Uutiset
Puhtaasti biokaasulla
Päivittäin olemme useasti tilanteessa, jossa käsissämme on tavaraa tai materiaalia, jolla ei ole enää käyttöä. Vaikka olemme oppineetkin kierrättämään ja käyttämään uudelleen tavaroita, aina jotakin päätyy jäteastiaan. Teollisessa mittakaavassa jätettäkin voidaan hyödyntää esimerkiksi energian lähteenä, kunhan se vain kerätään ja toimitetaan sitä käsittelevälle laitokselle. Kun keräily tehdään biokaasukäyttöisellä autolla, ympäristö kuormittuu mahdollisimman vähän.
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) haki viime vuoden lopulla tehdyissä kilpailutuksissa jätteenkuljetusurakoilleen ympäristöystävällisempiä ja vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. Raision ja Naantalin polttokelpoisen jätteen kuljetusurakoiden tarjouspyynnöissä ehtona oli, että jätekuljetukset hoidetaan vuodesta 2020 alkaen biokaasua polttoaineena käyttävillä jäteautoilla.
Raision kuljetusurakan voitti lietolainen perheyritys Valkama & Halinen Oy. Urakka alkoi 5.4., ja ensimmäisestä päivästä alkaen keräily on tehty biokaasulla.
Nopealla aikataululla
”Meillä oli hieman onneakin mukana kaluston hankinnassa. Oli tiedossa, että Volvolle on tulossa esittelyautoksi kaasukäyttöinen FE jätepakkaajalla. Ennen kaupan solmimista piti vain ensin saada tieto siitä, saadaanko urakka”, kertoo Kirsi Kivilaakso-Halinen, toinen Valkama & Halinen Oy:n yrittäjistä. Kaupat autosta lyötiin lukkoon Turun Volvo Truck Centerin automyyjän, Janne Ahtiaisen kanssa heti, kun urakka varmistui.
”Tunti sen jäläkehen, ku tuli tieto, notta saimma urakan, mä olin jo panemas nimiä paperihin”, sanoo yrittäjä Markku Valkama niin selkeällä Etelä-Pohjanmaan murteella, ettei hänen synnyinseutunsa jää arvailujen varaan. ”Minoon koittanu sitä variella”, hän vastaa toimittajan ihmettelyyn siitä, miten murre on pysynyt puheessa ne 45 vuotta, jotka hän on Turun seudulla asunut ja työskennellyt.
Valkama & Halisen hankkima Volvo FE CNG on ensimmäinen Varsinais-Suomessa käyttöön otettu biokaasukäyttöinen jäteauto.
Paineistetulla kaasulla
Volvon kaasukäyttöinen FE-malli käyttää polttoaineenaan paineistettua kaasua, Valkama & Halisen tapauksessa biokaasua. Moottori on kipinäsytytteinen, 8,9-litrainen kuusisylinterinen rivimoottori. Tehoa moottorissa on 320 hevosvoimaa (239 kilowattia) ja vääntömomenttia 1 356 newtonmetriä. Otto-periaatteella toimiva moottori ei tarvitse AdBlue-liuosta eikä hiukkasloukkua pakokaasujen puhdistukseen täyttääkseen Euro VI -päästönormit. Katalysaattorin läpi pakokaasut kuitenkin kulkevat.
Moottorin jatkeena on momentinmuuntimella varustettu kuusivaihteinen Allisonin 3000-sarjan automaattivaihteisto. Vaihteistossa on myös hidastin, mikä on tarpeen, sillä kipinäsytytteisen moottorin moottorijarrutusteho on miltei olematon.
Kolmeakselisen auton akseliväli on 3 900 millimetriä, ja ketteryyden varmistaa ohjaava teliakseli. Päällirakenteena on yksiosastoinen Joab Anaconda HD -jätepakkaaja. Säiliötilavuutta pakkaajassa on noin 23 kuutiometriä.
Hankinnan haaste
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi julkisen sektorin rooli on olla tiennäyttäjä päästöjen vähentämisessä. Kuljetusten hankinnassa se näkyy niin, että yhä useammin tarjouspyynnöissä edellytetään fossiilittomien polttoaineiden käyttämistä.
Ostajaosapuolen tulisi hankintoja tehdessä muistaa huomioida aikataulutus huolellisesti. Valituksi tulleelle urakoitsijalla tulisi olla riittävästi aikaa kaluston hankintaan, sillä esimerkiksi juuri biokaasulla toimivia jäteautoja ei ole käytettyinä myynnissä, joten sellainen täytyy hankkia uutena. Joabin Mats Bylund kertoo, että heillä uuden jätepakkaajan toimitusaika on tällä hetkellä noin kahdeksan kuukautta, joten aivan noin vain ei sellaista hankita.
Jakeluverkon haasteet
Markku Valkaman mukaan kaasuauto sopii hyvin jätekeräilyyn, jos tankkausasema on ajoreitin varrella tai riittävän lähellä sitä. Kannattavuus ja ympäristöystävällisyys tulevat kuitenkin kyseenalaisiksi, jos tankkaamaan täytyy erikseen lähteä kenties pitkänkin matkan päähän. Kaikkialle kaasuauto ei ole vielä optimaalisin vaihtoehto.
”Kerran jäimme ilman kaasua, kun Turun satamassa kaasutankkausasema meni epäkuntoon ja henkilöautoilijat siirtyivät tankkaamaan Raisiossa. Siellä kaasu sitten loppui. Jouduimme käyttämään dieselkäyttöistä vara-autoa ja tietysti raportoimaan asiasta toimeksiantajalle”, Kirsi Kivilaakso-Halinen muistelee melko yllättävää tilannetta viime keväältä.
Lue seuraavaksi
