julkiseen latauspisteeseen? Tuskin.

Sähköön nojaavan logistiikkayhtiön on saatava varmuus, että lataus sujuu siinä missä tankkauskin. Yön yli akkuja on helppo ladata oman yhtiön varikolla, mutta ajon keskellä lataukseen on saatava luotettava julkinen verkosto.

Latausverkosto huomioon kaavoituksesta alkaen

On liian helppoa olettaa, että julkinen latausverkosto syntyisi kuin huoltoasemien verkosto aikoinaan tai että sen voisi helposti liittää nykyisiin huoltoasemiin. Lataus vaatii huomattavasti enemmän aikaa ja tilaa kuin tankkaus. Raskaan liikenteen laturit ovat tyypillisesti vähintään jääkaapin kokoisia järkäleitä, joiden ympärillä rekat ja bussit pujottelevat.

Kuriirin kaupunkireitillä tilaa puolestaan on niukasti tarjolla, minkä vuoksi latausverkosto on syytä ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Samassa vaiheessa kannattaa varmistaa myös sähköverkon kunto ja kapasiteetti.

Fyysisen latausverkoston tueksi on hyvä rakentaa myös digitaalinen palvelu. Älykäs lataaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että palvelu välittää tiedot lataustarpeesta ja ehdotukset latauspaikasta. Kun lataajat saadaan näin virtuaaliseen jonoon, latauspistettä voidaan parhaimmillaan käyttää jopa tauotta – ilman, että fyysisiä jonoja syntyy.

Laturit konttiin ja sirot lataustolpat kentälle

Kun optimoidaan latauksen tilankäyttöä, kannattaa keskittyä latausteknologian valintaan.

Saisiko tehokkaista latauspisteistä siroja lataustolppia, jotka muistuttaisivat pikemminkin henkilöautojen lämmityspistorasioita? Hitachi ABB Power Grids tutki asiaa ja toi viime kesänä markkinoille keskitetyn latausjärjestelmän.

Hitachi ABB Power Grids keräsi laturit konttiin ja veti niistä kaapelit lataustolppiin. Häviöt vältetään sillä, että sähkö siirtyy kontista lataustolppaan tasavirtana. Laskujen mukaan konttilataus säästää varikolla 60 prosenttia tilaa ja 40 prosenttia kaapelia. Kontti säästää myös asennusaikaa, koska se tuo varikolle tehtaalla testatun paketin. Se on helppo liittää suoraan keskijänniteverkkoon ja latauspisteisiin johtaviin kaapeleihin, jotka voi asentaa etukäteen maahan tai miksei myös varikon kattoon, jos sellainen on.

Kontti on hyvä vaihtoehto jo kymmenen bussin, jakelu-, paketti- tai kuorma-auton varikolle, ja siihen voidaan lisätä latureita sitä mukaa, kun tarve kasvaa. Kontin sisällä on myös helppo vaihtaa yksittäisiä latureita tehokkaammiksi.

Konttijärjestelmä käyttää älykästä energianhallintaratkaisua, jonka avulla hallitaan koko latausinfrastruktuuria, lasketaan ajoneuvojen energiankulutusta, seurataan akkujen toimintaa ja analysoidaan jopa reittitietoja.

Tulevaisuutemme on sähköinen, myös kaupunkien joukko- ja jakeluliikenteessä.

• Lue myös: Ensimmäinen täyssähköinen Renault Trucks D Wide Z.E. työmaakäyttöön